{"id":8362,"date":"2021-12-03T09:47:41","date_gmt":"2021-12-03T07:47:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=8362"},"modified":"2021-12-03T12:10:48","modified_gmt":"2021-12-03T10:10:48","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/miten-valita-pitkaan-jatkuneen-pitkittaistutkimuksen-menetelmat-esimerkkina-jyls-pitkittaistutkimus\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Pitkitt\u00e4istutkimukset, joissa samoja ihmisi\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n eri ik\u00e4- tai el\u00e4m\u00e4nvaiheissa, ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tutkimusasetelmia silloin, kun halutaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmisen kehityksen kulkua ehk\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4kin aikav\u00e4lill\u00e4. Mutta miten valita pitkitt\u00e4istutkimuksen menetelmi\u00e4? \u00a0 Kiinnostuksen kohteena oleva ilmi\u00f6 t\u00e4rkein Kun pitkitt\u00e4istutkimus jatkuu useita vuosikymmeni\u00e4, lapsuudesta aikuisuuteen,&hellip;","protected":false,"raw":""},"author":9,"featured_media":8363,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"Pitkitt\u00e4istutkimukset, joissa samoja ihmisi\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n eri ik\u00e4- tai el\u00e4m\u00e4nvaiheissa, ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tutkimusasetelmia silloin, kun halutaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmisen kehityksen kulkua ehk\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4kin aikav\u00e4lill\u00e4. Mutta miten valita pitkitt\u00e4istutkimuksen menetelmi\u00e4?\r\n\r\n<strong>\u00a0<\/strong>\r\n\r\n<strong>Kiinnostuksen kohteena oleva ilmi\u00f6 t\u00e4rkein<\/strong>\r\n\r\nKun pitkitt\u00e4istutkimus jatkuu useita vuosikymmeni\u00e4, lapsuudesta aikuisuuteen, kuten esimerkiksi The Jyv\u00e4skyl\u00e4 Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS; suomeksi Lapsesta aikuiseksi), tutkijat joutuvat miettim\u00e4\u00e4n monenlaisia mittaamiseen ja tutkimusmenetelmiin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. T\u00e4rkein n\u00e4ist\u00e4 liittyy tutkimusaiheisiin, eli on olennaista mitata luotettavasti ja monipuolisesti kiinnostuksen kohteina olevia ilmi\u00f6it\u00e4, esimerkkin\u00e4 olkoon vaikka mielen hyvinvointi. Sit\u00e4 tulee arvioida mittaamalla sek\u00e4 hyvinvoinnin my\u00f6nteisi\u00e4 ett\u00e4 kielteisi\u00e4 ulottuvuuksia.\r\n\r\nToiseksi tulee harkita, kuka kiinnostuksen kohteena olevaa ilmi\u00f6t\u00e4 arvioi. JYLS-tutkimus on osoittanut, ett\u00e4 lasten omilla arvioilla k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4\u00e4n ei ole ennustearvoa, kun taas lasten opettajat ja toverit arvioivat luotettavasti k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Toisaalta taas aikuisi\u00e4ss\u00e4 ihmisen omat k\u00e4sitykset esimerkiksi mielen hyvinvoinnista ovat varteenotettavia aineistokeruumenetelmi\u00e4.\r\n\r\nJos kyseess\u00e4 on JYLS:in kaltainen laajasti eri el\u00e4m\u00e4nalueita kattava tutkimus, tulee pohtia my\u00f6s, mitataanko mahdollisimman monia eri el\u00e4m\u00e4nalueita suppeammin vai rajatumpaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 laajemmin. Useinhan ilmi\u00f6t\u00e4 monimenetelm\u00e4isesti kartoittavat l\u00e4hestymistavat tai esimerkiksi hiukan pidemm\u00e4t kyselylomakkeet tuovat kiinnostuksen kohteena olevan ilmi\u00f6n hienojakoisemmin ja paremmin esille. Tutkijoiden on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 edell\u00e4 mainittujen vaihtoehtojen v\u00e4lille sopiva tasapaino, koska tutkittavia ei voi kuormittaa kohtuuttomasti.\r\n\r\n&nbsp;\r\n\r\n<strong>Aiemmin k\u00e4ytetyn menetelm\u00e4n toistaminen mahdollistaa ilmi\u00f6n pysyvyyden tarkastelun<\/strong>\r\n\r\nKun kyseess\u00e4 on pitkitt\u00e4istutkimus, jossa samojen ihmisten kehityst\u00e4 seurataan useiden vuosikymmenten ajan, kehittyv\u00e4t mittausmenetelm\u00e4t seurannan aikana. Jos mietit\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainittua mielen hyvinvointia, niin JYLS-tutkittavien ollessa 27-vuotiaita vuonna 1986, ei mielen hyvinvoinnin positiivisesta puolesta ollut viel\u00e4 juurikaan tutkimustietoa. Kun aineistoa koottiin j\u00e4lleen 36-vuoden i\u00e4ss\u00e4, vuonna 1995, oli aiheesta jo erillisi\u00e4 tutkimuslinjoja ja niiden mukaisia mielen hyvinvoinnin mittareita kehitetty. JYLS:iss\u00e4 k\u00e4ytettiinkin tuolloin eri itsearviointilomakkeita niin sanotun emotionaalisen, psykologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin arvioimiseen. My\u00f6hemmin tutkijat ovat kehitt\u00e4neet yhden lomakkeen, jonka v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t tavoittavat kaikki edell\u00e4 kuvatut mielen hyvinvoinnin my\u00f6nteiset ulottuvuudet.\u00a0<strong>\r\n<\/strong>\r\n\r\nOlemmekin joutuneet JYLS:iss\u00e4 pohtimaan, ottaisimmeko uuden menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Jos n\u00e4in tekisimme, menett\u00e4isimme mahdollisuuden tarkastella kiinnostuksen kohteena olevan ilmi\u00f6n, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa mielen hyvinvoinnin, absoluuttista pysyvyytt\u00e4 (esim. keskiarvoja tai jakaumia) ajan kuluessa. Jotta nimitt\u00e4in t\u00e4m\u00e4nkaltaista pysyvyytt\u00e4 \u2013 tai toisaalta muutosta \u2013 voi tutkia, on ilmi\u00f6t\u00e4 mitattava t\u00e4sm\u00e4lleen samalla tavalla eri ajankohtina. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on yleens\u00e4 pitkitt\u00e4istutkimuksessa merkitt\u00e4v\u00e4 kiinnostuksen kohde. Olemme p\u00e4\u00e4osin p\u00e4\u00e4tyneetkin toistamaan aiemmin k\u00e4ytettyj\u00e4 menetelmi\u00e4, kuten mielen hyvinvoinnin osalta my\u00f6s 42, 50 ja 61 vuoden i\u00e4ss\u00e4 jo 36-vuotiaana k\u00e4ytettyj\u00e4 lomakkeita.\r\n\r\n<strong>Ik\u00e4vaiheen erityisyys, yhteiskunnallinen tilanne ja tulevaisuus otettava huomioon<\/strong>\r\n\r\nPitkitt\u00e4istutkimuksen menetelmi\u00e4 valittaessa on toistettavuuden lis\u00e4ksi syyt\u00e4 pohtia uusien aihealueiden ja menetelmien mukaan tuomista ajan kuluessa. N\u00e4m\u00e4 valinnat voivat liitty\u00e4 tutkittavaan ik\u00e4vaiheeseen, yhteiskunnalliseen aikakauteen ja seuraavan ik\u00e4vaiheen ennakointiin. Kun ajatellaan JYLS-tutkimuksen uusinta aineistokeruuvaihetta, joka toteutettiin vuosina 2020\u20132021 tutkittavien ollessa noin 61-vuotiaita, toimme mukaan esimerkiksi ik\u00e4kokemukseen, isovanhemmuuteen ja el\u00e4keajatuksiin liittyvi\u00e4 osioita, koska n\u00e4iden oletettiin olevan my\u00f6h\u00e4iseen aikuisik\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 erityisi\u00e4, esimerkiksi juuri mielen hyvinvointiin kytkeytyvi\u00e4, asioita. Ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyen esitimme tutkittaville kysymyksi\u00e4 digitalisaatiosta ja tietotekniikan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Koska JYLS-tutkimuksen on tarkoitus jatkua edelleen, pohdimme my\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4n i\u00e4n toimintakyky\u00e4 ennakoivia tekij\u00f6it\u00e4. Viittaan n\u00e4ill\u00e4 tekij\u00f6ill\u00e4 el\u00e4m\u00e4nalueisiin, joita olisi hyv\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 tutkimukseen noin 60 vuoden kieppeill\u00e4 siksi, ett\u00e4 niill\u00e4 on merkityst\u00e4 vanhenemisen kannalta. Esimerkkin\u00e4 mainittakoon, ett\u00e4 toimme JYLS:iss\u00e4 uutena mukaan vanhuuteen valmistautumiseen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4.\r\n\r\n<strong>Yhteenvetoa<\/strong>\r\n\r\nPitkitt\u00e4istutkimuksen eri aineistonkeruuvaiheiden suunnittelu on kuin palapelin kokoamista. Menetelm\u00e4valintoja ohjaa ensisijaisesti kiinnostuksen kohteena olevat ilmi\u00f6t. Kun mietit\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 kartoittavia menetelmi\u00e4, niin ensimm\u00e4inen valinta liittyy siihen, kuka tutkittavan k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 arvioi, esimerkiksi tutkittava itse vai joku muu. Monia eri ilmi\u00f6it\u00e4 kartoittavissa tutkimuksissa tutkittavien kuormituksen minimoimiseksi joudutaan harkitsemaan tarkasti eri mittausmenetelmien laajuutta. Keskustelua on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s siit\u00e4, toistetaanko aiemmin k\u00e4ytettyj\u00e4 menetelmi\u00e4, vaikka tutkimusalueella olisi tuoreempiakin saatavilla, ilmi\u00f6n jatkuvuuden tarkastelemiseksi. Jatkuvuuden tutkiminenhan on usein er\u00e4s pitkitt\u00e4istutkimuksen erityinen vahvuus. Toistettavuuden lis\u00e4ksi pitkitt\u00e4istutkimuksen kunkin ik\u00e4vaiheen aineistonkeruussa on hyv\u00e4 harkita sellaisten menetelmien lis\u00e4\u00e4mist\u00e4, jotka tavoittavat jotain ainutlaatuista juuri tuosta vaiheesta tai liittyv\u00e4t erityiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen tai mahdollisesti ennakoivat my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4.\r\n\r\n&nbsp;\r\n\r\n***************************************************************************\r\n\r\nKirjoittaja <strong>Katja Kokko<\/strong> toimii tutkimusjohtajana Gerontologian tutkimuskeskuksessa liikuntatieteellisess\u00e4 tiedekunnassa Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa. H\u00e4n on psykologian (erityisala el\u00e4m\u00e4nkaaripsykologia) dosentti. H\u00e4n johtaa The Jyv\u00e4skyl\u00e4 Longitudinal Study of Personality and Social Development -pitkitt\u00e4istutkimusta, jonka uusinta aineistonkeruuvaihetta rahoittaa Suomen Akatemia (2019\u20132023, p\u00e4\u00e4t\u00f6snumero 323541). Tutkimuksesta l\u00f6ytyy lis\u00e4tietoa sen verkkosivuilta: <a href=\"https:\/\/www.jyu.fi\/sport\/fi\/tutkimus\/hankkeet\/laku\">Lapsesta aikuiseksi (LAKU) \u2014 Liikuntatieteellinen tiedekunta (jyu.fi)<\/a>.","_fi_post_name":"miten-valita-pitkaan-jatkuneen-pitkittaistutkimuksen-menetelmat-esimerkkina-jyls-pitkittaistutkimus","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Miten valita pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen pitkitt\u00e4istutkimuksen menetelm\u00e4t? Esimerkkin\u00e4 JYLS-pitkitt\u00e4istutkimus","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[132],"tags":[451,452,160,418,342],"class_list":["post-8362","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","tag-aikuisuus","tag-jatkuvuus","tag-mielen-hyvinvointi","tag-pitkittaistutkimus","tag-tutkimusmenetelma","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8362","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8362"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8362\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8372,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8362\/revisions\/8372"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8363"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8362"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8362"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8362"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}