skip to Main Content
Eläköitymisaikomuksiin Vaikuttavia Tekijöitä Voitaisiin Huomioida Työpaikoilla

Eläköitymisaikomuksiin vaikuttavia tekijöitä voitaisiin huomioida työpaikoilla

Hiljattain julkaistussa Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin useiden työelämän laatutekijöiden yhteyttä eläköitymisaikomuksiin. Tulokset antavat viitteitä siitä, että psykososiaalinen työympäristö sekä työntekijän terveyden ja työkyvyn edistäminen ovat tekijöitä, joihin panostamalla urien jatkamista voitaisiin edistää työpaikoilla. Keskiöön nousevat terveyden ja työkyvyn ohella työn joustavuus sekä työympäristön kannustavuus.

Työelämän laatutekijät ja niiden yhteys eläköitymisaikomuksiin on kiinnostava ja ajankohtainen aihe, sillä eläköitymisaikomusten on todettu olevan yhteydessä tosiasialliseen eläköitymiseen. Aihe on ajankohtainen, sillä jälkiteollisissa länsimaissa, Suomi mukaan lukien, työikäisten ihmisten osuus väestöstä on laskussa ja pienentyy edelleen tulevaisuudessa. Työurien pidentämiseksi tarvitaan taloudellisia kannustimien lisäksi muitakin toimenpiteitä.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli osaltaan selvittää varhaisiin eläköitymisaikomuksiin vaikuttavia tekijöitä työpaikalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten työelämän laatutekijät ovat yhteydessä aikomuksiin eläköityä ennen virallista eläkeikää miehillä ja naisilla. Lisäksi tutkimus selvitti työympäristön laatutekijöiden ja sukupuolen yhteisvaikutusta eläköitymisaikomuksiin.

Kolmannes raportoi ennenaikaisista eläköitymisaikomuksista

Kyselytutkimukseen osallistuneilta Postin 50 vuotta täyttäneiltä työntekijöiltä kysyttiin, ovatko he harkinneet eläköitymistä terveydellisistä tai muista syistä ennen varsinaista eläkeikää. Kaikista kyselyyn vastanneista kolmannes vastasi harkinneensa ennenaikaista eläköitymistä. Miesten ja naisten välillä ei havaittu eroa eläköitymisaikomusten yleisyydessä, mutta naisilla keskivertona tai huonompana koettu työelämän tasavertaisuus oli miehiä voimakkaammin yhteydessä eläköitymisaikomuksiin.

– Tutkimustuloksemme vahvistaa aiempaa käsitystä siitä, että työympäristön tasavertaisuus vaikuttaa vahvasti eläköitymisaikomuksiin, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, Tampereen yliopiston työterveyden tutkija, Subas Neupane kertoo.

Työaikojen joustavuus, keventäminen, kannustavuus sekä terveys ja työkyky voisivat kannustaa jaksamaan

Tutkimuksen osallistujilta kysyttiin myös, millaiset syyt kannustaisivat heitä jatkamaan työelämässä mukana oloa alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Aineistolähtöisen tutkimusmenetelmän, faktorianalyysin avulla selvitettiin, mitkä syyt korostuivat vastauksissa, ja miten eri syyt olivat yhteydessä toisiinsa. Analyysin avulla tunnistettiin kolme erilaista faktoria, jotka kuvastivat työntekijöiden vastauksia.

Ensimmäisessä faktorissa korostuivat arvostus työaikojen joustavuutta kohtaan ja mahdollisuus työn keventämiseen. Nämä voidaan nähdä työssä kiinni pitävinä tekijöinä.

Toisen faktorin muodostivat syyt, jotka liittyivät hyvään ja toimivaan työympäristöön sekä mielenkiintoisiin ja haastaviin työtehtäviin. Nämä kannustavaan työympäristöön liittyvät tekijät voidaan myös nähdä työssä kiinni pitävinä tekijöinä.

– Esimerkiksi naisista ne vastaajat, jotka nimesivät kannustavan työympäristön tärkeimmäksi syyksi jatkaa työelämässä alimman vanhuuseläkeiän jälkeen, vastasivat muita todennäköisemmin harkinneensa eläkkeelle jäämistä ennen varsinaista eläkeikää, Neupane kertoo.

– Tulos saattaa heijastella tutkimusjoukon työympäristössä viime vuosina tapahtuneita muutoksia, mm. tiuhaan toistuneita yt-neuvotteluita ja niiden vaikutuksia työtään usein arvostaviin ikääntyviin työntekijöihin, toteaa väitöskirjatutkija Hanna Kosonen, joka on analysoinut hankkeen haastatteluaineistoa.

Kolmannessa faktorimuuttujassa korostuivat terveydelliset syyt. Ne, joiden pääasialliset syyt jatkaa työskentelyä liittyivät terveyteen, olivat muita todennäköisemmin harkinneet eläkkeellä jäämistä ennen varsinaista eläkeikää.

– Heikentyneet terveys ja itsearvioitu työkyky ovat tärkeimpiä ennenaikaista eläköitymistä ennustavia tekijöitä, minkä myös meidän tutkimustuloksemme vahvistavat.  Ne tutkimukseemme osallistuneet työntekijät, joilla oli jokin pitkäaikaissairaus tai heikentyneeksi koettu työkyky olivat todennäköisimmin harkinneet eläkkeelle jäämistä ennen varsinaista eläkeikää, kertoo tutkimuksen toinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Saila Kyrönlahti.

Vaikka työhön liittyvien tekijöiden yhteyttä eläköitymisaikeisiin on tutkittu laajasti, tämä oli tutkijoiden mukaan ensimmäinen tutkimus, jossa käsiteltiin työelämän laadun merkitystä postityöntekijöiden eläkkeelle jäämisaikeissa.

– Tutkimustuloksistamme saadaan viitteitä siitä, että työpaikan tasavertaisuus, työn joustavuus, työelämän laatu, työn arvostus ja työntekijän terveys ovat keskeisessä roolissa yksilöiden punnitessa uran jatkamista tai eläköitymistä, Kyrönlahti tiivistää.

Psykososiaalisiin tekijöihin sekä terveyteen ja työkykyyn huomiota

Tutkijat korostavat, että aiheesta tarvitaan lisää pitkittäistutkimuksia, jotta eri tekijöiden mahdollisesta ajallisesta kehittymisestä sekä vaikutuksista suhteessa toisiinsa ja eläköitymisaikeisiin saataisiin tarkempaa tietoa.

– Tulostemme perusteella näyttää kuitenkin siltä, että työntekijöitä voisi olla mahdollista kannustaa pidentämään työuriaan kiinnittämällä aiempaa enemmän huomiota työyhteisön psykososiaalisiin tekijöihin sekä työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn, Neupane summaa.

Tutkimus on osa laajempaa Koneen Säätiön ja Työsuojelurahaston rahoittamaa hanketta Kohti Kaksitahti-Suomea?, jossa laadullisen seurantatutkimuksen ja kyselytutkimuksen keinoin on kerätty tietoa työuran loppupäästä yhteistoimintaneuvottelujen ympäröimässä työyhteisössä. Kyselyihin perustuvan osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien Postin työntekijöiden terveyttä, työkykyä ja hyvinvointia henkilöstövähennysten aikana sekä selvittää millaisia ajatuksia heillä oli työssä jatkamisesta. Kyselytutkimukseen vastasi vuonna 2016 yhteensä 2096 henkilöä (vastausprosentti 48).

Julkaisu:

Neupane, S., Kyrönlahti, S., Kosonen, H. et al. Quality of work community and workers’ intention to retire. Int Arch Occup Environ Health (2022). https://doi.org/10.1007/s00420-021-01826-4

 

Lisätietoja:

Subas Neupane
Yliopistotutkija
subas.neupane (at) tuni.fi
p. +358401909709

Saila Kyrönlahti
Väitöskirjatutkija
saila.kyronlahti (at) tuni.fi
p. +358503182275

Back To Top
×Close search
Search