The Finnish Twin Study on Ageing (FITSA) / Taina Rantanen Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä on ympäristötekijöiden (esimerkiksi elintapojen) ja mikä geneettisten tekijöiden osuus vanhuuden toiminnanvajausten synnyssä. Tutkimuksen aineisto koostui FITSA –tutkimuksen alkumittausten aikaan 63-76-vuotiaista naiskaksosista (103 MZ ja 114…
Tervaskannot 90+ (TK 90+) Tervaskannot 90+ -tutkimus – Tampereen vanhimpia tutkitaan taas Tervaskannot 90+ on kaikkein vanhimpien tamperelaisten elämäntilanteeseen ja terveyteen kohdistuva laaja monivuotinen tutkimushanke. Tutkimusta tehdään, koska yli 90-vuotiaat ovat nopeimmin kasvava ikäryhmä Suomessa ja heidän tilanteestaan tarvitaan lisää…
Tampereen eläkeikäisten seurantatutkimus (TamELSA) / Marja Jylhä TamELSA-tutkimus kohdistuu eläkeikäisten ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn, elinoloihin ja elämäntapaan, sosiaalisiin suhteisiin, avun ja palvelujen tarpeeseen ja käyttöön sekä elämän kokemiseen. Sen aloitti vuonna 1979 professori Eino Heikkisen johtama tutkijaryhmä osana WHO:n Euroopan…
Ihmisen immuunisysteemin toiminta heikkenee iän myötä ja tästä on seurauksena vanhusten lisääntynyt sairastavuus ja kuolleisuus eri infektio- ja syöpätauteihin. Olemme analysoimassa vanhusten immuunisysteemin eri solutyyppien jakaumaa ja toimintaa sekä käyttäen genominlaajuista geenien ilmentymisen tutkimusmetodia haluamme saada selville ne geenit, joiden…
Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus (LAKU) / Katja Kokko Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus (engl. The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, JYLS) on ainutlaatuisen pitkään jatkunut samojen ihmisten seuruututkimus. JYLS-tutkimuksessa on seurattu samojen (v. 1959 syntyneiden) ihmisten kehitystä 8-vuotiaasta 50-vuotiaaksi asti.…
Terveellinen vanheneminen -osatutkimus Helsingin syntymäkohortissa keskittyy tarkastelemaan varhaisen fyysisen kasvun ja kehityksen sekä altisteiden vaikutuksia vanhemman iän terveyteen ja toimintakykyyn. Helsingin syntymäkohortin osallistujat ovat syntyneet vuosina 1934-44. Kohortin rekisteriosaan kuuluu 13 345 henkilöä, jotka ovat olleet elossa vuonna 1971 kun suomalaisille…
Aktiivisuuden, terveyden ja toimintakyvyn yhteys hyvinvointiin vanhuudessa (AGNES) Monet iäkkäät ihmiset sanovat, että aktiivisuus pitää elämässä kiinni. Olemme kehittäneet uuden mittariston, jolla voimme mitata aktiivisena vanhenemista yksilön omista tavoitteista lähtien.Tutkimuksessa selvitämme, mitkä tekijät selittävät aktiivisena vanhenemista ja sitä, onko aktiivisena…
Tietoa Tervaskannot 90+ -tutkimuksesta Tervaskannot 90+ (englanniksi Vitality 90+) on pitkäikäisyyteen ja vanhoista vanhimpiin kohdistuva monitieteinen tutkimuskokonaisuus. Sen lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja todellisen pitkäikäisyyden yleistyminen. Yli 90-vuotiaiden määrä Suomessa on parissakymmenessä vuodessa viisinkertaistunut ja vuoteen 2060 mennessä heitä…
Ovatko vanhat ihmiset nuortuneet? Toimintakyvyn ja koetun iän kohorttierot 28 vuoden välein arvioiduilla 75- ja 80-vuotiailla henkilöillä (Ikivihreät 2) Ovatko vanhat ihmiset nuortuneet? Toimintakyvyn ja koetun iän kohorttierot 28 vuoden välein arvioiduilla 75- ja 80-vuotiailla henkilöillä (Ikivihreät 2) / Taina…
Iäkkäiden ihmisten liikkumiskyky ja elinpiiri (LISPE) / Taina Rantanen LISPE on vuosina 2011-2015 toteutettu pitkittäistutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten iäkkäiden ihmisten koti- ja lähiympäristön piirteet ja henkilön toimintakyky yhdessä muokkaavat elinpiirin laajuutta ja elämänlaatua. Päävastemittarina toimi The Life-Space Assessment…
Elinpiiri ja aktiivisena vanheneminen (Mobility and Active Aging, MIIA) / Taina Rantanen Aktiivisena vanhenemisella tarkoitetaan yksilön itse kokemaa mahdollisuutta elää elämäänsä haluamallaan tavalla. Tähän sisältyy mahdollisuus osallistua yhteiskunnan ja erilaisten yhteisöjen toimintaan, mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä mahdollisuus tavoitella itselle tärkeitä…
Liikuntalain mukaan jokaisella Suomen kansalaisella tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet liikuntaan, iästä tai terveydentilasta riippumatta. Tässä tutkimuksessa tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikuntaan tutkitaan henkilön itsensä kokemana, keskittyen tyydyttämättömään liikunnantarpeeseen. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää ja testata mittari, joka mittaa tyydyttämättömän liikunnantarpeen voimakkuutta. Lisäksi tutkimuksessa…