Tutkimusjulkaisu: Suurin osa keski-ikäisistä voi mieleltään hyvin
Keski-ikäisten mielen hyvinvoinnin kehityspolut ovat erilaisia. Tuoreessa julkaisussa arvioitiin mielen hyvinvointia monipuolisesti ottamalla huomioon yleinen tyytyväisyys elämään sekä psykologinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Psykologiseen hyvinvointiin sisältyy kokemus elämän merkityksellisyydestä ja henkinen kasvu, sosiaaliseen hyvinvointiin taas tunne ympäristön hallinnasta ja hyväksynnästä.
– Tutkimuksessamme oli kaksi uutta näkökulmaa: ensinnäkin, tarkastelimme hyvinvointia myönteisillä ulottuvuuksilla, emmekä vain pahoinvoinnin puuttumisena. Toiseksi, usein hyvinvoinnin kehitystä tarkastellaan keskimääräisellä tasolla, mutta me pyrimme löytämään kehityksen suhteen erilaisia ryhmiä, kertoo tutkimusjohtaja Katja Kokko Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksesta.
Mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksia tarkasteltiin 36, 42 ja 50 vuoden iässä. Tällä aikavälillä löydettiin neljä erilaista hyvinvoinnin ryhmää. 29 %:lla tutkittavista tyytyväisyys elämään ja psykologinen ja sosiaalinen hyvinvointi olivat hyvin korkealla kaikissa tutkituissa ikävaiheissa. 47 %:lla puolestaan edellä kuvatut hyvinvoinnin ulottuvuudet olivat suhteellisen korkealla ja 22 %:lla keskimääräisellä tasolla. Noin 3 %:lla tutkittavista hyvinvointi oli suhteellisen matalalla tasolla läpi keski-iän.
– Oli yllättävää, kuinka pysyvää mielen hyvinvointi on keskiaikuisuudessa ja kuinka suuri osa keski-ikäisistä voi hyvin. Toki on huomioitava, että 6–8 vuoden seurantavälien aikana hyvinvointi on saattanut heilahdella erilaisten elämäntapahtumien seurauksena, mutta niiden jälkeen se on todennäköisesti palautunut yksilölle tyypilliselle tasolle, Kokko kertoo.
Mielen hyvinvoinnin ryhmiä vertailtiin muun toimintakyvyn osalta. Korkean, suhteellisen korkean ja keskimääräisen hyvinvoinnin kehityspolkuja seuraavilla ihmisillä oli matalan hyvinvoinnin ryhmää tyydyttävämpiä ihmissuhteita, parempi menestys työuralla ja vähemmän sairauksia. Ryhmien välillä ei ollut eroja keski-iän fyysisessä tai kognitiivisessa suorituskyvyssä.
– Muun keski-iän toimintakyvyn, kuten ihmissuhteiden, työuran ja terveyden, kannalta vain pitkällä aikavälillä kehkeytynyt hyvinvoinnin vaje oli selkeä riskitekijä. On olettavaa, että vanhuudessa hyvinvointi kytkeytyy myös fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn, kun yksilöiden välinen vaihtelu niissä lisääntyy, Kokko arvioi.
Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään moniulotteisen mielen hyvinvoinnin kehittymistä keski-iässä ja tunnistamaan riskiryhmiä. Riskiryhmien mielen hyvinvoinnin tukeminen voi myötävaikuttaa vanhuuden hyvään toimintakykyyn.
Tutkimus perustuu Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimukseen (engl. the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development), jossa samojen, ikäkohorttiaan edustavien, alun perin 369 tutkittavan kehitystä on seurattu 8-vuotiaasta 50-vuotiaaksi asti.
Lisätietoja:
Katja Kokko, Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, puhelin 040 805 3500, sähköposti katja.r.kokko@jyu.fi
Lähde: Kokko, K., & Feldt, T. (2017). Longitudinal profiles of mental well-being as correlates of successful aging in middle age. International Journal of Behavioral Development. Advance online publication. doi: 10.1177/0165025417739177