Mie­len hy­vin­voin­ti en­nus­taa lii­kun­ta-ak­tii­vi­suut­ta kes­ki-iäs­sä

Mielensä hyvinvoinnin korkeaksi arvioineet 42-vuotiaat liikkuivat aktiivisemmin 50-vuotiaana kuin matalampia pistemääriä mielen hyvinvoinnista 42-vuotiaana saaneet. Erilaiset liikuntaharrastukset kytkeytyivät hyvinvoinnin eri osa-alueisiin keski-iässä.

Mielen hyvinvointia kartoitettiin tutkimuksessa kolmen osa-alueen kautta: emotionaalisen, psykologisen ja sosiaalisen. Emotionaalinen hyvinvointi kuvastaa yleistä tyytyväisyyttä elämään ja myönteisten tunteiden kokemista, psykologinen hyvinvointi elämän tarkoituksellisuuden ja itsensä toteuttamisen kokemuksia. Sosiaalinen hyvinvointi heijastaa suhteita toisiin ihmisiin, yhteisöön ja yhteiskuntaan.

– Oli yllätys, että liikunta ei ennustanutkaan myöhempää mielen hyvinvointia tai koettua terveyttä, vaan mielen hyvinvointi ennusti liikuntaa. Tulos viittaisi siihen, että mielen hyvinvointi on tärkeä voimavara fyysisesti aktiivisen elämäntavan ylläpitämisessä keski-ikäisillä, kertoo tutkijatohtori Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskuksesta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Monipuolinen liikunta tukee hyvinvointia

Kun eri liikuntalajien yhteyttä mielen hyvinvointiin ja koettuun terveyteen tarkasteltiin tarkemmin 50-vuotiailta, havaittiin erilaisten liikuntaharrastusten tukevan mielen hyvinvoinnin eri osa-alueita. Kävely kytkeytyi psykologiseen hyvinvointiin ja luonnossa liikkuminen sosiaaliseen hyvinvointiin. Kestävyysliikunta puolestaan tuki koettua terveyttä.

– Vaikka liikunta ei tässä tutkimuksessa ennustanut myöhempää mielen hyvinvointia tai koettua terveyttä, liikuntaharrastukset tukevat sen hetkistä hyvinvointia ja terveyttä, Kekäläinen muistuttaa.

Edellä mainitut yhteydet näkyivät sekä naisilla että miehillä, mutta lisäksi luonnossa liikkumisen havaittiin kytkeytyvän sekä emotionaaliseen hyvinvointiin että koettuun terveyteen, mutta ainoastaan miehillä.

– On mahdollista, että luonnossa liikkuminen tarkoittaa naisille ja miehillä erilaisia asioita. Tätä tukee myös se, että miehillä luonnossa liikkuminen oli yhteydessä kuormittavan liikunnan useuteen, kun taas naisilla ei, Kekäläinen pohtii.

Tutkimuksessa käytettiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen osanottajilta 42- ja 50-vuotiaana (n=303) postitetun kyselylomakkeen ja haastattelun avulla koottuja tietoja. Professori Lea Pulkkinen aloitti Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen vuonna 1968 Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksessa. Tutkimus on siirtynyt sittemmin Gerontologian tutkimuskeskukseen, jossa sitä johtaa tutkimusjohtaja Katja Kokko.

Artikkeli on osa Tiia Kekäläisen väitöskirjaa, ja sen kirjoittamista rahoitti Suomen Kulttuurirahasto.

Vapaasti saatavilla oleva alkuperäinen julkaisu:
Kekäläinen, T., Freund, A.M., Sipilä, S. & Kokko. K. Cross-sectional and longitudinal associations between leisure time physical activity, mental well-being and subjective health in middle adulthood. Applied Research in Quality of Life, https://doi.org/10.1007/s11482-019-09721-4

Lisätietoja:
tutkijatohtori Tiia Kekäläinen, 040 6522280, tiia.m.kekalainen@jyu.fi