{"id":8164,"date":"2021-07-01T09:42:42","date_gmt":"2021-07-01T06:42:42","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=8164"},"modified":"2021-07-01T09:42:42","modified_gmt":"2021-07-01T06:42:42","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/seniorikeskuksesta-yliopistoon\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Ensiksi tarkennus: t\u00e4m\u00e4 kirjoitus ei pohjaudu seniorikeskuksen ik\u00e4\u00e4ntyneen asukkaan kokemuksiin yliopisto-opintojen aloittamisesta \u2013 mik\u00e4 my\u00f6s olisi aivan mahdollinen ja kiinnostava aihe - vaan omiin kokemuksiini seniorikeskuksen palveluksesta yliopiston ty\u00f6ntekij\u00e4ksi siirtymisest\u00e4, joka tapahtui viime lokakuussa. Pohdin, mit\u00e4 etua ja ehk\u00e4p\u00e4 haittaa…","protected":false,"raw":""},"author":9,"featured_media":8166,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"Ensiksi tarkennus: t\u00e4m\u00e4 kirjoitus ei pohjaudu seniorikeskuksen ik\u00e4\u00e4ntyneen asukkaan kokemuksiin yliopisto-opintojen aloittamisesta \u2013 mik\u00e4 my\u00f6s olisi aivan mahdollinen ja kiinnostava aihe - vaan omiin kokemuksiini seniorikeskuksen palveluksesta yliopiston ty\u00f6ntekij\u00e4ksi siirtymisest\u00e4, joka tapahtui viime lokakuussa. Pohdin, mit\u00e4 etua ja ehk\u00e4p\u00e4 haittaa gerontologian tutkijalle on siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6uran varrelle kertyy sek\u00e4 tutkimusty\u00f6t\u00e4 ett\u00e4 vanhuspalveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Ent\u00e4 millaisena n\u00e4ytt\u00e4ytyy ik\u00e4\u00e4ntyvien hoivan ja sen tutkimuksen suhde, kun sit\u00e4 katsoo hiljattain hoivapalveluissa ty\u00f6skennellyt tutkija? Kirjoitukseni pohjautuu Akavan sairaanhoitajien ja Tajan seminaarissa \u201dTerveystieteellinen tutkimus Suomessa: tutkijoita ja tuloksia\u201d pit\u00e4m\u00e4\u00e4ni esitykseen.\r\n\r\nEsityksess\u00e4ni kannustin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tuntijoita tutkimuksen pariin, sill\u00e4 olen kokenut, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6n tuntemuksen kautta saa paljon arvokasta tutkijan ty\u00f6ss\u00e4 hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa ja taitoa. T\u00e4llaista on ainakin substanssin ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n tuntemus asiakkaiden ja ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tiimity\u00f6ss\u00e4 harjaantuneet yhteisty\u00f6taidot samoin kuin asiakasty\u00f6ss\u00e4 kehittyneet vuorovaikutukselliset valmiudet voivat olla hy\u00f6dyksi my\u00f6s tutkimukseen liittyv\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja tutkittavia kohdattaessa. Motivaatio tehd\u00e4 tutkimusta saattaa synty\u00e4 juuri k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6st\u00e4 ja siin\u00e4 koetuista onnistumisista ja ristiriidoista. L\u00f6ysin my\u00f6s tutkimustietoa siit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi psykososiaalista tukea tarjoavan sairaanhoitajan ty\u00f6 ja laadullisia tutkimushaastatteluja tekev\u00e4n tutkijan ty\u00f6 ovat itse asiassa l\u00e4hell\u00e4 toisiaan (Brunero ym. 2015).\r\n\r\nAjattelen itse niin, ett\u00e4 aivan samoin kuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vanhusty\u00f6 ja sen johtaminen ovat saman, yhteisen ty\u00f6n eri ty\u00f6njaollisia teht\u00e4vi\u00e4 my\u00f6s samaan substanssiin kohdistuva tutkimus voidaan n\u00e4hd\u00e4 osana t\u00e4t\u00e4 yhteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tai sen jatkumoa.\r\n\r\nV\u00e4it\u00f6skirjani Vanhushoivapolitiikan uusfamilismi<\/a><\/strong> l\u00e4hestymistapa, Dorothy Smithin kehitt\u00e4m\u00e4 institutionaalinen etnografia (Smith 2005), on esimerkki tutkimuksellisesta l\u00e4hestymistavasta, jossa toimintapaikalla arjen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen keskell\u00e4 on erityisen suurta hy\u00f6ty\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in tutkimusideoita on mahdollista tuottaa aidoista kokemuksista ja tilanteista sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n arjen kannalta merkityksellisist\u00e4 asioista, ilman ett\u00e4 erilaiset institutionaalisen etnografian termein \u201dhallintakoneiston\u201d mekanismit ohjailevat ja tuottavat niit\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tutkijalla on p\u00e4\u00e4sy siihen mit\u00e4 todella tapahtuu. V\u00e4it\u00f6skirjani aihe, omaisettomien vanhojen ihmisten asema, syntyi my\u00f6s juuri n\u00e4in, ty\u00f6vuosien varrella tekemist\u00e4ni huomioista.\r\n\r\nOma taustani on sellainen, ett\u00e4 kun v\u00e4it\u00f6skirjani vuonna 2018 valmistui, olin jo kokenut tutkimusty\u00f6n ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n yhdist\u00e4j\u00e4. Olin jo vuosia ty\u00f6skennellyt seniorikeskuksessa palvelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, ja tehnyt v\u00e4it\u00f6stutkimusta p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6n ohessa. Seniorikeskukseen siirryin aikoinaan tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6st\u00e4, jonka ohessa olin hiukan yritt\u00e4nyt tehd\u00e4 ty\u00f6vuoroja vanhusten hoivaty\u00f6ss\u00e4. V\u00e4it\u00f6ksen j\u00e4lkeen palasin ty\u00f6h\u00f6ni seniorikeskukseen, mutta hyvin pian aloin kaivata my\u00f6s tutkimuksen tekemist\u00e4. Vuosi sitten, puolitoista vuotta v\u00e4it\u00f6ksest\u00e4ni, koronan mullistaessa maailmaa ja kirkastaessa olennaista p\u00e4\u00e4tin laittaa hakemuksen vireille. Ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olen nyt, ty\u00f6vapaalla seniorikeskuksesta gerontologisen tutkimuksen parissa, Vanheneminen ja sosiaalinen hyvinvointi (SoWell) -hankkeessa<\/a><\/strong> .\r\n\r\nSoWell-hankkeessa olemme syksyst\u00e4 alkaen analysoineet koronapandemian aikana ker\u00e4tty\u00e4 yli 65- vuotiaita haastattelemalla ker\u00e4tty\u00e4 aineistoa. Osa haastatelluista asui palvelutalossa, osa kotona. Haastatellut kertoivat el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja hyvinvoinnistaan pandemian aikana. Haastattelujen aikaan ty\u00f6skentelin itse viel\u00e4 seniorikeskuksessa. Kertomusten lukeminen on monesti muistuttanut kohtaamisistani seniorikeskuksessa pandemia-aikana. Samalla vanhuspalveluihin kohdistuneet ohjeistukset, joita itsekin olin toimeenpanemassa, ja niiden vaikutukset ihmisten arkeen avautuivat uudella tavalla. Asioiden tuntemisella k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6n kautta lienee sek\u00e4 etunsa asioiden syvemm\u00e4ss\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 ett\u00e4 toki my\u00f6s vaaransa niiden v\u00e4\u00e4rintulkinnassa, kun kyse kuitenkin on eri kertomuksista ja tilanteista. On pohdittava ja reflektoitava, tunnistettava ja tuotava esiin oma positio, sidokset ja taustaoletukset. On irrottauduttava ja kunnioitettava tutkijan vapautta.\r\n\r\nL\u00e4helt\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vanhusty\u00f6t\u00e4 tutkimusty\u00f6h\u00f6n tulleelle gerontologinen tutkimus n\u00e4ytt\u00e4ytyy ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4 niin hoivan ja palveluiden kehitt\u00e4misen kuin vanhusty\u00f6n ja vanhuuden julkisuuskuvankin takia. Mediassa vanhusten hoivaty\u00f6 on usein esill\u00e4 kielteisess\u00e4 valossa vahvistaen yksipuolista (ankeaa) kuvaa vanhoista ihmisist\u00e4 ja heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n hoivakodeissa tai yksin kodeissaan. Vanhusty\u00f6n onnistumiset esitet\u00e4\u00e4n usein poikkeuksellisina sankaritarinoina, ja ep\u00e4onnistumiset puolestaan saavat aikaan vihatulvan sosiaalisessa mediassa. N\u00e4en asian niin, ett\u00e4 onnistumisia tapahtuu ja haasteita kohdataan kaikkialla miss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ihmisl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 vanhusty\u00f6t\u00e4. Ihmiset haluavat yleens\u00e4 tehd\u00e4 (vanhus)ty\u00f6ns\u00e4 hyvin, oli kyse sitten hoitajista tai johtajista. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 onnistumisista voitaisiin iloita ja ottaa mallia ja ett\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4kohtia voitaisiin ratkoa yhdess\u00e4. T\u00e4llainen kehitt\u00e4misen kannalta rakentava julkinen keskustelu on kuitenkin hankalaa k\u00e4rjistyneiden mielipiteiden takia. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tutkimus tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi vanhojen ihmisten el\u00e4m\u00e4ntilanteita, hyvinvointia, toimijuuden mahdollisuuksia ja niiden esteit\u00e4, tuottaa tietoa vanhusty\u00f6st\u00e4, rakenteista ja my\u00f6s rahoituksesta, jonka riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen monet ongelmat ovat juurtuneet (Vaarama & Jylh\u00e4 2020).\r\n\r\nMeit\u00e4 tutkimusty\u00f6n ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6n limitt\u00e4ji\u00e4 on monia, mik\u00e4 liittyy varmasti siihen, ett\u00e4 monilla sosiaali- ja terveystieteellist\u00e4 tutkimusta tekevill\u00e4 on pohjakoulutuksena sote-alan ammatillinen koulutus. Ehk\u00e4p\u00e4 voimme osaltamme tuoda tiedeyhteis\u00f6\u00f6n sellaista tietotaitoa, joka on avuksi tutkimuksen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n v\u00e4lisen kuilun madaltamisessa.\r\n\r\n\"\"\r\n\r\nKirjoittaja P\u00e4ivi Ahosola ty\u00f6skentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa.<\/em>\r\n\r\n \r\n\r\nL\u00e4hteet\r\n\r\nBrunero SJ, Jeon YH & Foster K (2015) The journey of positioning self as both mental health nurse and qualitative researcher: a critical reflection. Psychiatric and Mental Health Nursing 22(7), 543-548.\r\n\r\nSmith DE (2005) Institutional Ethnography. A Sociology for People. The Gender Lens Series. Lanham: AltaMira Press.\r\n\r\nVaarama M & Jylh\u00e4 M (2020) Syrjint\u00e4 pois ja palvelut kuntoon \u2013 kohti tietoon perustuvaa ik\u00e4\u00e4ntymispolitiikkaa. Gerontologia 34(4), 317-322.","_fi_post_name":"seniorikeskuksesta-yliopistoon","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Seniorikeskuksesta yliopistoon","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[132],"tags":[],"class_list":["post-8164","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8164","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8164"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8164\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8168,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8164\/revisions\/8168"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8166"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8164"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8164"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8164"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}