Siirry pääsisältöön

Kevytkin liikkuminen yhteydessä iäkkäiden terveyteen

Uusi tutkimusmenetelmä paljasti, että jo hyvin matalatehoinen liikkuminen on yhteydessä alhaisempaan rasvaprosenttiin ja suurempaan kävelynopeuteen iäkkäillä, vähän liikkuvilla henkilöillä. Kaksi kolmasosaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa mukana olleista 70–85-vuotiaista tutkittavista ei liikkunut viikossa minuuttiakaan rivakkaa kävelyä vastaavalla teholla.

Tuoreen tutkimuksen mikään millä tahansa intensiteetillä liikkuminen oli vähän liikkuvilla iäkkäillä yhteydessä alhaisempaan rasvaprosenttiin ja suurempaan kävelynopeuteen sekä lyhyellä että pitkällä matkalla.

– Olimme yllättyneitä siitä, että jo erittäin matalatehoinen aktiivisuus, joka vastaa esimerkiksi kevyttä käveleskelyä ja kotitöissä puuhailua, oli yhteydessä sekä terveempään kehonkoostumukseen että nopeampaan kävelyvauhtiin, kommentoi tohtorikoulutettava Tiina Savikangas.

Uuden tutkimusmenetelmän ansiosta liikkumisen intensiteettiä pystyttiin tutkimaan aiempaa tarkemmin. Tavallisesti päivittäinen aktiivisuus jaetaan paikallaanoloon sekä kevyeen ja reippaaseen-rasittavaan aktiivisuuteen. Tässä tutkimuksessa aktiivisuus jaettiin lisäksi tarkempiin intensiteettijaksoihin siten, että esimerkiksi kevyen aktiivisuuden koko kirjoa vastasi 25 intensiteettijaksoa.

– Havaitsimme, että valtaosa valveillaoloajasta vietettiin paikallaan tai erittäin kevyessä liikkeessä. Reipasta liikkumista oli keskimäärin puoli tuntia päivässä, ja siitäkin suurin osa oli varsin kevyttä. Kahdella kolmasosalla tutkittavista ei ollut viikon aikana yhtään minuuttia aktiivisuutta, joka vastasi kävelyä noin viiden kilometrin tuntivauhdilla, Savikangas kertoo.

Koska moni entuudestaan vähän liikkuva iäkäs ihminen ei välttämättä edes kykene harrastamaan reipasta liikuntaa, ovat tiedot kevyenkin liikkumisen yhteyksistä edullisempaan kehonkoostumukseen ja kävelyvauhtiin rohkaisevia. Iäkkäitä tuleekin kannustaa lisäämään päiviinsä minkä tahansa tehoista liikkumista.

Kehonkoostumus ja kävelykyky ovat iäkkäillä tärkeitä terveyden ja toimintakyvyn mittareita, sillä ne ennustavat hyvin esimerkiksi liikkumiskyvyn säilymistä ja ennenaikaisen kuoleman riskiä. Tässä tutkimuksessa käytetyn poikkileikkausasetelman johdosta tutkimuksesta ei voida vetää johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista, mutta tulokset tukevat jatkuvasti lisääntyvää näyttöä kevyen liikkumisen hyödyistä.

– Poikkileikkausasetelma tarkoittaa, että tutkimme liikkumisen yhteyttä kehonkoostumukseen ja liikkumiskykyyn vain yhdessä aikapisteessä. Emme siis voi päätellä, johtaako runsaampi aktiivisuus nopeampaan kävelyvauhtiin vai toisin päin, havainnollistaa Savikangas.

Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutettuun PASSWORD-tutkimukseen osallistui 314 70–85-vuotiasta miestä ja naista, jotka liikkuivat ennen tutkimuksen alkua suositeltua vähemmän. Heistä 293 oli mukana tässä osatutkimuksessa, jossa selvitettiin tutkimuksen alussa aktiivisuusmittarilla mitatun liikkumisen määrän ja intensiteetin yhteyttä rasvaprosenttiin, käsien ja jalkojen lihasmassaan, maksimaaliseen kävelynopeuteen kymmenen metrin matkalla, kuuden minuutin aikana käveltyyn matkaan sekä alaraajojen toimintakykyä mittaavan testistön tulokseen. PASSWORD-tutkimusta johtaa gerontologian ja kansanterveyden professori Sarianna Sipilä. Tutkimusprojektin on rahoittanut Suomen Akatemia.

Alkuperäinen artikkeli:
Savikangas, T., Tirkkonen, A., Alen, M. et al. Associations of physical activity in detailed intensity ranges with body composition and physical function. a cross-sectional study among sedentary older adults. Eur Rev Aging Phys Act 17, 4 (2020). https://doi.org/10.1186/s11556-020-0237-y

Lisätietoja:
Tohtorikoulutettava Tiina Savikangas, tiina.m.savikangas@jyu.fi, 045 326 3326

Palaa ylös
×Sulje haku
Hae