{"id":9683,"date":"2025-06-17T15:19:22","date_gmt":"2025-06-17T12:19:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=9683"},"modified":"2025-06-18T08:07:48","modified_gmt":"2025-06-18T05:07:48","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/muistisairaan-hoivakotiasukkaan-kohtaaminen-vaatii-tilannetajua\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Kohtaamisosaamista hoivakoteihin (KOHO) -hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoittama kaksi ja puolivuotinen ryhm\u00e4hanke, jossa vahvistetaan ammattilaisten kohtaamisosaamista. Hankkeen kehitt\u00e4mistoimintoja toteutetaan kahdeksan pirkanmaalaisen yhteisty\u00f6organisaation kanssa. Hoivakotien ammattilaisten k\u00e4sityksi\u00e4 ja kokemuksia muistisairaan kohtaamisesta kartoitettiin s\u00e4hk\u00f6isen kyselyn ja syvent\u00e4vien haastattelujen avulla. \u00a0Kyselyyn vastasi…","protected":false,"raw":""},"author":12,"featured_media":9684,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"Kohtaamisosaamista hoivakoteihin (KOHO) -hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoittama kaksi ja puolivuotinen ryhm\u00e4hanke, jossa vahvistetaan ammattilaisten kohtaamisosaamista. Hankkeen kehitt\u00e4mistoimintoja toteutetaan kahdeksan pirkanmaalaisen yhteisty\u00f6organisaation kanssa. Hoivakotien ammattilaisten k\u00e4sityksi\u00e4 ja kokemuksia muistisairaan kohtaamisesta kartoitettiin s\u00e4hk\u00f6isen kyselyn ja syvent\u00e4vien haastattelujen avulla. \u00a0Kyselyyn vastasi 200 ik\u00e4\u00e4ntyneiden hoivan parissa ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4 ammattilaista, ja haastatteluja tehtiin 12. Osallistujilta kysyttiin muun muassa, millaista osaamista muistisairaan ihmisen kohtaaminen edellytt\u00e4\u00e4, millaiset kohtaamiset tuntuvat helpoilta ja millaiset vaikeilta sek\u00e4 millaista tukea he tarvitsisivat osaamisen kehitt\u00e4miseksi.\r\n\r\nOlennaisimpia seikkoja hoivakodissa asuvan muistisairaan ihmisen kohtaamisessa ovat haastattelujen perusteella fyysinen l\u00e4sn\u00e4olo, k\u00e4rsiv\u00e4llisyys ja tilannetaju. Hoitajat esimerkiksi kertoivat pyrkiv\u00e4ns\u00e4 aistimaan, millainen ilmapiiri ja tunnelma kullakin hetkell\u00e4 on ja millaisia ovat asukkaan senhetkinen mieliala, kunto ja vointi. Moni kertoi my\u00f6s tekev\u00e4ns\u00e4 omaa toimintaansa n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi muun muassa istumalla viereen, hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kosketusta ja sanoittamalla toimintaansa. Er\u00e4s hoitaja kertoi esittelev\u00e4ns\u00e4 itsens\u00e4 asukkaille yh\u00e4 uudelleen:\r\n\r\n\u201cVaikka kohtaisi jonkun ihmisen viidentoista minuutin v\u00e4lein, niin voi olla, ett\u00e4 h\u00e4n ei silti tied\u00e4, kuka s\u00e4 oot. S\u00e4 oot n\u00e4hnyt h\u00e4net t\u00e4n\u00e4\u00e4n jo viisi kertaa, mutta h\u00e4nelle se on aina v\u00e4h\u00e4n niinku ensimm\u00e4inen kerta. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kohdata ihminen turvallisesti ja tuoda ilmi se, kuka on ja mit\u00e4 on tekem\u00e4ss\u00e4. Tai voi vaikka puhutella asukasta nimell\u00e4, niin h\u00e4n saa ainakin jonkin tiedon siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ihminen tiet\u00e4\u00e4 tai tuntee minut jollain tapaa, ett\u00e4 se ei ole vaan joku, joka tulee t\u00e4nne vain h\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n jotain.\u201d\u00a0 <\/em>\r\n\r\nHaastavimmiksi tilanteiksi koettiin sellaiset, joissa asukas k\u00e4ytt\u00e4ytyy aggressiivisesti tai on erityisen sekavassa tilassa. T\u00e4llaiset tilanteet ovat ik\u00e4\u00e4ntyneiden hoidossa valitettavan yleisi\u00e4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan jopa 80 % ymp\u00e4rivuorokautisessa hoidossa ty\u00f6skentelevist\u00e4 hoitajista kohtaa v\u00e4kivaltaa (Josefsson, Sinervo & Vehko 2018). Koska v\u00e4kivaltakokemusten tiedet\u00e4\u00e4n olevan yhteydess\u00e4 hoitajien stressiin, uniongelmiin ja alanvaihtoon (mt.), tukea tilanteiden ratkaisemiseksi ja ehk\u00e4isemiseksi tarvitaan kipe\u00e4sti.\r\n\r\nHaastatteluissa korostui, ett\u00e4 v\u00e4kivallan uhan ennakoiminen ja minimoiminen vaativat hoitajilta erityisen hyv\u00e4\u00e4 tilannetajua ja asukkaan tuntemista, sill\u00e4 se, mik\u00e4 toimii yhdelle, saattaa jollekin toiselle olla kiihdytt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Ensimm\u00e4inen kokeiltava keino monelle oli siirt\u00e4\u00e4 kohtaaminen ja siihen liittyv\u00e4t hoitotoimenpiteet my\u00f6hemm\u00e4ksi, sill\u00e4 asukkaan vaikea tunnetila saattaa olla hetkellinen ja menn\u00e4 ohi itsest\u00e4\u00e4n. Jos joustaminen ei kuitenkaan vaikuta asukkaan tunnetilaan suotuisasti, on yritett\u00e4v\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tilanteeseen parhaiten sopiva menettelytapa. Hoitajat kertoivat kokeilleensa esimerkiksi puheenaiheen vaihtamista, tilanteen k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 huumorin avulla, rauhoittavaa kosketusta ja l\u00e4hestymist\u00e4 ty\u00f6parin tai useamman kollegan kanssa. T\u00e4llaisissa tilanteissa on hy\u00f6dyllist\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6 tuntee asukkaan ihmisen\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millaiset asiat ovat juuri h\u00e4nelle merkityksellisi\u00e4:\r\n\r\n\u201dVoi vaikka puhua jostain h\u00e4nelle mieluisasta. Esimerkiksi m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n tosi paljon ihmisen kohdalla h\u00e4nen ty\u00f6juttujaan. M\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 omaan ty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4t asiat on t\u00e4rkeit\u00e4; asukkaatkin hyvin usein puhuu niist\u00e4. Ja kun s\u00e4 puhut siit\u00e4 ty\u00f6st\u00e4, niin asukas unohtaa pahan olonsa.\u201d<\/em>\r\n\r\nMy\u00f6s asukkaiden l\u00e4heisten kanssa toimimiseen liittyy kyselyn ja haastattelujen perusteella erilaisia kipupisteit\u00e4. Osa koki vaikeaksi huonojen uutisten kertomisen, kun taas toisille haastavinta oli ottaa vastaan kielteist\u00e4 palautetta tai vaikeasti toteutettavissa olevia pyynt\u00f6j\u00e4. Haastatellut kertoivat, ett\u00e4 l\u00e4heisten k\u00e4sitykset ja n\u00e4k\u00f6kulma ovat toisinaan ristiriidassa ammattilaisten n\u00e4kemysten kanssa. L\u00e4heisten voi olla esimerkiksi vaikeaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi heikossa kunnossa olevaa asukasta ei vied\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in ulkoilemaan.\r\n\r\n\u201cAika aktiivisesti me nostetaan kaikki, jotka pystyy tulemaan, niin p\u00e4ivitt\u00e4in p\u00e4iv\u00e4saliin. Ja siis ainakin yritet\u00e4\u00e4n. Eli p\u00e4iv\u00e4saliin meno ei yleens\u00e4 johdu siit\u00e4, ettei me jakseta. Me halutaan kyll\u00e4, kun se on oikeasti meille helpompaa, jos asukas on tuolissa ja on siell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4nsalissa. Saa nopeammin annettua ruokaa ja kaikkea, eik\u00e4 tarvitse k\u00e4vell\u00e4, niin se on oikeasti paljon helpompaa meillekin. Mutta ehk\u00e4 monet l\u00e4heiset luulee just, ett\u00e4 hoitajat ei jaksa. He ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4, miksi joku on j\u00e4tetty huoneeseen lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u201d<\/em>\r\n\r\nHoitajien on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa l\u00e4heisten tunnekuorma ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n tilannettaan. Muistisairaus aiheuttaa l\u00e4heisille usein ennenaikaista surua ja menetyksentunnetta, ja monelle l\u00e4heiselle perheenj\u00e4senen siirtyminen ymp\u00e4rivuorokautiseen hoitoon on kriisi (Chan ym. 2012). Haastateltujen mukaan kielteist\u00e4 palautetta vastaanottaessa provosoitumista kannattaakin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, vaikka kokisikin kritiikin perusteettomaksi. Rakentavampi ratkaisu on kuunnella ja ottaa palaute vastaan.\r\n\r\n\u201dM\u00e4 ehk\u00e4 sanoisin ohjeeksi, ett\u00e4 \u00e4l\u00e4 ala v\u00e4ittelem\u00e4\u00e4n. Jos omainen tuo jonkun asian nen\u00e4n eteen, niin kirjoita se vaikka yl\u00f6s, mutta \u00e4l\u00e4 ala v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisin. Selvitet\u00e4\u00e4n sitten yhdess\u00e4.\u201d<\/em>\r\n\r\nLis\u00e4ksi haastatellut toivat esiin, ett\u00e4 tervehtiminen ja kysymyksiin vastaaminen ovat ratkaisevan t\u00e4rkeit\u00e4 l\u00e4heisten kohtaamisessa, sill\u00e4 ne rakentavat mielikuvaa siit\u00e4, millainen paikka hoivakoti on ja ketk\u00e4 ovat sinne tervetulleita. Ep\u00e4tietoisuus siit\u00e4, kenelt\u00e4 asioista voi kysy\u00e4, voi puolestaan et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 l\u00e4heisi\u00e4 hoivakodin henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 ja saada aikaan ep\u00e4luottamusta (ks. my\u00f6s Paananen & Luodonp\u00e4\u00e4-Manni 2023).\r\n\r\nKaiken kaikkiaan kyselyyn ja haastatteluihin osallistuneet toivoivat lis\u00e4\u00e4 tukea ja tietoa vaihtoehtoisista toimintatavoista haastavissa kohtaamistilanteissa. Osa toivoi tukea my\u00f6s haastavien tilanteiden k\u00e4sittelyyn j\u00e4lkik\u00e4teen, sill\u00e4 vaikeista tilanteista oli saattanut j\u00e4\u00e4d\u00e4 mielen p\u00e4\u00e4lle paitsi kysymyksi\u00e4 my\u00f6s kuormittavia muistoja ja pelkoja. KOHO-hankkeen seuraava askel onkin vastata n\u00e4ihin toiveisiin ja kehitt\u00e4\u00e4 kohtaamiseen liittyv\u00e4\u00e4 osaamista hoivakotien yksil\u00f6llisten tarpeiden mukaan. Ty\u00f6yhteis\u00f6kohtainen kehitt\u00e4minen on aloitettu kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025, ja se jatkuu syksyll\u00e4.\r\n\r\n \r\n\r\n\"\"\r\n\r\nKuva 1. Nurmikodin hoitajia vastaamassa KOHO-hankkeen s\u00e4hk\u00f6iseen kyselyyn. (Kuva: Jenny Paananen)\r\n\r\n \r\n\r\nKirjoittajat Jenny Paananen ja Riku Laakkonen ty\u00f6skentelev\u00e4t asiantuntijoina Tampereen yliopistossa Kohtaamisosaamista hoivakoteihin (KOHO) -hankkeessa, jota rahoittaa Euroopan unioni (ESR+).\r\n\r\n \r\n\r\n\"\"\r\n\r\n \r\n\r\nK<\/strong>irjallisuutta<\/strong>\r\n\r\nChan, D., Livingston, G., Jones, L. & Sampson, E. L. 2012: Grief reactions in dementia carers: a systematic review<\/a>. Geriatric Psychiatry <\/em>28 (1), 1\u201317.\r\n\r\nKOHO-hanke<\/a>. Verkkosivu, Pirkanmaan Muistiyhdistys (viitattu 13.6.2025).\r\n\r\nJosefsson, K., Sinervo, T. & Vehko, T. 2018: Mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 hoitajiin kohdistuvaa v\u00e4kivaltaa vanhustenhuollossa?<\/a> Tutkimuksesta tiiviisti 9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.\r\n\r\nPaananen, J. & Luodonp\u00e4\u00e4-Manni, M. 2023: L\u00e4heisten kokemuksia vuorovaikutuksesta hoitohenkil\u00f6st\u00f6n kanssa ymp\u00e4rivuorokautisessa hoidossa<\/a>. Hoitotiede<\/em> 35 (3), 264\u2013278.","_fi_post_name":"muistisairaan-hoivakotiasukkaan-kohtaaminen-vaatii-tilannetajua","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Muistisairaan hoivakotiasukkaan kohtaaminen vaatii tilannetajua","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[132],"tags":[],"class_list":["post-9683","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9683","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/12"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9683"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9683\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9686,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9683\/revisions\/9686"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9684"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9683"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9683"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9683"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}