{"id":8158,"date":"2021-06-23T09:21:18","date_gmt":"2021-06-23T06:21:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=8158"},"modified":"2021-06-23T09:21:18","modified_gmt":"2021-06-23T06:21:18","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/mita-ihmetta-vanhenemisen-tutkijat-ajattelevat-vanhenemisesta\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Gerontologian sairaus- ja ongelmakeskeisyys vahvana viel\u00e4 vuonna 2021 Dementia, huimaus, l\u00e4\u00e4kitys, raihnaus, pitk\u00e4aikaishoito, kaatumiset, yksin\u00e4isyys, kuoleman l\u00e4heisyys\u2026 - t\u00e4ss\u00e4 joitain silmiinpist\u00e4vimpi\u00e4 teemoja 2.\u20134.6.2021 j\u00e4rjestetyst\u00e4 virtuaalisesta pohjoismaisesta gerontologian kongressista (NKG 25 Nordic Gerontology Congress). Ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4, etteiv\u00e4tk\u00f6 kaikki n\u00e4m\u00e4&hellip;","protected":false,"raw":""},"author":3,"featured_media":8159,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"<h3>Gerontologian sairaus- ja ongelmakeskeisyys vahvana viel\u00e4 vuonna 2021<\/h3>\r\nDementia, huimaus, l\u00e4\u00e4kitys, raihnaus, pitk\u00e4aikaishoito, kaatumiset, yksin\u00e4isyys, kuoleman l\u00e4heisyys\u2026 - t\u00e4ss\u00e4 joitain silmiinpist\u00e4vimpi\u00e4 teemoja 2.\u20134.6.2021 j\u00e4rjestetyst\u00e4 virtuaalisesta pohjoismaisesta gerontologian kongressista (NKG 25 Nordic Gerontology Congress). Ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4, etteiv\u00e4tk\u00f6 kaikki n\u00e4m\u00e4 aiheet olisi t\u00e4rkeit\u00e4 tutkimuskohteita ja etteik\u00f6 tutkijoiden vilpitt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tavoitteena olisi hyv\u00e4n vanhenemisen edist\u00e4minen. Silti j\u00e4in pohtimaan, miten tutkimuksen sairaus- ja ongelmakeskeisyys heijastuu yleisiin mielikuviin vanhenemisesta \u2013 miten ne voisivat muuttua my\u00f6nteisemmiksi, jos tutkijatkin keskittyv\u00e4t vanhenemisen kielteisiin seuraamuksiin? Tiet\u00e4v\u00e4tk\u00f6 tutkijatkaan, ett\u00e4 vanheneminen itsess\u00e4\u00e4n ei ole ongelma?\r\n\r\n[caption id=\"attachment_8161\" align=\"alignright\" width=\"300\"]<img class=\"wp-image-8161 size-medium\" src=\"https:\/\/www.gerec.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/kuva_Milla-300x297.png\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"297\" \/> Milla Saajanaho[\/caption]\r\n<h3>Vanhenemisen tutkimus ja vanhenemisen mielikuvat<\/h3>\r\nGerontologian alalla on jo pitk\u00e4\u00e4n pyritty nostamaan esiin ajatusta (ja todellisuutta) i\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 ihmisist\u00e4 itsen\u00e4isin\u00e4, omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n vastaavina aikuisina. Tutkimuksia, joissa my\u00f6nteinen n\u00e4k\u00f6kulma vanhenemiseen toteutuu, onkin paljon, mutta niiden esiin nostamisessa ei ehk\u00e4 ole niin hyvin onnistuttu, ainakaan t\u00e4ss\u00e4 kyseisess\u00e4 kongressissa. Itsell\u00e4 on ollut ilo ty\u00f6skennell\u00e4 kahdessa eri tutkimushankkeessa, joissa my\u00f6nteinen n\u00e4k\u00f6kulma vanhenemiseen on keskeinen l\u00e4ht\u00f6kohta. TRAILS-hankkeessa (Lapsesta aikuiseksi: El\u00e4m\u00e4nkaaren aikana muotoutuvat yksil\u00f6lliset kehityspolut el\u00e4m\u00e4nsiirtymiin 60-vuotiaana), jossa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ty\u00f6skentelen, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n noin 60-vuotiaan el\u00e4m\u00e4nvaihe l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti my\u00f6nteisen\u00e4 el\u00e4m\u00e4nsiirtym\u00e4n\u00e4. Aiemmin ty\u00f6skentelin AGNES-hankkeessa (Aktiivisuuden, terveyden ja toimintakyvyn yhteys hyvinvointiin vanhuudessa), jonka keskeinen tutkimusaihe on ollut kunkin omien tavoitteiden, kykyjen ja mahdollisuuksien mukainen aktiivisena vanheneminen.\r\n\r\nYleiset mielikuvat vanhenemisesta eiv\u00e4t taida kuitenkaan olla kovin my\u00f6nteisi\u00e4. Vastik\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tosi-tv-ohjelmassa esitettiin n\u00e4kemys, ett\u00e4 keski-i\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on puolet j\u00e4ljell\u00e4 ja se toinen puoli tulee olemaan laadultaan heikompi \u2013 koska vanheneminen. Mit\u00e4 ihmett\u00e4! Samaan aikaan er\u00e4\u00e4ss\u00e4 somekeskustelussa kauhisteltiin, miten kamalaa on, kun ik\u00e4n\u00e4k\u00f6 alkaa vaivata. Muutama vuosi sitten tiedekeskus Heurekassa oli vanhenemista k\u00e4sittelev\u00e4 n\u00e4yttely, jossa vanhenemista p\u00e4\u00e4si \u201dkokeilemaan\u201d viem\u00e4ll\u00e4 avainta lukkoon v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t silm\u00e4lasit p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja kiipe\u00e4m\u00e4ll\u00e4 portaita nilkkapainojen kanssa. T\u00e4ll\u00e4 asenteella vanheneminen eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 onkin ik\u00e4v\u00e4 ja jopa pelottava kokemus.\r\n\r\nMietin, mit\u00e4h\u00e4n vanhenemisen tutkijat ajattelevat vanhenemisesta. Pidet\u00e4\u00e4nk\u00f6 sit\u00e4 ongelmana, joka tulee ratkaista? Olenko yksi harvoista, joka ajattelee vanhenemisessa olevan jotain hienoa ja kiehtovaa \u2013 sen ainakin haluan kokea! Ja tutkia ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin juuri sit\u00e4, mik\u00e4 tekee vanhenemisesta ihmeellist\u00e4: useimmat ovat tyytyv\u00e4isi\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, vaikka terveys ja toimintakyky olisikin heikentynyt tai el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tullut vastaan muita vastoink\u00e4ymisi\u00e4.\r\n<h3>El\u00e4m\u00e4ntyytyv\u00e4isyys ja vanhenemisen ihme<\/h3>\r\nGerontologinen tutkimus on jo aikoja sitten nostanut esiin tuon vanhenemisen paradoksin eli el\u00e4m\u00e4ntyytyv\u00e4isyyden s\u00e4ilymisen korkealla tasolla hyvinkin my\u00f6h\u00e4iseen ik\u00e4\u00e4n asti, erin\u00e4isten voimavarojen heikkenemisest\u00e4 huolimatta. T\u00e4t\u00e4 ajatusta fiilistellen valmistauduin itse esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkimustani tuossa samaisessa kongressissa ja ehk\u00e4 siksikin ongelmakeskeinen ohjelma hieman kuohahdutti. Oma TRAILS- ja AGNES-hankkeiden aineistoja yhdist\u00e4v\u00e4 tutkimukseni kertoo, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntyytyv\u00e4isyys on keskim\u00e4\u00e4rin samalla tasolla noin 61-, 75-, 80- ja 85-vuotiailla henkil\u00f6ill\u00e4. Enemm\u00e4n kuin paradoksina, pid\u00e4n t\u00e4t\u00e4 vanhenemisen ihmeen\u00e4 \u2013 taito olla tyytyv\u00e4inen el\u00e4m\u00e4\u00e4n! Sit\u00e4 ei ik\u00e4n\u00e4\u00f6n heikkeneminen tai hidastuva askel hyydyt\u00e4.\r\n<h3>Monipuolista tutkimusta mutta my\u00f6nteisemp\u00e4\u00e4 viestint\u00e4\u00e4<\/h3>\r\nEsitt\u00e4m\u00e4ni n\u00e4k\u00f6kulma pohjoismaisen gerontologian kongressin annista on toki yksipuolinen - kokonaisuutena kongressi sis\u00e4lsi monipuolisen kattauksen tutkimustietoa niin geeneist\u00e4 ja vanhenemisen biologisista prosesseista kuin toimintakyvyst\u00e4, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4, asuinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4, sosiaalisista suhteista ja el\u00e4m\u00e4nlaadusta. En kiell\u00e4 sit\u00e4, etteik\u00f6 pienell\u00e4 osalla i\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 ihmisist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatu olisi heikko ja tutkimusty\u00f6 vanhenemiseen liittyvien ongelmien ratkomiseksi olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kokonaisuutena kongressin sairaus- ja ongelmakeskeiset teemat kuitenkin h\u00e4tk\u00e4hdyttiv\u00e4t. Jos vanhenemiseen liittyvi\u00e4 kielteisi\u00e4 mielikuvia halutaan karistaa ja innostaa uusia opiskelijoita ja tutkijoita gerontologian alalle, tutkijoiden olisi syyt\u00e4 mietti\u00e4, miten he omalta osaltaan voisivat esitt\u00e4\u00e4 asiansa my\u00f6nteisemm\u00e4n vanhuuskuvan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vanheneminen ja vanhuus on ihmisel\u00e4m\u00e4n huipentuma ja sellaisena sit\u00e4 pit\u00e4isi my\u00f6s k\u00e4sitell\u00e4.\r\n\r\n<em>Kirjoittaja Milla Saajanaho on tutkijatohtori Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa ja liikuntatieteellisess\u00e4 tiedekunnassa. H\u00e4nen keskeisi\u00e4 tutkimuskohteitaan TRAILS-hankkeessa ovat mm. vanhenemisen ennakointi ja tulevaisuuteen suuntautuminen, tavoitteet ja kehityksen s\u00e4\u00e4tely sek\u00e4 mielen hyvinvointi ja el\u00e4m\u00e4n tarkoituksellisuus.<\/em>","_fi_post_name":"mita-ihmetta-vanhenemisen-tutkijat-ajattelevat-vanhenemisesta","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Mit\u00e4 (ihmett\u00e4) vanhenemisen tutkijat ajattelevat vanhenemisesta?","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[132],"tags":[281,134,434,435,433],"class_list":["post-8158","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","tag-elamantyytyvaisyys","tag-gerontologia","tag-mielikuvat","tag-milla-saajanaho","tag-vanheneminen","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8158","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8158"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8158\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8162,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8158\/revisions\/8162"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8159"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8158"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8158"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8158"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}