Geriatrisen palveluketjun toimivuus ja laatu
Iäkkäille henkilöille suunnatut sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat laajan, monesti niin ammattilaisille kuin vanhoille ihmisille ja heidän omaisilleenkin vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden, joka ulottuu ennaltaehkäisevistä palveluista akuuttihoitoon ja toisaalta elämän loppuvaiheen hoitoon, ja jossa toimii useita sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmiä. Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen edellyttää kuitenkin saavutettavia, tarkoituksenmukaisia, oikea-aikaisia ja vaikuttavia palveluita. Varsinkin terveydentilan tai toimintakyvyn muuttuessa äkisti hoidon tulisi järjestyä joutuisasti ja laadukkaasti, jotta toipumiselle ja kotona asumisen jatkumiselle olisi mahdollisimman hyvät edellytykset. Toisaalta pitkäaikaissairaudet tulee hoitaa hyvin niiden aiheuttaman haitan minimoimiseksi ja äkillisten sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisemiseksi.
Sujuvien hoitoketjujen lisäksi hoidossa ja kuntoutuksessa tulee huomioida vanhuspotilaiden erityispiireet sekä yleiset mutta usein tavanomaisessa hoidossa huomiotta jäävät geriatriset oireyhtymät, kuten muistisairaudet ja gerastenia. Geriatriseen arviointiin (comprehensive geriatric assessment, CGA) perustuva hoito ja kuntoutus on vaikuttavaa, mutta satunnaistettujen tutkimusten tulokset eivät toteudu käytännön kliinisessä työssä toivotulla tavalla. Laaja-alaista geriatrista arviointia ja hoito- ja kuntoutustoimia tarvitsevien iäkkäiden tunnistaminen ei myöskään ole aina helppoa.
Hankkeen tavoitteena on tutkia pitkäaikaissairauksien ja akuuttien sairauksien hoitoa sekä toisaalta iäkkäille suunnattujen palveluiden toimintaa, vaikuttavuutta ja laatua niin asiakkaan kuin terveydenhuoltojärjestelmänkin näkökulmasta. Tärkeitä tutkimuskohteita ovat hoitotuloksia ennustavat tekijät, joita voidaan hyödyntää hoidon ja palveluiden kohdentamisessa, sekä suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään soveltuvien mittareiden ja arvioinnin työkalujen kehittäminen, arviointi ja implementointi. Tarkastelun kohteena on koko palveluketju ennaltaehkäisystä kotihoitoon, päivystys- ja sairaalahoitoon, ympärivuorokautiseen hoivaan ja elämän loppuvaiheen hoitoon. Tällä hetkellä tutkimuksen painopistealueet ovat vanhusten päivystyshoito, akuutti sairaalahoito, hoitoketjut sekä iäkkäiden vamma- ja tekonivelpotilaiden hoito. Tärkeitä näkökulmia ovat lääkkeiden käyttö, toimintakyky ja laaja-alaisen geriatrisen arvioinnin (comprehensive geriatric assessment, CGA) käyttö. Tutkimusryhmä osallistuu myös Tampereen yliopistollisen sairaalan geriatrisen toiminnan arviointiin.
Aineistoina käytetään kotihoidon ja sairaalahoidon RAI-tietoja (Resident Assessment Instrument), Tampereen kaupungin, Tampereen yliopistollisen sairaalan ja THL:n Hoitoilmoitusrekisterin hoitoilmoitustietoja, sairauskertomuksia sekä erikseen kerättäviä tutkimusaineistoja Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (Tays Keskussairaala ja Tays Hatanpää). Lisäksi tutkimusryhmä tekee yhteistyötä Tampereen yliopistollisen sairaalan (ensihoito ja päivystys, gastrokirurgia, infektiosairaudet), Tekonivelsairaala Coxan ja THL:n tutkijoiden (PERFECT-hanke) kanssa.
Tutkimuksen rahoittaja
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (valtion tutkimusrahoitus), Tampereen Lääkäripäivien kohdeapuraha
Tutkimusryhmä
Vastuullinen tutkija
Apulaisprofessori Esa Jämsen, esa.jamsen@tuni.fi, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto
Emeritusprofessori Jaakko Valvanne, jaakko.valvanne@tuni.fi, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto
Tutkijatohtorit
LT Lauri Seinelä, lauri.seinela@tuni.fi, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto
Yliopistonlehtori Heini Huhtala, heini.huhtala@tuni.fi, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet), Tampereen yliopisto
Väitöskirjatutkijat
LL Saila Haapasalmi: Vanhusten sairaalahoito ja toistuvat hoitojaksot
LL Hanna Kerminen (hanna.kerminen@tuni.fi): Laaja-alaisen geriatrisen arvioinnin käyttö
FM, puheterapeutti Riitta Lähde: Nielemisvaikeudet akuuttigeriatrisilla potilailla
LL Heidi Mörttinen-Vallius: Opioidien käyttö kotihoidon asiakkailla
LL Riina Nurmi: Lonkkamurtumapotilaiden uudet murtumat ja sairaalahoitojaksot
LL Jukka Rönneikkö: Kotihoidon RAI gerontologisen arvioinnin kohdentamisen työkaluna
FM, proviisori Jasmin Paulamäki: Iäkkäillä vältettävät lääkkeet – vältettävien lääkkeiden käyttöä selittävät tekijät suomalaisissa sairaanhoitopiireissä ja kotihoidon potilailla
Keskeiset julkaisut
Alkuperäistutkimus, Suomen Lääkärilehti 2018: Muistin ja tarkkaavaisuuden häiriöiden seuranta sairaalassa on aiheellista
Alkuperäistutkimus, Journal of American Geriatrics Society, 2017: Predictors for Unplanned Hospitalization of New Home Care Clients
Alkuperäistutkimus, Suomen Lääkärilehti 2016: Virtsatieinfektio vanhuksen sairaalahoidon syynä: onko diagnoosille perusteita?
Katsaus, Suomen Lääkärilehti 2015: Kun tauti paranee mutta potilas ei – Sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn heikentyminen
Pääkirjoitus, Suomen Lääkärilehti 2012: Riskivanhukset tulisi tunnistaa paremmin
Pääkirjoitus, Suomen Lääkärilehti: 2011 Hoitoketjut toimiviksi potilaan ketjuiksi
Yhteistyötahot
Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (Marja Jylhä tutkimusryhmineen)
Tampereen ammattikorkeakoulu (Taru Lehtimäki, Tuija Rasku, Sirpa Salin)
Tampereen yliopistollinen sairaala (Sanna Hoppu, Satu-Liisa Pauniaho, Jaana Syrjänen, Mika Ukkonen)
THL:n Ikäihmisten palvelut -yksikkö (Harriet Finne-Soveri, Matti Mäkelä) ja Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö CHESS (Unto Häkkinen, Mikko Peltola)