skip to Main Content

Ikääntyneiden hoivan vaikuttavuutta voidaan arvioida

On tärkeää arvioida ikääntyneiden hoivan vaikuttavuutta eli sitä, millaisia hyvinvointivaikutuksia hoivalla saadaan aikaan. Yksi tähän tarkoitukseen kehitetty mittari on ASCOT, jolla arvioidaan hoivaan liittyvää elämänlaatua. Hoivan arvioinnissa tulee huomioida muistisairaat.

 Leena Forma

Alkuvuodesta on keskusteltu paljon ikääntyneiden hoivan epäkohdista, jopa kriisistä. Keskustelu on ollut täysin aiheellista ja sitä on käyty monesta näkökulmasta. Melko vähän on kuitenkin ollut puhetta siitä, miten hoivan hyvyyttä tai laatua voidaan arvioida. Yksi hyvän hoivan edellytys on riittävä hoitajamitoitus, onhan hoiva työvoimavaltainen ala. Hoitajamitoitus ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen laskutoimitus (esimerkiksi ketä lasketaan mukaan), ja sitä voidaan manipuloida. Hoitajamitoituksen sijaan tai sen rinnalla hyvää hoivaa olisi syytä arvioida sen mukaan, mitä sillä saadaan aikaan. Tähän soveltuu käsitteenä vaikuttavuus, jolla tarkoitetaan palvelun käytön hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia (1).

Kun arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta, pitää tietää, mihin sillä toiminnalla pyritään. Mikä on siis ikääntyneiden hoivan tavoite ja tarkoitus? Monissa terveydenhuollon toimissa tavoite on helppo määrittää, se voi olla sairauden paraneminen tai oireiden lievittyminen. Hoivassa sen sijaan on pitkälti kyse päivittäisissä toiminnoissa auttamisesta ja toimintakyvyssä olevien vajeiden kompensoinnista. Tavoitteena voikin olla toimintakyvyn ylläpitäminen tai kohentaminen. Moni hoivaa saava ikääntynyt elää elämänsä viimeisiä vuosia tai kuukausia. Siinä elämänvaiheessa toimintakyvyn ylläpitäminen ei välttämättä ole tarkoituksenmukainen tai realistinen tavoite. Vaikka toimintakyvyn arviointi on paljon käytetty työväline (esimerkiksi RAI-mittari), ei se välttämättä ole paras tai ainakaan ainoa tapa arvioida hoivan vaikuttavuutta.

Hoivan laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen on kehitetty useita mittareita, osa käytännön kehittämistyöhön ja osa tutkimusta varten. Kentin yliopistossa on kehitetty ASCOT-mittari (the Adult Social Care Outcomes Toolkit), jolla arvioidaan hoivaan liittyvää elämänlaatua. Siinä elämänlaadun ulottuvuuksia on kahdeksan: henkilökohtainen puhtaus ja hyvinvointi, ruoka ja juoma, turvallisuus, asumisen siisteys ja viihtyisyys, mahdollisuus vaikuttaa päivittäiseen elämään, sosiaalinen osallistuminen ja osallisuus, mielekäs tekeminen sekä arvokkuus. Väestökyselyissä tärkeimmiksi ulottuvuuksiksi ovat nousseet mahdollisuus vaikuttaa päivittäiseen elämään sekä mielekäs tekeminen (2,3). Elämän loppuvaiheessa tärkeämmiksi saattavat nousta jotkin muut ulottuvuudet. ASCOT-mittarista on useita versioita eri tilanteisiin, ja osa niistä on käännetty suomeksi, ja niiden käyttö hoivan vaikuttavuuden arvioinnissa yleistyy.

Kuka sitten voi arvioida hoivaan liittyvää elämänlaatua? Parhaita asiantuntijoita ovat luonnollisesti palvelun käyttäjät, ja mahdollisuuksien mukaan heidän tulee saada vastata mittarin kysymyksiin itse. Suuri osa ikääntyneistä hoivan käyttäjistä on kuitenkin muistisairaita: 53 % tehostetun palveluasumisen asiakkaista oli muistisairaita vuonna 2015 (Sotkanet.fi). Pitkällekin edennyttä muistisairautta sairastava ihminen voi monin tavoin viestiä omasta olostaan ja hyvinvoinnistaan tai sen puutteesta. Hoivaan liittyvää elämänlaatua voidaan tällöin arvioida havainnoimalla, tai joissain tapauksissa heidän puolestaan mittarin kysymyksiin voi vastata joku muu. Tällaisen proxy-vastauksen voi antaa omainen tai hoitaja. Kaikkiin kysymyksiin ei sijaisvastaajakaan voi kuitenkaan vastata. Esimerkiksi ASCOT-mittarissa arvokkuus-kysymykseen ei voi vastata toisen puolesta, vaan tämä ulottuvuus jätetään proxy-kyselystä tai haastattelusta pois. Toinen ei voi arvioida sitä, kokeeko ihminen, että häntä kohdellaan arvostavasti, kun häntä hoivataan tai autetaan.

Tutkimusryhmämme suunnittelee hoivan vaikuttavuuden arviointia kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodissa. Tulevassa tutkimuksessamme halutaan saada selville, onko hoivaan liittyvä elämänlaatu erilaista eri hoitopaikoissa. Tutkimukselle haettiin lupaa eettiseltä toimikunnalta, joka katsoi, että proxy-vastauksilla ei saada luotettavaa tietoa. On tärkeää, että tutkimusten eettinen ennakkoarviointi on tarkkaa, jotta vältetään tutkittaville aiheutuva haitta tutkimuksesta. Kuitenkin, jos tutkimukseen otettaisiin mukaan vain ne hoivan piirissä olevat, jotka pystyvät itse vastaamaan, suuri osa muistisairaista ja sitä kautta suuri osa tutkittavien palveluiden käyttäjistä jäisi tutkimuksen ulkopuolelle.

Menetelmiä, joilla voidaan arvioida muistisairaiden hoivan vaikuttavuutta, tulee vielä kehittää. Koska muistisairaiden määrä kasvaa, ja he ovat ryhmä joka eniten tarvitsee ja käyttää hoivapalveluja, pitää huolehtia siitä, että he eivät jää tutkimusten ulkopuolelle. Heidän hoivaansa ei voida kehittää jonkin muun asiakasryhmän hoivaa arvioimalla.

Selvää on, että hoivan arviointiin tarvitaan monenlaisia tapoja ja eri näkökulmia: hoivaa saavien, sitä antavien ja hoivapalveluiden järjestäjien. Tulee arvioida sekä laatua että vaikuttavuutta, toisaalta myös kustannuksia ja sitä, kuka eri palvelut rahoittaa. Muun muassa nämä tekijät pitää olla tiedossa, jotta voidaan valita tarkoituksenmukaisimmat palvelut tai hoivamuodot. Palvelujen kehitystä voidaan myös seurata, kun tiedossa on selkeitä lukuja tai haastatteluaineistoa palvelunkäyttäjien kokemuksista.

 

Lähteet:

  • Linnosmaa I: ASCOT-mittari sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden ja elämänlaadun mittaamiseen. Optimi – Terveys- ja sosiaalitalouden uutiskirje 3/2018. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/talous-ja-politiikka/optimi-terveys-ja-sosiaalitalouden-uutiskirje/2018/ascot-mittari-sosiaalipalvelujen-vaikuttavuuden-ja-elamanlaadun-mittaamiseen
  • Kettunen A, Steffansson M: Aikuisille tarkoitettujen sosiaalipalvelujen vaikuttavuus ka arviointi. ASCOT Adult Social Care Outcomes Toolkit. Diakonia-ammattikorkeakoulu: Sosiaalipalvelujen vaikutusten arviointikoulutus, 9.9.2015, Joensuu.
  • Nguyen L, jokimäki H, Saloniki EC, Batchelder L, Burge P, Hui L, Trukeschitz B, Malley J, Forder J, Linnosmaa I: Should we prefer safety to social participation? Analysing taste heterogeneity regarding social care outcomes in Finland. Teoksessa Mäklin S (toim.): Terveystaloustiede 2018. Terveystaloustieteen päivä 2.2.2018. Työpaperi 2/2018, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, s. 25-28.

 

Dosentti, terveystaloustieteen tohtori Leena Forma tutkii ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia sekä sosiaalisten interventioiden kustannus-vaikuttavuutta. Hän toimii tällä hetkellä yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa sekä tutkijana Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoE AgeCare) Tampereen tutkimusryhmässä.

Back To Top
×Close search
Search