Vapaa-ajan liikunnan yhteydet sydän- ja verisuonitautien riskiä kuvaaviin epigeneettisiin korvikemarkkereihin

Vähäinen vapaa-ajan liikunta on yhteydessä monien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien suurentuneeseen riskiin. Verinäytteestä mitattavat biomarkkerit, kuten plasman proteiinit ja aineenvaihduntatuotteet, voivat antaa varhaista tietoa sairauksien synnystä ja etenemisestä jo ennen niiden kliinistä diagnosointia. Viime vuosina on kehitetty DNA:n metylaatioon perustuvia surrogaatteja eli korvikemarkkereita plasman proteiineille sekä esimerkiksi krooniselle tulehdukselle. Nämä korvikemarkkerit voivat tarjota kustannustehokkaan ja toistettavan vaihtoehdon proteiinitasojen suoralle mittaamiselle väestötason tutkimuksissa.

Tässä hankkeessa arvioidaan sydän- ja verisuonitautien riskiin liittyvien epigeneettisten korvikemarkkereiden validiteettia sekä selvitetään, kuvastavatko nämä markkerit samoja geneettisiä ja ympäristötekijöiden vaikutuksia kuin suoraan mitatut biomarkkerit. Lisäksi tarkastellaan vapaa-ajan liikunnan yhteyksiä korvikemarkkereiden tasoihin, sekä painoindeksin mahdollista roolia näissä yhteyksissä. Tavoitteena on myös hyödyntää triangulaatiota eli yhdistää eri tutkimusasetelmista saatavaa näyttöä sen arvioimiseksi, ovatko vapaa-ajan liikunnan ja korvikemarkkereiden väliset yhteydet kausaalisia.

Rahoitus
Sydäntutkimussäätiö (2026)

Tutkimusryhmä
Vastuullinen tutkija
Anna Kankaanpää, tutkijatohtori, Gerontologian tutkimuskeskus, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Elina Sillanpää, apulaisprofessori, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Yhteistyökumppanit
Miina Ollikainen, vanhempi tutkija, Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva; Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto
Sari Aaltonen, vanhempi tutkija, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto
Ulf Ekelund, professori, Norwegian School of Sport Sciences