skip to Main Content
Pitkäaikaissairaudet Ja Koronavirus Yhdistävät Kansanterveydelliset Haasteet

Pitkäaikaissairaudet ja koronavirus yhdistävät kansanterveydelliset haasteet

Alkuvuodesta 2020 Suomeenkin levinneen koronaviruspandemian aikana on huomattu, että COVID-19- tauti aiheuttaa vakavampia oireita ja johtaa useammin kuolemaan niiden kohdalla, jotka ovat jo valmiiksi hauraita; iäkkäitä ja/tai monisairaita. Iän yhteys koronatartunnan saaneiden kuolleisuuteen näytti jo epidemian alkuvaiheessa niin vahvalta, että Suomessakin päädyttiin tekemään suosituksia ja ohjeistuksia yli 70-vuotiaiden suojelemiseksi taudilta.

Iän lisäksi vaikeisiin oireisiin, sairaalahoitoon ja kuolleisuuteen on havaittu olevan yhteydessä muun muassa miessukupuoli, ylipaino, tupakointi ja pitkäaikaissairaudet. Erityisesti vanhoja ja pitkäaikaissairaita koetteleva virustauti on iso kansanterveydellinen uhka etenkin maissa, joissa väestöjen ikääntyminen on jo pitkällä. Koronaviruksen aiheuttama pandemia yhdistää 2000-luvulla ehkä jo osittain unohdetunkin perinteisen kansanterveysuhan, tartuntataudin, nykyajan merkittävimpiin kansanterveydellisiin haasteisiin: pitkäaikaissairauksiin ja monisairastavuuteen.

Pitkäaikaissairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys kohoaa iän myötä, ja suurin osa yli 65-vuotiaista sairastaa useampaa kuin yhtä pitkäaikaissairautta, eli he ovat monisairaita. Monisairastavuus on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Monisairailla ihmisillä sairauksien yhteisvaikutukset voivat näkyä terveydentilan nopeampana tai pahempana heikkenemisenä kuin vain yhtä sairautta sairastavilla. Pitkäaikaissairauksien määrä tai niiden kanssa eletty elinaika ei näytä vähenevän. Useimpien sairauksien kohdalla kehitys on noususuuntainen hyvän hoidon ja sairauksien löytymisen ansiosta. Sairauksia esiintyy yhä enemmän väestötasolla myös siksi, että ihmiset elävät yhä pidempään ja ehtivät sairastua ja sairastaa ennen kuolemaansa. Sairauksia esiintyy enemmän vanhemmilla kuin nuoremmilla vanhoilla ihmisillä ja esimerkiksi muistisairauden esiintyvyyden huippu on vasta yli 90-vuotiailla.

Yleisimmät pitkäaikaissairaudet koronaviruksen vuoksi sairaalahoitoon joutuneilla tai tautiin kuolleilla ovat pitkälti samoja kuin ikääntyvän väestön merkittävimmät ja yleisimmät, sekä yhä yleistyvät pitkäaikaissairaudet: verenpainetauti, diabetes, sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, pitkäaikaiset keuhkosairaudet sekä munuaissairaudet¹. Myös monisairastavuus lisää kuoleman riskiä ja voi hankaloittaa taudin hoitoa¹ ². Lisäksi on huomattava muistisairauden yleisyys etenkin kaikkein vanhimmilla, ja hoivakodeissa tai kotihoidon piirissä olevilla ihmisillä. Muistisairaalle virustaudilta suojautuminen on hankalaa ja pitkälti muiden ihmisten toiminnan varassa.

Vaikeaoireisen koronaviruksen aiheuttaman taudin riskitekijät kasaantuvat vanhoille ihmisille, ja kuolleisuus tautiin on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suurinta 80 vuotta täyttäneillä, vaikkakin riski alkaa kasvaa jo 50-vuotiailla. Tapausmääräisesti suurin osa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleista on iältään 80-89 vuotiaita. Yli 90-vuotiaita on kuollut vähemmän, mutta todennäköisesti myös sairastunut vähemmän. Tarkkoja määriä Suomesta ei ole tälle ikäryhmälle saatavilla.³

Pelkkiä tapausmääriä katsoen ei koronan vakavuudesta kuitenkaan voi tehdä päätelmiä, vaan kuolemantapausten määrä täytyy aina suhteuttaa sairastuneiden määrään. Yli 80- vuotiailla tapauksia on ollut reilut 1 300 ja kuolemantapauksia tässä ikäryhmässä yli 400. Vertailun vuoksi, 50-59 vuotiailla tapauksia on ollut yli 5 200 ja kuolemia noin 20.³ Tautiin kuolleiden keski-ikä on 84, kun taas sairastuneista suurin osa on alle 60-vuotiaita ja eniten tapauksia on ollut 20-29- vuotiaiden keskuudessa⁴.

Suomessakin on nähty paikallisia epidemioita hoivakodeissa, joissa korona on päässyt tarttumaan asukkaista ja hoitajista toisiin. Hoivakodeissa asukkaat ovat tyypillisesti hyvin iäkkäitä ja alttiita sairastumaan vakavasti viruksen levitessä asukkaiden keskuudessa. Pandemia auttaa ymmärtämään, että tulevaisuudessa yhä pidempään elävät, mutta aiempaa useampaa sairautta sairastavat ihmiset ovat haavoittuvaisia muille terveyttä uhkaaville tekijöille. Ikääntyvän väestön pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy nousee koronapandemian myötä yhä keskeisemmäksi kansanterveydelliseksi haasteeksi.

Väestön ikärakenne ei yksin selitä sairaalaan joutuneiden ja kuolleiden määriä, vaikka korkea ikä on merkittävin riski koronaviruksen kannalta. Väestöjen välisiä eroja voivat selittää esimerkiksi hoitoon pääsy ja raportoinnin erot, mutta todennäköisesti myös muilla väestön ominaisuuksilla, kuten sairastavuudella, on merkitystä ⁵. Pitkäaikaissairauksien kanssa elävien ikääntyvien ihmisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen on erityisen tärkeää ja myös monisairastavuutta voidaan ennaltaehkäistä. Elinvoimaiseen vanhuuteen pyrkiminen on paitsi kansanterveyden näkökulmasta, myös inhimillisesti tärkeä tavoite. Elinvoimaisen vanhuuden pohja luodaan jo paljon ennen vanhuusikää terveyttä edistävän ja ylläpitävän elinympäristön ja elintapojen yhteisvaikutuksessa.

Kirjoittaja Pauliina Halonen työskentelee väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa, yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa terveystieteiden alalla. 

Lähteet:

  1. Tisminetzky, M., Delulde, C., Hebert, T., Carr, C., Goldberg, R. J. & Gurwitz, J. H. (2020) Age, multiple chronic conditions and COVID-19: A literature review. The journals of Gerontology Series A: Biological Sciences and Medical Sciences. https://doi.org/10.1093/gerona/glaa320
  2. Mair, F. S. Foster, H. ME. & Nicholl, B. I. (2020) Multimorbidity and the COVID-19 pandemic – An urgent call to action. Journal of comorbidity, 10 (1-2), doi: 10.1177/2235042X20961676
  3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Koronakartta. https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26. Viittauspäivä 14.1.2021
  4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilannekatsaus koronaviruksesta. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta. Viittauspäivä 14.1.2021.
  5. Medford, A. & Trias-Llimós, S. (2020) Population age structure only partially explains the large number of COVID-19 deaths at the oldest ages. Demographic Research, 43(19), 533-544. doi: 10.4054/DemRes.2020.43.19
Back To Top
×Close search
Search