{"id":8463,"date":"2022-01-21T08:42:58","date_gmt":"2022-01-21T06:42:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=8463"},"modified":"2022-01-21T08:42:58","modified_gmt":"2022-01-21T06:42:58","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/vanhuspalvelujen-puutteet-syovat-luottamusta-yhteiskuntaan-miten-vastaavat-hallitus-ja-sote-alueet\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Tuoreen kyselytutkimuksen1 mukaan 65\u201384-vuotiaista suomalaisista vain joka viides (21%) luottaa siihen, ett\u00e4 Suomessa saa tarvitessaan ymp\u00e4rivuorokautista hoitoa.\u00a0 Kotihoidon saamiseen luottaa 39 %. Terveyspalveluihin uskotaan selv\u00e4sti enemm\u00e4n: 70\u201380 % kyselyyn vastanneista uskoi siihen, ett\u00e4 tarvitessaan saa hoitoa \u00e4killiseen tai pitk\u00e4aikaiseen sairauteen.…","protected":false,"raw":""},"author":9,"featured_media":8464,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"Tuoreen kyselytutkimuksen1 <\/sup>mukaan 65\u201384-vuotiaista suomalaisista vain joka viides (21%) luottaa siihen, ett\u00e4 Suomessa saa tarvitessaan ymp\u00e4rivuorokautista hoitoa.\u00a0 Kotihoidon saamiseen luottaa 39 %. Terveyspalveluihin uskotaan selv\u00e4sti enemm\u00e4n: 70\u201380 % kyselyyn vastanneista uskoi siihen, ett\u00e4 tarvitessaan saa hoitoa \u00e4killiseen tai pitk\u00e4aikaiseen sairauteen.\r\n\r\nEp\u00e4luottamus vanhuspalveluihin ei ole aiheetonta. Ymp\u00e4rivuorokautista hoitoa, siis hoivakotihoitoa, on tarjolla v\u00e4hemm\u00e4n kuin tarvittaisiin, ja ep\u00e4suhta on kasvanut jo vuosikausia.\u00a0 Tilanne on seurausta pitk\u00e4aikaisesta poliittisesta linjasta, joka on jatkunut, vaikka hallitusten kokoonpano on vaihtunut. Kotihoidosta ei ole tilannetta korvaamaan, koska se ei ole paljoa lis\u00e4\u00e4ntynyt, eik\u00e4 se kykene kovin huonokuntoista ihmist\u00e4 auttamaan.\r\n\r\nHoivan tarve on kasvanut, koska suomalaisten elinik\u00e4 on nopeasti pidentynyt. Pidempi ja terveempi el\u00e4m\u00e4 on yhteiskunnan suuri saavutus. Mutta kun yh\u00e4 useampi el\u00e4\u00e4 hyvin vanhaksi, viimeisin\u00e4 vuosinaan moni tarvitsee toisten ihmisten apua; itse asiassa el\u00e4m\u00e4n viimeisten vuosien hoivan tarve on sit\u00e4 suurempaa, mit\u00e4 vanhemmaksi elet\u00e4\u00e4n. Kasvanut vanhuspalvelujen tarve ei siis ole merkki yhteiskunnan ep\u00e4onnistumisesta vaan se on suuren onnistumisen v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n sivutuote.\r\n\r\nMoni v\u00e4h\u00e4n nuorempi kyselee, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 omaa vanhenemistaan nyt pel\u00e4t\u00e4, kun hoivan ongelmista puhutaan niin paljon. Silloin on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 yli 85-vuotiaistakin suomalaisista suuri enemmist\u00f6 el\u00e4\u00e4 kotonaan ihan tavallista itsen\u00e4ist\u00e4 ja aktiivista el\u00e4m\u00e4\u00e4 yst\u00e4viens\u00e4, perheidens\u00e4 ja harrastustensa parissa. Suomessa on my\u00f6s paljon erinomaista kotihoitoa ja hyvi\u00e4 hoivakoteja, joissa hauraampanakin voi el\u00e4\u00e4 turvallista ja omann\u00e4k\u00f6ist\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4, ja tuhatm\u00e4\u00e4rin saamaansa hoitoon tyytyv\u00e4isi\u00e4 ik\u00e4ihmisi\u00e4.\r\n\r\nMutta ongelmia on liikaa sek\u00e4 hoivakotihoidossa, omaishoidossa, i\u00e4kk\u00e4iden sairauksien hoidossa ja omaishoidossa. Selvimmin kriisi n\u00e4kyy hoivakotihoidon kielt\u00e4misen\u00e4 sit\u00e4 tarvitsevilta.\r\n\r\nVanhuspalvelujen kirist\u00e4minen ei tuo s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vaan aiheuttaa turhia lis\u00e4kuluja. Hoivavastuun siirtyminen keski-ik\u00e4isille lapsille hidastaa toivottua ty\u00f6urien pitenemist\u00e4. P\u00e4ivystykset kuormittuvat, kun kotona olemisen tullessa mahdottomaksi ei ole muutakaan paikkaa, minne voisi menn\u00e42<\/sup>.\u00a0 Sairaalajaksot pitkittyv\u00e4t, jos kotona ei en\u00e4\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 eik\u00e4 hoivakotipaikkaa saa.\u00a0\u00a0 Poliisi joutuu entist\u00e4 useammin etsim\u00e4\u00e4n kadonneita ihmisi\u00e4; t\u00e4llaisten teht\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on parissa kymmeness\u00e4 vuodessa melkein kaksinkertaistunut, ja suuri osa niist\u00e4 johtuu muistisairaiden ihmisten eksymisest\u00e43<\/sup>. \u00a0Palvelujen puutteet sy\u00f6v\u00e4t ihmisten luottamusta sosiaali- ja terveyspalveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja yhteiskuntaan yleens\u00e4.\r\n\r\nTuoreessa kirjassani \u201dVanhuustutkijan koronavuosi\u201d 4 <\/sup>kirjoitin n\u00e4in\r\n\r\n\u201d Vanhojen ihmisten viimeisten elinvuosien hoidon heikent\u00e4minen on kuitenkin sellainen asia, jota en kykene ajattelemaan ilman tunnereaktiota. Tuossa el\u00e4m\u00e4nvaiheessa ihminen lopulta tarvitsee niin kovin v\u00e4h\u00e4n. H\u00e4n ei pyyd\u00e4 j\u00e4\u00e4hallia, stadionkonserttia, tunnin junaa minnek\u00e4\u00e4n, ei uusia h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 eik\u00e4 edes ratikkaa. H\u00e4n pyyt\u00e4, ett\u00e4 voisi pysy\u00e4 puhtaana, vaikka ei yksin p\u00e4\u00e4sek\u00e4\u00e4n vessaan, ett\u00e4 saisi tarpeeksi ruokaa, vaikka ei itse jaksaisi sy\u00f6d\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hitienoilla olisi turvallinen toinen ihminen, joka pit\u00e4isi maailman ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja torjuisi turvattomuuden ja kauhun. Ja jonka kanssa voisi jutella, niin ett\u00e4 tuntisi itsens\u00e4 ihmiseksi ja ehk\u00e4 joskus tuntisi iloa. \u2026Nyky-Suomessa t\u00e4m\u00e4 vain on liikaa pyydetty. Juuri t\u00e4h\u00e4n ei ole varaa<\/em>.\u201d\r\n\r\nSuomella on tietenkin varaa tarjota kohtuullinen hoiva kaikkein vanhimmille ja hauraille kansalaisilleen heid\u00e4n viimeisiksi elinvuosikseen. Kysymys on siit\u00e4, pidet\u00e4\u00e4nk\u00f6 ihmisi\u00e4 t\u00e4rkein\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin el\u00e4m\u00e4nvaiheessa.\r\n\r\nValtion ja sote-alueiden suuri haaste on palauttaa kansalaisten luottamus siihen, ett\u00e4 he saavat vanhuudessaan ne palvelut, jotka laki heille lupaa. Hoitajiakin varmasti l\u00f6ytyy, kun ty\u00f6olot ja palkka ovat kohdallaan. Ik\u00e4ihmisten palvelut kannattaisi ottaa valtakunnan tasolla perusteelliseen kokonaistarkasteluun, jossa pohditaan my\u00f6s rahoituksen vaihtoehdot. Asia ei ratkea hetkess\u00e4, mutta ty\u00f6 pit\u00e4\u00e4 aloittaa. Raha yksin ei tilannetta ratkaise, mutta ilman rahaa se ei ole ratkaistavissa.\r\n\r\n \r\n
    \r\n \t
  1. Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -tutkimuksen valtakunnallinen postikysely 2021<\/li>\r\n \t
  2. Meuronen A. P\u00e4ivystykset eiv\u00e4t voi ratkaista ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti 76;1630-31, 2021<\/li>\r\n \t
  3. Rappe E, Rajaniemi J. Turvallinen asuinalue ik\u00e4\u00e4ntyneille. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n julkaisuja 2021: 10. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 2021.<\/li>\r\n \t
  4. Jylh\u00e4 M. Vanhuustutkijan koronavuosi. My\u00f6h\u00e4iskeski-ik\u00e4 ja pitk\u00e4ik\u00e4isyyden vallankumous. Vastapaino, Tampere 2021<\/li>\r\n<\/ol>\r\n \r\n\r\nKirjoittaja Marja Jylh\u00e4<\/strong> on gerontologian professori Tampereen yliopistossa.<\/em> H\u00e4n on mukana Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC) ja Ik\u00e4\u00e4ntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksik\u00f6ss\u00e4 (CoEAgeCare).<\/em>","_fi_post_name":"vanhuspalvelujen-puutteet-syovat-luottamusta-yhteiskuntaan-miten-vastaavat-hallitus-ja-sote-alueet","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Vanhuspalvelujen puutteet sy\u00f6v\u00e4t luottamusta yhteiskuntaan \u2013 miten vastaavat hallitus ja sote-alueet?","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[132],"tags":[],"class_list":["post-8463","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8463","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8463"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8463\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8465,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8463\/revisions\/8465"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8464"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8463"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8463"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8463"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}