Siirry pääsisältöön
Katkonainen Aktiivisuus Päivän Aikana Voi Kertoa Iäkkäiden Väsymisestä Arjen Toiminnoissa

Katkonainen aktiivisuus päivän aikana voi kertoa iäkkäiden väsymisestä arjen toiminnoissa

Iän myötä pidempien aktiivisuusjaksojen ylläpitäminen saattaa hankaloitua, jolloin päivittäinen fyysinen aktiivisuus voi kertyä katkonaisemmin. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimuksessa havaittiin, että katkonaisemmin päivän aikana kertyvä fyysinen aktiivisuus kertoo korkeammasta väsyvyydestä, eli aktiivisuuteen suhteutetusta väsymyksestä.

Liikemittareilla saadaan määrän lisäksi tietoa siitä, millaisella kaavalla fyysinen aktiivisuus päivän aikana kertyy. Iän myötä aktiivisuusjaksojen kesto saattaa lyhentyä ja fyysinen aktiivisuus voi muuttua katkonaisemmaksi. Tutkimuksissa on viime vuosina saatu viitteitä siitä, että katkonaisemmin kertyvä fyysinen aktiivisuus saattaa ennakoida iäkkäillä henkilöillä terveyden ja toimintakyvyn heikkenemistä varhaisessa vaiheessa.

– Tutkimuksessamme havaitsimme, että henkilöt, joilla päivittäinen fyysinen aktiivisuus kertyi katkonaisemmin, väsyivät muita todennäköisemmin kävelyn ja muiden fyysistä kuntoa vaativien tehtävien, kuten kodin siivoamisen, aikana. Yhteys löytyi riippumatta siitä, kuinka paljon päivän aikana kokonaisuudessaan liikuttiin, tohtorikoulutettava Lotta Palmberg kertoo.

Tulokset viittaavat siihen, että fyysisen aktiivisuuden katkonaisuus saattaisi olla väsyvyyden varhaisia merkkejä, sillä yhteys löytyi myös niiden tutkittavien joukossa, joilla fyysistä aktiivisuutta kertyi päivän aikana eniten. Suuria eroja ei havaittu myöskään tutkittavien toimintakyvyssä.

– Voi olla, että iän myötä tapahtuva väsyvyyden kasvu näkyy ensin toiminnan lisääntyneenä tauottamisena, jonka ansiosta on kuitenkin edelleen mahdollista ylläpitää suhteellisen suurta kokonaisaktiivisuutta päivän aikana, Palmberg toteaa.

On tavallista, että kun jokin päivittäinen toiminto alkaa aiheuttaa väsymystä, toimintaa muokataan tai kyseistä aktiviteettia aletaan kokonaan välttää. Toiminnan tauottaminen on tarpeen mukaan tärkeää ja sillä voidaan mahdollistaa itselleen tärkeiden aktiviteettien jatkamista. Myös päivittäisen liikunnan lisääminen on hyödyllistä lyhyissäkin jaksoissa. Omien voimavarojen mahdollistaessa myös pidempiä aktiivisuusjaksoja olisi kuitenkin hyvä sisällyttää päivään.

– Esimerkiksi pidemmän kävelylenkin aikana pidetyt levähdystauot eivät vielä tee päivän aktiivisuudesta katkonaista. Sen sijaan jos viettää koko päivän sisätiloissa, voi olla vaikeaa sisällyttää pidempiä aktiivisia jaksoja päivään, Palmberg selventää.

Tutkimuksessa seurattiin 485 jyväskyläläisen henkilön fyysistä aktiivisuutta liikemittareilla 3–7 päivän ajan. Osallistujat olivat 75-, 80- ja 85-vuotiaita. Väsyvyyttä tutkittiin henkilön oman arvion perusteella sekä kävelynopeuden hidastumisena kävelytestin aikana. Tutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Euroopan tiedeneuvosto.

Alkuperäisjulkaisu:

Palmberg, L., Rantalainen, T., Rantakokko, M., Karavirta, L., Siltanen, S., Skantz, H., Saajanaho, M, Portegijs, E. & Rantanen, T. (2020). The Associations of Activity Fragmentation With Physical and Mental Fatigability Among Community-Dwelling 75-, 80-, and 85-Year-Old People. The Journals of Gerontology: Series A, 75(9), e103-e110.

Lisätietoja: 

Tohtorikoulutettava Lotta Palmberg, lotta.m.palmberg@jyu.fi, 040 805 4823

Palaa ylös
×Sulje haku
Hae