Siirry pääsisältöön

AGNES-hankkeessa tutkimme aktiivisuuden yhteyttä terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin vanhuudessa. Aktiivisuudella tarkoitetaan aktiivista elämänotetta, aloitteellisuutta ja erilaisten asioiden tekemistä. Monissa aiemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu lähinnä liikunnallista aktiivisuutta, mutta tässä tutkimuksessa keskitymme myös sosiaaliseen ja älylliseen aktiivisuuteen kuten muiden auttamiseen ja yhteisten asioiden edistämiseen. Terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin yhteyksiä aktiivisena vanhenemiseen ja sen edistämiseen tutkitaan hankkeessa kehitetyn aktiivisena vanhenemisen mittarin avulla. Tutkimuksessa selvitetään myös asuin- ja elinympäristön merkitystä aktiivisen elämän kannalta.

Lisäksi tavoitteena on vastata kysymykseen: Ovatko iäkkäät ihmiset nuortuneet? Vertaamme AGNES-tutkimuksen tuloksia noin 30 vuotta sitten toteutetun Ikivihreät-tutkimuksen tuloksiin.

Parhaillaan täydennämme AGNES-tutkimusta laajennusosalla, jolla selvitämme tutkimukseen 2017-2018 osallistuneiden henkilöiden aktiivisuutta ja elämänlaatua koronaviruksesta johtuvien rajoitusten aikana.

AGNES-tutkimuksen lyhenne tulee tutkimuksen englanninkielisestä tieteellisestä nimestä ”Active ageing – resilience and external support as modifiers of the disablement outcome”.

AGNES-tutkimuksen vaiheet

AGNES-tutkimuksen vaiheet

AGNES-tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin ainutlaatuinen aktiivisena vanhenemisen mittari, UJACAS. Mittarin kehittämisen tärkein lähtökohta oli määritellä, mitä aktiivisena vanheneminen tarkoittaa iäkkään ihmisen omassa elämässä.

Aktiivisena vanheneminen on yksi yleisimmin käytetyistä positiivisen gerontologian käsitteistä. Maailman terveysjärjestö määritteli aktiivisena vanhenemisen vuonna 2002 seuraavasti: ”Aktiivisena vanheneminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet terveyteen, osallisuuteen ja turvallisuuteen elämänlaadun edistämiseksi ihmisten vanhetessa…ottaen huomioon kunkin tarpeet, tavoitteet ja voimavarat”.  (World Health Organization, WHO, 2002).  WHO:n määritelmää voidaan käyttää mm. vertailtaessa eri maiden lakien ja yhteiskuntaelämän ikäystävällisyyttä.

Aktiivisuus tarkoittaa kaikkea, mitä ihmiset tekevät. Kun tutkitaan yksilöitä eikä yhteiskuntia, aktiivisena vanheneminen tarkoittaa yksilön pyrkimystä aktiivisuuteen ja osallisuuteen omien tavoitteidensa, kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. Arviointimenetelmän kehittämisen lähtökohtana olivat WHO:n ICF-luokituksen toiminnan ja osallistumisen kategoriat. Lisäksi otettiin huomioon iäkkäiden ihmisten näkemykset keskeisistä elämänalueista sekä osioiden ja mittarin tilastotieteelliset ominaisuudet. Mittarissa on yhteensä 17 eri aktiivisuuden muotoa ja vastaaja arvioi niistä jokaista neljästä eri näkökulmasta, jotka ovat halu toimintaan, kyky toimintaan, mahdollisuus toimintaan toiminnan useus ja määrä.  Taustalla on ajatus, että yksilö oman toimijuutensa avulla pyrkii edistämään omaa hyvinvointiansa.

Jyväskylän yliopiston aktiivisena vanhenemisen mittaria (UJACAS) voi käyttää tutkimuksen lisäksi myös ikääntyvien ihmisten parissa tehtävässä käytännön työssä, mm. erilaisten apuvälineiden hyödyn arvioinnissa ja toimintaterapiassa.

Lue lisää

Tiedotteet:
Vanhuuden aktiivisuutta arvioiva uusi mittari julkaistu

AGNES-hankkeessa tutkitaan aktiivisuuden yhteyttä terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin vanhuudessa. Tutkimuksessa selvitetään myös asuin- ja elinympäristön merkitystä aktiivisen elämän kannalta.  Terveyden ja toimintakyvyn yhteyksiä aktiivisena vanhenemiseen tutkitaan aktiivisena vanhenemisen mittarin avulla.

AGNES-tutkimukseen rekrytoitiin reilut 1000 vuosina 1942–1943, 1938–1939 ja 1933–1934 syntynyttä Jyväskylän kaupunkialueella asuvaa henkilöä. Yhteystiedot saatiin väestörekisteristä. Tutkimusaineisto kerättiin vuosien 2017–2018 aikana ja mittaushetkellä tutkittavat olivat noin 75-, 80- ja 85-vuotiaita. Tutkimukseen kuului lyhyt puhelinhaastattelu, kotihaastattelu, tutkimukset liikunta- ja terveyslaboratoriossa sekä liike- ja sykemittarin käyttäminen viikon ajan. Jokainen osallistuja vietti tutkimuksen parissa keskimäärin kahdeksan tuntia.

Kotihaastattelu

Noin kaksituntinen kotihaastattelu sisälsi haastattelun ja kaksi lyhyttä fyysisen suorituskyvyn testiä. Haastattelun yhteydessä tutkittaville tarjottiin viikoksi käyttöön kehon liikettä ja sydämen sykettä mittaavat laitteet. Kotihaastattelussa esitettiin kysymyksiä, jotka koskivat terveyttä, toiminta- ja liikkumiskykyä, liikkumista sekä toimintaa ja toimintamahdollisuuksia erilaisten arkielämän asioiden suhteen. Lisäksi kysyttiin asumisesta, sosiaalisista suhteista, harrastuksista, mielialasta, elämänlaadusta, tavoitteista ja hyvinvoinnista sekä ravitsemuksesta ja terveyskäyttäytymisestä. Haastatteluun sisältyi myös lyhyt muisti- ja tiedonkäsittelytoimintoja kartoittava osio. Tutkittavilta mitattiin lisäksi käden puristusvoima ja heille tehtiin yksinkertainen jalkojen toimintakyvyn testi (SPPB).  Haastattelun yhteydessä tutkittaville tarjottiin viikoksi käyttöön kehon liikettä ja sydämen sykettä mittaavat laitteet. Laitteet keräävät tietoa tavanomaisesta päivittäisestä liikkumisesta. Mittarien toiminta perustuu kiihtyvyysanturin rekisteröimään liikkeeseen ja sydämen sähköisen toiminnan mittaamiseen (EKG). Tutkittavia pyydettiin lisäksi pitämään yksinkertaista päiväkirjaa liikkumisestaan ja mittareiden käytöstä.

Laboratoriotutkimus

Liikunta- ja terveyslaboratoriolla tehtyihin toimintakykymittauksiin sisältyi seuraavat mittaukset ja tutkimukset: pituus, paino, kuulo, näkö, spirometria, verinäyte, sydänfilmi, ortostaattinen koe, kehon koostuksen arviointi bioimpedanssilla, kävelynopeus (10 m), kävelykestävyys (6 minuutin kävelytesti), reaktionopeus, kognitiivisen kyvyn testejä, käden puristusvoima, polven ojennusvoima ja liikkumisympäristöä koskeva haastattelu SoftGIS-menetelmällä.  Lisäksi terveydentilaa kartoitettiin sairaanhoitajan haastattelussa ja tarvittaessa lääkärintarkastuksessa.

Tiedotteet:

Jyväskyläläiset sen kertovat: Kenestä tulee aktiivivanhus?
Hyvä terveyden lukutaito edistää terveyttä iäkkäillä
Suomalainen sisu näkyy ikääntyneiden harrastusaktiivisuudessa
Kävelyn tauottaminen ja hidastaminen voi auttaa ikääntynyttä jatkamaan ulkona liikkumista
Missä ikääntyneiden ihmisten fyysistä suorituskykyä ja fyysistä aktiivisuutta kannattaa mitata?
Maistiaisia AGNES-hankkeen tutkimustuloksista
Säännöllinen liikunta ylläpitää ikääntyneiden liikkumismahdollisuuksia
Yksin asuvat iäkkäät selviävät luunmurtuman jälkeen yhtä hyvin kuin yhdessä asuvat
Sisukkuus auttaa pysymään aktiivisena iän tuomista liikkumisvaikeuksista huolimatta

AGNES-tutkimus tarjosi harvinaisen mahdollisuuden verrata nykypäivän ikääntyvien toimintakykyä ja koettua ikää aiempiin sukupolviin. Noin 30 vuotta sitten vuosina 1989–1990 saman ikäiset jyväskyläläiset osallistuivat Ikivihreät-tutkimukseen. Tutkimuksissa osallistujien toimintakykyä mitattiin liikunta- ja terveyslaboratoriolla muun muassa kävelynopeuden ja käden puristusvoiman avulla. Ikivihreät ja AGNES-tutkimusten tulokset ovat vertailukelpoisia, sillä ne tehtiin samoilla menetelmillä. Tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi arvioitaessa toiminnanvajausten yleisyyttä tai hoidon tarvetta tulevaisuudessa. Tieto saattaa myös lievittää ikääntyviin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Tiedotteet:

Maistiaisia AGNES-hankkeen tutkimustuloksista

AGNES-tutkimuksen osallistujista noin 200 kutsuttiin vuoden mittaiseen satunnaistettuun kontrolloituun kokeeseen eli interventioon. Kokeessa selvitettiin vaikuttaako yksilöiden aktiivisuustavoitteita tukeva neuvonta heidän aktiivisuuteen, elämänlaatuun ja liikkumiseensa. Intervention osallistujista puolet sai henkilökohtaista aktiivisuutta tukevaa neuvontaa ja puolet yleistä terveystietoa. Jako ryhmiin tehtiin arpomalla. Henkilökohtaista aktiivisuutta ja hyvinvointia tukevaa neuvontaa saava ryhmä kävi kerran neuvojan luona, minkä lisäksi neuvoja oli heihin yhteydessä puhelimitse yhteensä neljästi. Sekä neuvonnan että tutkimuksen kuluessa jaetun kirjallisen materiaalin tarkoituksena oli tukea osallistujan itse asettamien tavoitteiden toteuttamista. Terveysneuvontaryhmä sai yleistä kirjallista materiaalia terveyden ylläpitämisestä. Kaikki osallistujat haastateltiin tutkimuksen alkuvaiheessa, puolivälissä ja lopussa. Jatkotutkimus saatiin päätökseen elokuussa 2019.

Tiedotteet:

Neuvonnalla on hankala muuttaa iäkkäiden ihmisten aktiivisuutta

Lisääntynyt arjen aktiivisuus ei välttämättä paranna liikkumiskykyä tai lisää liikkumista ikäihmisillä

Monet asiantuntijat ovat esittäneet, että koronaviruspandemian hillitsemiseksi tarkoitetut rajoitukset saattavat alentaa iäkkäiden ihmisten aktiivisuutta ja hyvinvointia. AGNES-tutkimuksen laajennusosassa selvitetään tutkimukseen 2017-2018 osallistuneiden henkilöiden aktiivisuutta, liikkumista ja elämänlaatua koronaviruspandemian aikana.  AGNES-tutkimuksen laajennusosan tietoja verrataan aiemmin kerättyihin tietoihin. Tutkimuksessa selvitetään, miten tietyt elinympäristön tai henkilön itsensä piirteet ovat yhteydessä muutoksiin. Etenkin se, mitkä asiat ovat lisänneet haavoittuvuutta tai sietokykyä rajoituksille kiinnostaa tutkijoita.

Tutkimuksen laajennusosaan on kutsuttu mukaan vain AGNES-tutkimuksen ensimmäisen vaiheen osallistujat ja tutkimus toteutetaan kokonaan etänä kyselylomaketutkimuksena. Tutkimuksen tämän vaiheen aineiston keruu sijoittuu 13.5.-30.6.2020 väliselle ajalle.

Tiedotteet:

Jyväskylän yliopisto tutkii iäkkäiden ihmisten aktiivisuutta koronaviruspandemian aikana

Palaa ylös
×Sulje haku
Hae