{"id":8379,"date":"2021-12-08T10:37:02","date_gmt":"2021-12-08T08:37:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=8379"},"modified":"2021-12-08T10:37:02","modified_gmt":"2021-12-08T08:37:02","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/ika-jaykistaa-verisuonistoa-suoniston-joustavuus-vaihtelee-myos-naisen-hormonaalisen-tilan-mukaan\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa mitattiin eri ik\u00e4isilt\u00e4 naisilta valtimoiden j\u00e4ykkyytt\u00e4, joka on syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien riskitekij\u00e4. Tutkimus osoitti naisen i\u00e4n olevan merkitt\u00e4v\u00e4 valtimoiden joustavuuteen vaikuttava tekij\u00e4. I\u00e4n lis\u00e4ksi valtimoiden j\u00e4ykkyytt\u00e4 m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t kuukautiskierto, ehk\u00e4isypillereiden k\u00e4ytt\u00f6 ja vaihdevuosivaihe sek\u00e4 hormonikorvaushoidon k\u00e4ytt\u00f6.…","protected":false,"raw":""},"author":9,"featured_media":8381,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa mitattiin eri ik\u00e4isilt\u00e4 naisilta valtimoiden j\u00e4ykkyytt\u00e4, joka on syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien riskitekij\u00e4. Tutkimus osoitti naisen i\u00e4n olevan merkitt\u00e4v\u00e4 valtimoiden joustavuuteen vaikuttava tekij\u00e4. I\u00e4n lis\u00e4ksi valtimoiden j\u00e4ykkyytt\u00e4 m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t kuukautiskierto, ehk\u00e4isypillereiden k\u00e4ytt\u00f6 ja vaihdevuosivaihe sek\u00e4 hormonikorvaushoidon k\u00e4ytt\u00f6.<\/strong>\r\n
\r\n
\r\n
\r\n\r\nIhmisen verisuonisto koostuu valtimoista, laskimoista ja hiussuonista, joissa veri kiert\u00e4\u00e4 tiettyyn suuntaan. Syd\u00e4men pumpatessa valtimot vuorotellen laajenevat ja supistuvat, jolloin veri etenee. Etenemist\u00e4 kutsutaan pulssiaalloksi. Valtimoiden sein\u00e4m\u00e4n tulee joustaa sopivasti mutta ei liikaa, jotta pulssiaalto p\u00e4\u00e4see etenem\u00e4\u00e4n eik\u00e4 valtimon sein\u00e4m\u00e4 repe\u00e4.\r\n\r\nVerisuoniston ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 valtimoiden sein\u00e4m\u00e4n j\u00e4ykistyv\u00e4t, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien riski\u00e4 ja kuolemanvaaraa. Naissukupuolihormonien on todettu vaikuttavan useaan verisuonten sein\u00e4mien kimmoisuutta s\u00e4\u00e4telev\u00e4\u00e4n asiaan, joten korkean estrogeenitason arvellaan olevan yksi niist\u00e4 mekanismeista, joiden takia nuorilla aikuisilla naisilla on matalampi riski sairastua syd\u00e4n- ja verisuonisairauksiin kuin samanik\u00e4isill\u00e4 miehill\u00e4. Sellaisia tutkimuksia on niukasti, joissa olisi mitattu sek\u00e4 hormonitasot ett\u00e4 valtimoiden j\u00e4ykkyys ik\u00e4ns\u00e4 tai hormonivalmisteiden k\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 takia erilaisessa hormonaalisessa tilassa olevilta naisilta.\r\n\r\n\"Infograh_suomeksi.png\"\r\n\r\n\u2013 Tutkimuksessamme yhdistettiin kaksi aineistoa, joissa oli tutkittu nuoria aikuisia ja keski-ik\u00e4isi\u00e4 naisia. Se mahdollisti naisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvien erilaisten hormonaalisten vaiheiden monipuolisen tarkastelun. Pystyimme tutkimaan erikseen luonnollisen kuukautiskierron ja ehk\u00e4isypillereiden k\u00e4yt\u00f6n sek\u00e4 vaihdevuosien ja hormonikorvaushoidon k\u00e4yt\u00f6n yhteyksi\u00e4 valtimoiden joustavuuteen, kertoo Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston liikuntatieteellisess\u00e4 tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa ty\u00f6skentelev\u00e4 apulaisprofessori Eija Laakkonen<\/strong>.\r\n\r\nKoko tutkimusaineisto koostui 19\u201358-vuotiaista naisista. Mit\u00e4 vanhempia naiset olivat, sit\u00e4 j\u00e4ykempi\u00e4 heid\u00e4n valtimonsa olivat. Mitatuista hormoneista estradioli ja follikkelia-stimuloiva hormoni olivat yhteydess\u00e4 valtimoiden j\u00e4ykkyyteen, mutta ik\u00e4 oli hormonitasoa voimakkaampi j\u00e4ykkyytt\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4 tekij\u00e4.\r\n\r\nKun tutkittiin osajoukkoja, hormonaalisen tilan havaittiin olevan yhteydess\u00e4 valtimoiden j\u00e4ykkyyteen. Pulssiaallon vaimeneminen oli nopeampaa kuukautisvuotoa seuraavassa follikulaarisessa vaiheessa ja ovulaatiovaiheessa kuin kuukautisvuodon aikana. Yhdistelm\u00e4ehk\u00e4isypillereiden k\u00e4ytt\u00e4jien hormonitasot vaihtelevat, sill\u00e4 kolmen viikon ajan sy\u00f6d\u00e4\u00e4n estrogeenia ja progestiinia sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 pillereit\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen sy\u00f6d\u00e4\u00e4n yhden viikon ajan hormonittomia pillereit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n viikon aikana tulee kuukautisvuotoa muistuttava tyhjennysvuoto. Yhdistelm\u00e4pillereiden k\u00e4ytt\u00e4jien valtimot olivat hormonipillerien aikana kimmoisampia kuin vuodon aikana. Vaihdevuosi-ik\u00e4isist\u00e4 naisista vaihdevuodet ohittaneilla hormonikorvaushoitoa k\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 naisilla oli j\u00e4ykimm\u00e4t valtimot.\r\n\r\n\u2013 T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella voimme todeta, ett\u00e4 ik\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 verisuoniston kuntoon vaikuttava tekij\u00e4, mutta hormoneillakin on oma roolinsa valtimon joustavuuden s\u00e4\u00e4telylle naisten el\u00e4m\u00e4nkierron eri vaiheissa. Viel\u00e4 tarkemmin kannattaisi vertailla elimist\u00f6n itse tuottamien ja l\u00e4\u00e4kevalmisteiden kautta saatavien hormoneiden vaikutuksia valtimonsein\u00e4mien ominaisuuksiin, jotta ymm\u00e4rt\u00e4isimme valtimon joustavuuden s\u00e4\u00e4tely\u00e4 naisten el\u00e4m\u00e4nkierron eri vaiheissa nykyist\u00e4 paremmin. Sellaista ei ole maailmalla tehty, Laakkonen summaa.\r\n\r\nTutkimus toteutettiin Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston liikuntatieteellisess\u00e4 tiedekunnassa k\u00e4ytt\u00e4en Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintah\u00e4iri\u00f6iden riski (EsmiRs) -hankkeen ja Naisten endogeeniset ja eksogeeniset hormonit ja suorituskyky (MEndEx) -hankkeen tutkimusaineistoja. EsmiRs-tutkimusta<\/a> johtaa apulaisprofessori Eija Laakkonen ja MEndEx-tutkimusta johtaa yliopistonlehtori Johanna Ihalainen<\/strong>. EsmiRs-tutkimusprojektia on rahoittanut Suomen Akatemia ja MEndEx-tutkimusta Urheiluopistos\u00e4\u00e4ti\u00f6.\r\n

Alkuper\u00e4isjulkaisu:<\/h3>\r\nLaakkonen EK, Karppinen JE, Lehti S, Lee E, Pesonen E, Juppi H-K, Kujala UM, Haapala EA, Aukee P, Laukkanen JA and Ihalainen JK (2021) Associations of Sex Hormones and Hormonal Status With Arterial Stiffness in a Female Sample From Reproductive Years to Menopause. Front. Endocrinol. 12:765916. https:\/\/doi.org\/10.3389\/fendo.2021.765916<\/a>\r\n

Lis\u00e4tietoja:<\/h3>\r\nEija Laakkonen\r\nApulaisprofessori\r\neija.k.laakkonen@jyu.fi\r\n040-8053588\r\n\r\n<\/div>\r\n<\/div>\r\n<\/div>","_fi_post_name":"ika-jaykistaa-verisuonistoa-suoniston-joustavuus-vaihtelee-myos-naisen-hormonaalisen-tilan-mukaan","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Ik\u00e4 j\u00e4ykist\u00e4\u00e4 verisuonistoa \u2013 suoniston joustavuus vaihtelee my\u00f6s naisen hormonaalisen tilan mukaan","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[130],"tags":[],"class_list":["post-8379","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tiedeuutiset","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8379","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8379"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8379\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8383,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8379\/revisions\/8383"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8381"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8379"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8379"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8379"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}