Hyvinvointia tavoitellaan jatkuvasti sekä omassa elämässä että tutkimuksessa. Harvemmin kuitenkaan pysähdytään ajattelemaan, mitä sillä loppujen lopuksi oikein tarkoitetaan, kirjoittaa tutkijatohtori Tiia Kekäläinen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Hyvinvoinnin sisältö vaihtelee sen mukaan, missä yhteydessä siitä puhutaan. Puhummeko yksilötasolla omasta hyvinvoinnistamme vai pohdimmeko, miten…
Keväällä 2020 koronaan liittyvien liikkumisrajoitusten aikana iäkkäiden elinpiiri pieneni huomattavasti ja kodin ulkopuolinen aktiivisuus väheni dramaattisesti, mutta elämänlaatu heikkeni vain hieman. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan juuri julkaistussa tutkimuksessa iäkkäät henkilöt pääsivät itse kertomaan koronarajoitusten vaikutuksesta elämäänsä. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään…
Iäkkäiden luut hyötyvät kevyestä liikunnasta, selviää tuoreessa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa. Vähän liikkuvien iäkkäiden kevyt liikkuminen oli yhteydessä lonkan alueen vahvempaan ja tiheämpään luukudokseen. Luustoterveydelle edullisena pidettyjä kovia tärähdyksiä ei tutkittaville juuri kertynyt. - Olimme yllättyneitä, että kevyt liikkuminen oli selvästi…
Tutkimusavustaja Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat korkeakouluyhteisön, joka uskoo ihmiseen ja tieteeseen. Tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan huippuosaajat muuttavat maailmaa Suomen toiseksi suurimmassa monitieteisessä ja innostavassa tutkimus- ja oppimisympäristössä. www.tuni.fi Tehtävän kuvaus Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa on haettavana tutkimusavustajan tehtävä, jossa työsuhteen aloitus…
Työnantajien ja työntekijöiden arvot ja asenteet työssä jatkamista kohtaan sekä työntekijän hyvinvointia tukevat joustot tulee ottaa huomioon, kun pyritään jatkamaan työuria. Näin kertoo tuore tutkimus Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Se tarkastelee vuosina 2015-2018 haastateltujen, yli 50-vuotiaiden entisten postityöntekijöiden…
Palkinnon saajaa saivat ehdottaa kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet ja ehdotuksia tulikin paljon. Tänä vuonna palkinnon saajaksi yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvosto valitsi gerontologian professori Marja Jylhän. Yhteiskunnallisen vuorovaikuttamisen neuvoston puheenjohtajan Antti Lönnqvistin mukaan valinnassa painottui Jylhän pitkäjänteinen vanhusväestön aseman ja oikeuksien edistäminen rohkeilla…
Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä hidastuneeseen biologiseen ikääntymiseen, kun taas työajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen ikääntymiseen. Tulokset selvisivät Jyväskylän yliopiston äskettäin julkaistussa tutkimuksessa. Biologisen ikääntymisen mittareina käytettiin epigeneettisiä kelloja, joiden avulla elinikään yhteydessä olevia tekijöitä voidaan tutkia jo…
Iäkkäiden henkilöiden toimintakyky on nykyään huomattavasti parempi verrattuna saman ikäisten toimintakykyyn kolme vuosikymmentä sitten. Tämä selvisi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin fyysisen ja älyllisen toimintakyvyn eroja verraten nykypäivän 75-80–vuotiaita 1990-luvulla eläneisiin ikätovereihin. - Toimintakykymittausten avulla…
Autumn School of Gerontology will be organised this year as a webinar. Theme of the Autumn School is COVID-19 and language is mainly English. You can see the schedule here Please register for the event here by Monday 12th October…
Persoonallisuuden piirteet auttavat ymmärtämään, miksi toiset ihmiset liikkuvat ja toiset eivät. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehty tutkimus osoittaa, että persoonallisuuden piirteiden kytkökset fyysiseen aktiivisuuteen riippuvat osittain liikkumisen arviointitavasta. Persoonallisuuden piirteet kuvastavat yksilölle tyypillistä tapaa käyttäytyä, ajatella ja tuntea.…
Iäkkäät ihmiset muokkaavat kävelyään tietoisesti tai tiedostamatta toimintakyvyn heiketessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan iäkkäät henkilöt, jotka kokevat ulkona liikkumiseen houkuttelevia ympäristötekijöitä jatkavat pitkien matkojen kävelyä alentuneesta toimintakyvystä huolimatta. Pidempien matkojen käveleminen on heille mahdollista tauottamalla kävelyä, kävelemällä hitaammin tai käyttämällä apuvälineitä,…
Suomessa ja Norjassa ikääntyneet voivat viettää elämänsä viimeiset viikot ja päivät lähempänä kotiaan kuin erikoissairaanhoidossa. Suomessa terveyskeskussairaaloilla on merkittävä rooli elämän loppuvaiheen hoidossa, mutta Norjassa tämä rooli on vanhainkodeilla. Iäkkäiden ihmisten kuolinpaikkoja ovat sairaalat (erikoissairaanhoidon sairaala ja terveyskeskussairaala), pitkäaikaishoitoa tarjoavat…