Kansainvälistä näkökulmaa ikääntymisen tutkimukseen ERASMUS-kurssilta

Kurssilla käsiteltiin muun muassa gerontologista hoiva- ja sosiaalityötä, gerontologisia teorioita, teknologiaa sekä ikääntymiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Kurssin tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ikääntymiseen liittyvistä yhteiskunnallisista haasteista ja mahdollisuuksista sekä tarkastella monitieteisesti ikääntymisen teoreettisia ja metodologisia näkökulmia. Lisäksi kurssilla perehdyttiin ikääntymiseen liittyvien sosiaalisten haasteiden tutkimuksessa käytettäviin monimenetelmäisiin ja laadullisiin tutkimusotteisiin sekä niiden kriittiseen arviointiin.

Kurssille osallistui väitöskirjatutkijoita eri puolilta Eurooppaa, ja yksi osallistuja saapui jopa Yhdysvalloista. Jyväskylän yliopistosta kurssille osallistuivat Sini Stenroth, Annika Opperbeck, Liinu Marin ja Sini Tiihonen. Yliopistonlehtori Johanna Eronen Jyväskylän yliopistosta toimi yhtenä kurssin opettajista. Suomesta osallistujia oli myös Helsingin yliopistosta, jonka edustajana ja opettajana kurssilla oli mukana professori Minna Zechner. Kansainvälisyys näkyi myös kurssin sisällössä, sillä luennoitsijoina toimi gerontologisen tutkimuksen asiantuntijoita Suomen lisäksi Ruotsista, Tanskasta ja Italiasta.

Sini Stenrothin mukaan kurssi laajensi hänen näkökulmaansa gerontologiseen tutkimukseen. ”Oli hienoa tutustua Malmön yliopiston kampusalueeseen, joka sijaitsee aivan meren äärellä. Kurssin kansainvälinen ilmapiiri oli innostava, ja luentojen teemoista käytiin vilkasta keskustelua. Vaikka osa kurssin aiheista ei ollut minulle entuudestaan tuttuja, kurssi avarsi käsitystäni gerontologisen tutkimuksen monimuotoisuudesta ja siitä, miten tutkimusta toteutetaan eri maissa”, Stenroth kertoo. Hän lisää, että suurimmalla osalla opettajista oli laadullinen tutkimusote, mikä auttoi ymmärtämään paremmin gerontologisen kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia ja menetelmiä.

Myös Annika Opperbeck koki kurssin erittäin innostavaksi. ”Lähdin kurssille vanhustyön ja hoitotyön taustasta, joten ikääntyneiden arvostaminen oli minulle jo ennestään tuttua ja tärkeää. Kurssi toi kuitenkin vanhus- ja hoitotyöhön uusia näkökulmia. Oli erittäin inspiroivaa kuunnella asiantuntijoita, jotka ovat omistaneet aiheelle vuosikymmeniä elämästään”, Opperbeck kertoo. Erityisen antoisaksi hän koki kansainvälisiin opiskelijoihin tutustumisen.

”Osallistujat tulivat hyvin erilaisista taustoista ja tieteenaloilta, mikä rikastutti keskusteluja ja toi niihin uusia näkökulmia”, Opperbeck toteaa.

Sini ja Annika ovat yhtä mieltä siitä, että kurssilla käytetty vuorovaikutteinen ryhmätyöskentely auttoi verkostoitumaan ja luomaan kontakteja muihin nuoriin tutkijoihin. Ennen lähijaksoa järjestetyt verkkotapaamiset helpottivat tutustumista jo ennen Malmöön saapumista, ja ryhmätyöskentely sekä osallistujien avoimuus tekivät vaihdosta toimivan ja antoisan kokemuksen. ”Yhteiset keskustelut herättivät toiveikkuutta siitä, että ikääntymistä ja väestörakenteen muutosta koskevassa keskustelussa on tapahtumassa jotain hyvää”, Opperbeck lisää.

Intensiivisistä opiskelupäivistä huolimatta aikaa ja energiaa riitti myös ruotsalaiseen saunakulttuuriin tutustumiseen Malmön vanhassa merikylpylässä sekä vierailuun kauniissa Kööpenhaminassa. Malmö osoittautui juuri sopivan kokoiseksi ja rennoksi kaupungiksi, jossa kirsikkapuut olivat vierailun aikaan kauneimmillaan. Kaiken kaikkiaan Sini ja Annika pitivät ERASMUS-kurssille osallistumista onnistuneena, opettavaisena ja inspiroivana kokemuksena.

Kirjoittajat

Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkijat

Sini Stenroth
Annika Opperbeck