Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan kaksi uutta akatemiatutkijaa
Suomen Akatemia on myöntänyt rahoitusta viidelle tutkijalle Jyväskylän yliopistoon. Viiden vuoden rahoituksen saivat Laura Karavirta ja Elina Sillanpää liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja Gerontologian tutkimuskeskuksesta sekä Nerea Abrego, Antti Eloranta ja Jussi Lehtonen bio- ja ympäristötieteiden laitokselta matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Jokaiselle tutkijalle myönnettiin noin 450 000 euroa.
Akatemiatutkija toteuttaa tieteellisesti korkeatasoiseksi arvioitua tutkimussuunnitelmaa. Hän on monipuolisesti verkottunut tutkija, jolla on mahdollisuus pätevöityä vaativimpiin tutkijan tehtäviin ja vakiinnuttaa asemansa itsenäisenä tutkijana kansainvälisessä tutkijayhteisössä.
Nyt myönnetyt rahoitukset olivat Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimushankkeille. Yhteensä rahoituksia myönnettiin 24 uudelle akatemiatutkijalle.
Liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Gerontologian tutkimuskeskuksen uusien akatemiatutkijoiden tutkimusesittelyt:
Laura Karavirran tutkimuksessa kehitetään menetelmä iäkkäiden ihmisten liikkumisen mittaamiseen, joka huomioi yksilölliset erot toimintakyvyssä ja tarjoaa keinoja yksilöllisiin liikkumisen suosituksiin. Vuonna 2017-2018 suoritetuissa alkumittauksissa 75-, 80- ja 85-vuotiaiden arkiaktiivisuutta seurattiin viikon ajan kahdella puettavalla sensorilla, liike- ja sykemittarilla, yhtäaikaisesti. Nyt käynnistyvässä tutkimuksessa aktiivisuusseuranta toistetaan ja tutkittavien terveyttä seurataan vuoteen 2025 saakka.
Käsityksemme iäkkään väestön liikkumisesta suhteessa suosituksiin perustuu virheellisiin malleihin, jotka eivät huomioi yksilöllistä kykyä liikkua. Nykyiset liikkeen nopeuteen ja määrään perustuvat menetelmät voivat aliarvioida iäkkäiden todellista fyysistä kuormitusta.
Elina Sillanpää selvittää yhteyksiä perimän, fyysisen aktiivisuuden ja kansansairauksien välillä käyttäen isoja väestöaineistoja, polygeenisiä riskisummia ja kaksostutkimusasetelmia, joissa on pisimmillään 45 vuoden seuranta-aineisto. Sairauden suhteen erilaisilla, mutta perimältään identtisillä kaksospareilla selvitetään miten erilaiset elintavat ja säätelymekanismit vaikuttavat sairausriskin ilmenemiseen.
Eläinkokeet ja kaksostutkimukset, joissa on pystytty kontrolloimaan perimän vaikutus, ovat haastaneet konsensuksen, jonka mukaan fyysisen aktiivisuuden määrä on kausaalisesti yhteydessä sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Monitekijäisiä ilmiasuja, kuten fyysistä aktiivisuutta tai esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja ja tyypin 2 diabetesta, selittävät lukuisat geenivariantit, joilla jokaisella yksinään on vain mitättömän pieni selitysaste. Tätä satojen tuhansien tai miljoonien geenivarianttien yhteisvaikutusta tietyssä ominaisuudessa tai taudissa kuvaavat polygeeniset riskisummat. Perimä vaikuttaa myös siihen kuinka liikunnallisesti aktiivinen ihminen on.
Lisätietoja:
- Laura Karavirta, laura.i.karavirta@jyu.fi, +358408055041
- Elina Sillanpää, elina.sillanpaa@jyu.fi, +358401429639