Siirry pääsisältöön
Myötä- Ja Vastoinkäymisissä: Muistisairaus Haastaa Parisuhteen

Myötä- ja vastoinkäymisissä: Muistisairaus haastaa parisuhteen

Kun ikääntyvä puoliso sairastuu muistisairauteen, alkaa parisuhteessa uusi kausi. Muistisairauteen liittyvät erilaiset oireet saattavat rasittaa sekä parisuhdetta että puolisoiden välistä fyysistä ja emotionaalista läheisyyttä. Pitkässä parisuhteessa vastuuntunto kumppanista pitää parin yhdessä, vaikka suhde ei olisikaan enää vastavuoroinen kahden aikuisen välinen suhde. Päivi Eskolan ja kollegoiden tutkimuksessa tarkasteltiin muistisairauden tuomia muutoksia parisuhteeseen.

Pitenevät ja muuttuvat parisuhteet

Väestön vanhetessa ja eliniän pidentyessä myös perhe-elämä ja parisuhteet muuttuvat ja pariskunnat elävät yhdessä pitempään. On hyvin todennäköistä, että parisuhteen jossakin vaiheessa toisesta puolisosta tulee kumppaninsa hoitaja, sillä erityisesti riski sairastua muistisairauteen kasvaa iän myötä. Muistisairauden edetessä sairastuneen henkilön kyvyt ja taidot elää entisenkaltaista elämää heikkenevät. Ulkoisesti henkilö voi vaikuttaa olevan entisellään, mutta muistisairauden syystä ja etenemisvauhdista riippuen sairaus saattaa heikentää kognitiivisia kykyjä ja muuttaa persoonallisuutta ja käyttäytymistä. Tämä saattaa vaikuttaa myös parisuhteeseen.

Päivi Eskolan, Outi Jolangin ja Mari Aaltosen tuoreessa tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymykseen, miten ikääntyvät puolisot kuvailevat heidän välistään fyysistä ja emotionaalista läheisyyttä tilanteessa, jossa toisella puolisoista on etenevä muistisairaus. Lisäksi selvitettiin, mitä muutoksia muistisairaus on tuonut parisuhteeseensa. Tutkimuksessa haastateltiin muistisairautta sairastavia ja heidän puolisoitaan. Haastattelut tehtiin pariskunnan toiveen mukaan yhdessä tai erikseen. Muutamat puoliso-omaishoitajat halusivat, että heidät haastatellaan yksin, sillä puolison muistisairaus oli siinä vaiheessa, ettei haastattelu olisi puoliso-omaishoitajan mukaan onnistunut. Puolison muistisairauden syinä olivat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus ja otsa-ohimolohkorappeuma.

Fyysinen ja emotionaalinen läheisyys muuttuu muistisairauden edetessä

– Muistisairaudesta huolimatta sekä fyysinen että emotionaalinen läheisyys koetaan parisuhteessa tärkeäksi ja sitä yritetään ylläpitää. Sairauden edetessä läheisyys kuitenkin muuttaa muotoaan esimerkiksi muistisairauteen liittyvien mahdollisten käyttäytymisen muutosten vuoksi, mutta muistisairautta sairastava puoliso ei välttämättä huomaa sitä, kertoo yliopistonopettaja ja väitöskirjatutkija Päivi Eskola Jyväskylän yliopistosta.

– Parisuhteen vastavuoroisuus vähenee puolison sairauden edetessä. Sairautensa vuoksi muistisairas puoliso ei välttämättä huomaa sitä, mutta se vaikuttaa puoliso-omaishoitajan emotionaalisen läheisyyden kokemukseen, Eskola jatkaa.

Muistisairauden edetessä parisuhde muuttuu puoliso-omaishoitajan näkökulmasta vahvemmin hoitosuhteeksi, jossa fyysinen läheisyys tarkoittaa puolison päivittäisissä perustoiminnoissa auttamista ja emotionaalinen läheisyys vastuuta puolisosta. Muistisairautta sairastava puoliso näkee asian toisin riippuen siitä, missä vaiheessa sairaus on. Hän saattaa kokea, että parisuhde toimii niin kuin ennenkin.

Tutkimuksen hyödyntäminen ja jatkaminen

Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi muistisairautta sairastavien ja puoliso-omaishoitajien vertaistukiryhmien keskusteluissa.

– Tutkimuksessamme tarkasteltiin pitkässä parisuhteessa eläviä pariskuntia, jotka olivat aikoinaan luvanneet rakastaa toisiaan myötä- ja vastoinkäymisissä. Olisi tärkeää saada lisää tietoa myös siitä, mitä tapahtuu parisuhteesssa, joka onkin solmittu vasta myöhemmässä iässä ja toinen puolisoista sairastuu muistisairauteen parisuhteen alkuvaiheessa, Eskola pohtii. Ryhdytäänkö uudessa suhteessa myös hoitajan tehtävään? Miten parisuhdetta voidaan tukea tällaisessa tilanteessa?

Tutkimus on toinen osajulkaisu Päivi Eskolan väitöskirjatutkimuksesta, jossa selvitetään ikääntyvän puolison muistisairauden merkitystä parisuhteessa. Tutkimusta on rahoitettu THL:n tutkimuspäällikkö Mari Aaltosen puoliso-omaishoitajien arkeen liittyvään tutkimukseen myönnetyllä Aino Valvaalan rahaston (Pirkanmaan kulttuurirahasto) apurahalla.

 

Lisätietoja:

Päivi Eskola

paivi.eskola@jyu.fi

Jyväskylän yliopisto

 

Alkuperäinen artikkeli

Eskola, P., Jolanki, O. & Aaltonen, M. (2022). Through thick and Thin: The Meaning of Dementia for the Intimacy of Ageing Couples. Healthcare 10(12), 2559;  https://doi.org/10.3390/healthcare10122559. Online https://www.mdpi.com/2227-9032/10/12/2559

Palaa ylös
×Sulje haku
Hae