{"id":8405,"date":"2021-12-17T14:04:07","date_gmt":"2021-12-17T12:04:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=8405"},"modified":"2021-12-17T14:04:07","modified_gmt":"2021-12-17T12:04:07","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/muuttuvat-kasitykset-vanhuudesta-miten-yli-90-vuotiaat-elavat-2020-luvulla\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Ik\u00e4\u00e4ntymiseen ja vanhuuteen liittyy monien mielikuvissa sairaudet, raihnaisuus ja hiljalleen hiipuva toimintakyky. Kuten Hans Roslingin muutama vuosi sitten julkaistussa Faktojen maailma kirjassa esitet\u00e4\u00e4n, mielikuvat eiv\u00e4t yleens\u00e4 perustu tutkittuun tietoon vaan niiden taustalla saattavat vaikuttaa vanhentuneet k\u00e4sitykset vanhoista ihmisist\u00e4. Toisaalta my\u00f6s&hellip;","protected":false,"raw":""},"author":9,"featured_media":8406,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"Ik\u00e4\u00e4ntymiseen ja vanhuuteen liittyy monien mielikuvissa sairaudet, raihnaisuus ja hiljalleen hiipuva toimintakyky. Kuten Hans Roslingin muutama vuosi sitten julkaistussa Faktojen maailma kirjassa esitet\u00e4\u00e4n, mielikuvat eiv\u00e4t yleens\u00e4 perustu tutkittuun tietoon vaan niiden taustalla saattavat vaikuttaa <em>vanhentuneet<\/em> k\u00e4sitykset vanhoista ihmisist\u00e4. Toisaalta my\u00f6s se, ett\u00e4 uutisointi on nopeaa ja asiantuntevat toimittajat nostavat esille vanhojen ihmisten palveluihin ja kohteluun liittyvi\u00e4 ep\u00e4kohtia saattaa vahvistaa mielikuvaa siit\u00e4, ett\u00e4 ennen kaikki oli varmasti paremmin<sup>1<\/sup>. On kuitenkin vaikea muistaa tarkalleen, mink\u00e4laista vanhojen ihmisten el\u00e4m\u00e4 oli esimerkiksi 20 vuotta sitten. Olisiko meid\u00e4n siis aika p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 oikeastaan tied\u00e4mme nopeimmin kasvavan v\u00e4est\u00f6n osan eli yli 90-vuotiaiden el\u00e4m\u00e4st\u00e4?\r\n\r\nAloitetaan 90-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvusta. Se kertoo meille tarinaa maailmanlaajuisesta elinolojen kohentumisesta ja l\u00e4\u00e4ketieteen edistysaskelista. Suomessa 90-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tuplaantunut kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana ja m\u00e4\u00e4r\u00e4n ennustetaan l\u00e4hes kolminkertaistuvan nykyisest\u00e4 57 000 tulevien kahdenkymmenen vuoden aikana<sup>2,3<\/sup>. Maailmanlaajuisesti saman ik\u00e4ryhm\u00e4n ennustetaan kasvavan 21 miljoonasta 48 miljoonaan vuoteen 2040 menness\u00e4<sup>4<\/sup>. Se ett\u00e4 hyvin vanhoja on lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti enemm\u00e4n tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yh\u00e4 useammalla on elossa ik\u00e4tovereita ja my\u00f6s puoliso, sill\u00e4 miesten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut 25 %:iin ik\u00e4ryhm\u00e4st\u00e4. Pitk\u00e4ik\u00e4isyys my\u00f6s koskettaa konkreettisesti meist\u00e4 useimpia, sill\u00e4 on yh\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 ett\u00e4 el\u00e4mme itse, tai joku l\u00e4heisist\u00e4mme ja esimerkiksi lapsistamme el\u00e4\u00e4 hyvin pitk\u00e4n el\u00e4m\u00e4n.\r\n\r\nTervaskannot 90+ hankkeessa olemme tutkineet vuodesta 1995 l\u00e4htien tamperelaisten 90-vuotiaiden ja sit\u00e4 vanhempien terveytt\u00e4, toimintakyky\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nlaatua sek\u00e4 muun muassa palvelujen tarvetta ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tutkimuksemme mukaan nykyp\u00e4iv\u00e4n 90-vuotiaat el\u00e4v\u00e4t puoli vuotta pidemp\u00e4\u00e4n kuin heid\u00e4n ik\u00e4toverinsa kaksikymment\u00e4 vuotta sitten ja he ovat pidemp\u00e4\u00e4n toimintakykyisi\u00e4 eli suoriutuvat p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 perustoiminnoista kuten pukeutumisesta ja sis\u00e4ll\u00e4 liikkumisesta ilman toisen henkil\u00f6n apua<sup>5<\/sup>. Sek\u00e4 fyysinen ett\u00e4 kognitiivinen toimintakyky ovat perusedellytyksi\u00e4 kotona asumiselle ja nyky\u00e4\u00e4n jopa 70 % yli 90-vuotiaista asuu kotona. Tervaskannot 90+ tutkimuksen mukaan reilusti yli puolet (60 %) ik\u00e4ryhm\u00e4st\u00e4 el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ilman muistisairauksia mutta 90-vuotiaiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n tuplaantumisen vuoksi kuluneiden kahdenkymmen vuoden aikana muistisairauksien kanssa el\u00e4vien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut. Koska samaan aikaan ymp\u00e4rivuorokautisen hoidon piiriss\u00e4 olevien osuus vastaavan ik\u00e4isest\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on laskenut<sup>6<\/sup>, kotona asuu yh\u00e4 enemm\u00e4n henkil\u00f6it\u00e4, joilla on jonkin asteinen muistisairaus.\r\n\r\nVain hyvin harva 90 vuotta t\u00e4ytt\u00e4nyt on t\u00e4ysin terve, jos terveydell\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 ei ole toimintakyvyn vajauksia tai sairauksia. Tutkimuksemme mukaan suurimmalla osalla on useita samanaikaisia sairauksia, joista yleisimpi\u00e4 ovat verenpainetauti, syd\u00e4nsairaudet, nivelrikko ja muistisairaus. My\u00f6s masennus on varsin yleinen sairaus t\u00e4ss\u00e4 ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4<sup>7<\/sup>. Sairauksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n, mik\u00e4 saattaa kuulostaa huonolta uutiselta, mutta t\u00e4m\u00e4n kehityksen taustalla on ennen kaikkea terveydenhuollon parempi toimivuus. Sairaudet l\u00f6ytyv\u00e4t nykyisin aiemmassa vaiheessa kuin ennen, sairauksia osataan hoitaa paremmin, ja yh\u00e4 vanhemmille ihmisille on hoitomuotoja, jotka aiemmin oli rajattu vain nuoremmille ihmisille. T\u00e4ll\u00f6in sairauksien kanssa elet\u00e4\u00e4n pidemp\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 johtaa sairauksien lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6tasolla. Yh\u00e4 saavutettavampi ja parempi terveydenhuolto ehk\u00e4isee my\u00f6s sairauksiin liittyv\u00e4\u00e4 toimintakykyvajeiden syntymist\u00e4.\r\n\r\nSairastavuus ei ole sama asia kuin el\u00e4m\u00e4nlaatu, vaikka useiden sairauksien tiedet\u00e4\u00e4n vaikuttavan my\u00f6s henkiseen hyvinvointiin. Milt\u00e4 kuulostaa, ett\u00e4 Tervaskannot 90+ tutkimuksessa l\u00e4hes 85 % kertoo olevansa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 jokseenkin tai hyvin tyytyv\u00e4isi\u00e4 ja 80 % kokee yksin\u00e4isyytt\u00e4 harvoin tai ei koskaan? Sairauksien runsaasta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 huolimatta l\u00e4hes nelj\u00e4 viidest\u00e4 kokee terveytens\u00e4 keskiverroksi tai hyv\u00e4ksi ja vain vajaa kolmannes yli 90 vuotiaista kokee terveytens\u00e4 olevan huono<sup>8<\/sup>.\r\n\r\nPitk\u00e4ik\u00e4isyyden yleistymisen taustalla vaikuttavat sosioekonomiset tekij\u00e4t kuten kohonnut koulutustaso ja terveysturvallisemmat ty\u00f6olot. Tervaskannot 90+ tutkimuksen mukaan nykyp\u00e4iv\u00e4n 90-vuotiaista yh\u00e4 suuremmalla osalla on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n ammatillinen koulutus tai korkea koulutus. Vuosituhannen alkuun verrattuna naisten osuus korkeasti koulutettujen joukossa on kasvanut, vaikka se ei viel\u00e4 olekaan saavuttanut miesten koulutustasoa. My\u00f6s naisten kodinulkopuolinen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti on yleistynyt ja yh\u00e4 useampi 90-vuotias toimi suurimman osan ty\u00f6uraansa toimihenkil\u00f6ammateissa. Yleinen koulutustason nousu ja erityisesti raskaiden ruumiillisten t\u00f6iden v\u00e4heneminen ovat kerrassaan loistavia uutisia v\u00e4est\u00f6n terveyden ja pitk\u00e4ik\u00e4isyyden kannalta. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 korkeampi koulutus on yksi muistisairauksia ehk\u00e4isev\u00e4 tekij\u00e4 ja antaa paremmat valmiudet muun muassa terveystiedon ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Vaikka tutkimuksemme osoittavat, ett\u00e4 viel\u00e4 90-vuotiaana toimihenkil\u00f6ammateissa toimineilla ja korkeammin koulutetuilla on parempi toimintakyky kuin ty\u00f6ntekij\u00e4ammateissa toimineilla ja kansakoulun k\u00e4yneill\u00e4<sup>9<\/sup> yh\u00e4 suuremmalla osalla v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on kouluvuosia kansakoulun j\u00e4lkeen, he toimivat toimihenkil\u00f6ammateissa tai sek\u00e4 ett\u00e4.\r\n\r\nKun yh\u00e4 useampi el\u00e4\u00e4 90-vuotiaaksi, ik\u00e4ryhm\u00e4 muuttuu moninaisemmaksi niin terveyden ja toimintakyvyn, asumistoiveiden, el\u00e4m\u00e4nlaadun kuin sosiaalisen asemankin suhteen. Tavallisesti n\u00e4m\u00e4 useat esitt\u00e4m\u00e4mme hyv\u00e4t uutiset vanhenemisesta eiv\u00e4t ylit\u00e4 uutiskynnyst\u00e4 koska yhteiskunnalliset muutokset tapahtuvat hitaasti ja niit\u00e4 on vaikea huomata. Mink\u00e4laisen mielikuvan 90-vuotiaista t\u00e4m\u00e4 kirjoitus tuottaa? Monet asiat taitavat olla paljon paremmin kuin olisi voinut kuvitella, ja ainakin ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan paremmin kuin ennen. Hans Roslingin sanoin \u201cAsiat voivat olla paremmin kuin ennen mutta se ei tarkoita, etteik\u00f6 jotkin asiat voisi silti olla huonosti\u201d.\r\n\r\nSeuraava Tervaskannot 90+ postikysely toteutetaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 (maaliskuu-toukokuu). Postikysely l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n kaikille Tampereella, sek\u00e4 kotona ett\u00e4 ymp\u00e4rivuorokautisessa hoidossa asuville, vuonna 1932 tai aikaisemmin syntyneille.\r\n\r\nLis\u00e4tietoa tutkimuksesta: <a href=\"https:\/\/www.tuni.fi\/fi\/tutkimus\/tervaskannot-90-tk-90\">https:\/\/www.tuni.fi\/fi\/tutkimus\/tervaskannot-90-tk-90<\/a>\r\n\r\n&nbsp;\r\n\r\n<em>Kirjoittajat ty\u00f6skentelev\u00e4t Tervaskannot 90+ tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 Tampereen yliopistossa Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa Terveystieteiden tieteenalaryhm\u00e4ss\u00e4. <\/em>\r\n\r\n<em>Linda Enroth, Terveystieteiden tohtori, Tervaskannot 90+ hankkeen vastuututkija<\/em>\r\n\r\n<em>Pauliina Halonen, Terveystieteiden maisteri, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija<\/em>\r\n\r\n&nbsp;\r\n\r\nL\u00e4hteet:\r\n\r\n1 Faktojen maailma; Asiat ovat paremmin kuin luulet 2018. Hans Rosling, Ola Rosling ja Anna Rosling R\u00f6nnlund.\r\n\r\n2 Tilastokeskus 2021. V\u00e4est\u00f6rakenne.\r\n\r\n3 Tilastokeskus 2021. V\u00e4est\u00f6ennuste.\r\n\r\n4 United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Dynamics (2019). World Population Prospects 2019. <a href=\"https:\/\/population.un.org\/wpp\/\">https:\/\/population.un.org\/wpp\/<\/a>\r\n\r\n5 Enroth L, Raitanen J, Halonen P, Tiainen K, Jylh\u00e4 M 2020. Trends of Physical Functioning, Morbidity, and Disability-Free Life Expectancy Among the Oldest Old: Six Repeated Cross-Sectional Surveys Between 2001 and 2018 in the Vitality 90+ Study. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 76(7), 1227-1233. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1093\/gerona\/glaa144\">https:\/\/doi.org\/10.1093\/gerona\/glaa144<\/a>\r\n\r\n6 Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2020. Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelujen kokonaisasiakasm\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi hieman. TILASTORAPORTTI 39\/2021 4.11.2021 THL. <a href=\"https:\/\/www.julkari.fi\/handle\/10024\/143302\">https:\/\/www.julkari.fi\/handle\/10024\/143302<\/a>\r\n\r\n7 Halonen P, Enroth L, Jylh\u00e4 M &amp; Tiainen K. 2017. Pitk\u00e4aikaissairaudet ja monisairastavuus hyvin vanhoilla sek\u00e4 niiden yhteys toimintakykyyn ja itse arvioituun terveyteen \u2013 Tervaskannot 90+ -tutkimus. Gerontologia 3184), 269-281.<a href=\"https:\/\/journal.fi\/gerontologia\/article\/view\/65943\">https:\/\/journal.fi\/gerontologia\/article\/view\/65943<\/a>\r\n\r\n8 Lisko I., T\u00f6rm\u00e4kangas T. &amp; Jylh\u00e4 M. 2020. Structure of self-rated health among the oldest old: Analyses in the total population and those living with dementia. SSM - Population Health, vol. 11. p.100567-100567 <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.ssmph.2020.100567\">https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.ssmph.2020.100567<\/a>\r\n\r\n9 Enroth L, Raitanen J, Hervonen A &amp; Jylh\u00e4 M. 2013. Do Socioeconomic Health Differences Persist in Nonagenarians? The Journals of Gerontology, Series B: Psychological Sciences and Social Sciences, 68(5), 837-847. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1093\/geronb\/gbt067\">https:\/\/doi.org\/10.1093\/geronb\/gbt067<\/a>","_fi_post_name":"muuttuvat-kasitykset-vanhuudesta-miten-yli-90-vuotiaat-elavat-2020-luvulla","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Muuttuvat k\u00e4sitykset vanhuudesta \u2013 miten yli 90-vuotiaat el\u00e4v\u00e4t 2020-luvulla?","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[132],"tags":[],"class_list":["post-8405","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8405","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8405"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8405\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8408,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8405\/revisions\/8408"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8406"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8405"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8405"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8405"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}