Siirry pääsisältöön

Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus (engl. The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, JYLS) on ainutlaatuisen pitkään jatkunut samojen ihmisten seuruututkimus. JYLS-tutkimuksessa on seurattu samojen (v. 1959 syntyneiden) ihmisten kehitystä 8-vuotiaasta 50-vuotiaaksi asti. Seurannat on toteutettu kuuden – kahdeksan vuoden välein. Seuraava aineistonkeruu on tarkoitus toteuttaa tutkittavien täytettyä 60 vuotta.

Viisikymmentävuotiaiden aineistonkeruu toteutettiin vuonna 2009, jolloin osanottajilta koottiin tietoa psykologisen haastattelulla ja kyselylomakkeilla. Lisäksi tutkittavat osallistuivat terveystarkastukseen. Tietoa on koottu muun muassa hyvinvoinnista, persoonallisuudesta, työstä ja koulutuksesta, perheestä, vapaa-ajasta ja sosiaalisesta verkostosta ja terveydestä ja terveyskäyttäytymisestä. Vastaavia tietoja on koottu aiemmissa aikuisiän ikävaiheissa, tutkittavien ollessa 27-, 36- ja 42-vuotiaita. Lapsuudessa (8-v.) ja nuoruudessa (14-v.) opettajat ja toverit ovat arvioineet tutkittavien sosiaalista käyttäytymistä. Tietoa on kerätty myös koulumenestyksestä ja lapsuuden kasvuympäristöstä.

JYLS-tutkimuksen aineistoa on käytetty sadoissa tieteellisissä artikkeleissa ja useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kirjoissa. Aineistoa on hyödynnetty 21 väitöskirjassa ja kymmenissä pro gradu -tutkielmissa. Tutkimusaiheet ovat liittyneet esimerkiksi 1) persoonallisuuden kehittymiseen lapsuudesta aikuisuuteen, 2) työ- ja koulutusuran muotoutumiseen, 3) lapsuudenperheeseen ja tutkittavien omaan perheeseen, 4) terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen, 5) yhteiskuntaan jäsentymiseen, 6) hyvinvoinnin rakentumiseen ja 7) keskiaikuisiän kehitykseen. Näiden eri alueiden vuorovaikutus on ollut myös kiinnostuksen kohteena.

Professori Lea Pulkkinen aloitti JYLS-tutkimuksen vuonna 1968 ja johti sitä vuoteen 2012 asti. Vuoden 2013 alusta alkaen tutkimusta on johtanut tutkimusjohtaja Katja Kokko.

Tutkimuksen rahoittaja
JYLS-tutkimuksen päärahoittaja on ollut Suomen Akatemia (1974, 1979, 1986-2013). Viimeisin, vuonna 2009 toteutettu aineistonkeruu rahoitettiin Suomen Akatemian Lea Pulkkiselle (nro 127125) ja Katja Kokolle (nro 118316) myöntämillä tutkimusrahoituksilla.

Lisätietoa tutkimuksesta
https://services.fsd.uta.fi/catalogue/FSD2059/PIP/LAKU_JYLS_MethodsTable_2017.pdf tai vastuullinen tutkija, tutkimusjohtaja Katja Kokko, katja.r.kokko@jyu.fi, Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto.

Valikoituja julkaisuja
Fadjukoff, P., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2016). Identity formation in adulthood: A longitudinal study from age 27 to 50. Identity: An International Journal of Theory and Research, 16, 8–23.

Kokko, K., & Feldt, T. (2018). Longitudinal profiles of mental well-being as correlates of successful aging in middle age. International Journal of Behavioral Development, 42, 485–495.

Kokko, K., Pulkkinen, L., Huesmann, L. R., Dubow, E. F., & Boxer, P. (2009). Intensity of aggression in childhood as a predictor of different forms of adult aggression: A two-country (Finland and United States) analysis. Journal of Research on Adolescence, 19, 9–34.

Pulkkinen, L. (2017). Human development from middle childhood to middle adulthood: Growing uo to be middle-aged. (In collaboration with Katja Kokko.) London: Routledge.

Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2012). Foundational issues in longitudinal data collection. In B. Laursen, T. D. Little, & N. A. Card (Eds.), Handbook of developmental research methods (pp. 129–147). New York, NY, US: The Guilford Press.

Pulkkinen, L., Kokko, K., & Rantanen, J. (2012). Paths from socioemotional behavior in middle childhood to personality in middle adulthood. Developmental Psychology, 48, 1283­–1291.

Palaa ylös
×Sulje haku
Hae