{"id":8553,"date":"2022-04-20T11:53:52","date_gmt":"2022-04-20T08:53:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=8553"},"modified":"2022-04-20T11:53:52","modified_gmt":"2022-04-20T08:53:52","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/pohjoismainen-rekisteritutkimus-tarkastelee-koulutustason-nousun-vaikutusta-elinajanodotteeseen-65-vuotiaana\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Koulutustaso on yhteydess\u00e4 materiaalisiin ja sosiaalisiin resursseihin ja muun muassa sijoittumiseen ty\u00f6markkinoilla. Pohjoismaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten koulutustason nousu on vaikuttanut 65-vuotiaiden elinajanodotteen kehitykseen vuosina 2001\u20132015. Tutkimuksen mukaan, koulutustason nousulla on positiivinen vaikutus kokonaiselinajanodotteeseen, mutta koulutusryhmien v\u00e4liset erot elinajanodotteessa ovat pysyneet&hellip;","protected":false,"raw":""},"author":9,"featured_media":8554,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"Koulutustaso on yhteydess\u00e4 materiaalisiin ja sosiaalisiin resursseihin ja muun muassa sijoittumiseen ty\u00f6markkinoilla. Pohjoismaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten koulutustason nousu on vaikuttanut 65-vuotiaiden elinajanodotteen kehitykseen vuosina 2001\u20132015. Tutkimuksen mukaan, koulutustason nousulla on positiivinen vaikutus kokonaiselinajanodotteeseen, mutta koulutusryhmien v\u00e4liset erot elinajanodotteessa ovat pysyneet samalla tasolla ja jopa kasvaneet tutkimusjakson aikana.\r\n\r\nYh\u00e4 suuremmalla osalla yli 65-vuotiaista on kansakoulun j\u00e4lkeinen koulutus. Koulutustaso m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevia materiaalisia ja sosiaalisia resursseja ja tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 korkean koulutuksen omaavilla on parempi terveys ja pidempi elinajanodote kuin v\u00e4hemm\u00e4n kouluttautuneilla. Enroth ja kumppanit tarkastelivat koulutusryhmitt\u00e4in, miten 65-vuotiaiden elinajanodote on kehittynyt Pohjoismaissa vuosina 2001\u20132015. Erityisen\u00e4 mielenkiinnon kohteena oli se, kuinka suuri osa elinajanodotteen kasvusta selittyy v\u00e4est\u00f6n koulutustason nousulla. Koulutustason nousua kuvaa esimerkiksi se, ett\u00e4 suomalaisilla naisilla vain kansakoulun k\u00e4yneiden osuus laski 17 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 ja korkeakoulun k\u00e4yneiden osuus nousi 8 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 65-vuotiaassa v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 vuodesta 2001 vuoteen 2015.\r\n\r\nTutkimus osoittaa, ett\u00e4 elinajanodote 65-vuotiaana on kasvanut kaikissa koulutusryhmiss\u00e4 (kansakoulu, keskiasteen koulutus ja korkea-asteen koulutus) Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, ja ett\u00e4 erot koulutusryhmien v\u00e4lill\u00e4 elinajanodotteessa ovat kasvaneet muissa maissa paitsi Suomessa. Suomessa elinajanodote 65-vuotiaana kasvoi miehill\u00e4 l\u00e4hes kaksi vuotta (16,2 vuodesta 17,9 vuoteen) ja naisilla yli vuoden (20,1 vuodesta 21,5 vuoteen) 15 vuoden aikana. T\u00e4st\u00e4 nopeasta elinajanodotteen kasvusta l\u00e4hes 20 % selittyi koulutusrakenteen muutoksella. Koulutustason nousulla oli positiivinen vaikutus kokonaiselinajanodotteeseen, mutta koulutusryhmien v\u00e4liset erot pysyiv\u00e4t samalla tasolla naisilla noin kahdessa ja miehill\u00e4 kolmessa vuodessa.\r\n\r\nVaikka Pohjoismaat ovat tunnettuja samankaltaisesta hyvinvointivaltiomallista, tutkimus tuo esiin maiden v\u00e4lisi\u00e4 eroja koulutusrakenteessa sek\u00e4 elinajanodotteen kehityksess\u00e4 ja siin\u00e4 esiintyviss\u00e4 koulutusryhmien v\u00e4lisiss\u00e4 eroissa.\r\n\r\n- Norjassa, jossa koulututaso oli korkein, ero elinajanodotteessa kansakoulun ja korkeakoulun k\u00e4yneill\u00e4 kasvoi eniten ja oli suurin, jopa 4 vuotta. Koulutuksen merkitys urakehityksess\u00e4 ja terveydelle hy\u00f6dyllisten resurssien kertymisess\u00e4 on kasvanut, mik\u00e4 osaltaan selitt\u00e4\u00e4 koulutusryhmien v\u00e4listen erojen kasvua my\u00f6s elinajanodotteessa, toteaa tutkijatohtori Linda Enroth Tampereen yliopistosta.\r\n\r\nKoska Norja on Suomea edell\u00e4 koulutusrakenteen muutoksessa, Enroth pohtii onko samankaltainen elinajanodotteen eriarvoisuuden kasvu n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 my\u00f6s Suomen ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4.\r\n\r\nTutkimuksessa k\u00e4ytettiin kansallisia rekisteritietoja, jotka k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t koko 65+ v\u00e4est\u00f6n nelj\u00e4ss\u00e4 Pohjoismaassa: Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa vuosina 2001-2015. Tutkimusta rahoittivat <a href=\"http:\/\/www.sia-project.se\/\">Social Inequalities in Ageing (SIA)<\/a> sek\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.jyu.fi\/hytk\/fi\/laitokset\/yfi\/en\/research\/projects\/agecare\/ikaantymisen-ja-hoivan-tutkimuksen-huippuyksikko-coe-agecare-2018-2025\">Ik\u00e4\u00e4ntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikk\u00f6 (Coe AgeCare)<\/a>. Tutkimus julkaistaan European Journal of Ageing -lehden erikoisnumerossa yhdess\u00e4 seitsem\u00e4n muun Social Inequalities in Ageing -projektin tutkimuksen kanssa.\r\n\r\n&nbsp;\r\n\r\nAlkuper\u00e4inen julkaisu on avoimesti luettavissa: <a href=\"https:\/\/rdcu.be\/cLqzO\">https:\/\/rdcu.be\/cLqzO<\/a>\r\n\r\nEnroth, L., Jasilionis, D., N\u00e9meth, L. et al. Changes in socioeconomic differentials in old age life expectancy in four Nordic countries: the impact of educational expansion and education-specific mortality. Eur J Ageing (2022). https:\/\/doi.org\/10.1007\/s10433-022-00698-y\r\n\r\n&nbsp;\r\n\r\nLis\u00e4tietoja:\r\n\r\nTutkijatohtori Linda Enroth\r\n\r\nlinda.enroth@tuni.fi","_fi_post_name":"pohjoismainen-rekisteritutkimus-tarkastelee-koulutustason-nousun-vaikutusta-elinajanodotteeseen-65-vuotiaana","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Pohjoismainen rekisteritutkimus tarkastelee koulutustason nousun vaikutusta elinajanodotteeseen 65-vuotiaana","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[130],"tags":[],"class_list":["post-8553","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tiedeuutiset","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8553","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8553"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8553\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8555,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8553\/revisions\/8555"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8554"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8553"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8553"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8553"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}