{"id":7889,"date":"2021-02-03T15:47:25","date_gmt":"2021-02-03T13:47:25","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=7889"},"modified":"2021-02-04T09:23:05","modified_gmt":"2021-02-04T07:23:05","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/hyvia-vai-huonoja-uutisia-kaatumisista\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Seuraavassa i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten kaatumisiin liittyvi\u00e4 uutisotsikoita viime vuodelta: Kaatuminen koituu vuosittain yli tuhannen ik\u00e4ihmisen kohtaloksi Suomessa \u2013 Keski-Suomen kuolleisuus korkeampi kuin maassa keskim\u00e4\u00e4rin, Keskisuomalainen 26.10.2020 Tapaturmaiset aivovammat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 \u2013 Kaatuminen yleisin syy \u2013 Mediuutiset 10.3.2020 T\u00e4llaiset otsikot l\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4t silmillemme&hellip;","protected":false,"raw":""},"author":1,"featured_media":7900,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"<strong>Seuraavassa i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten kaatumisiin liittyvi\u00e4 uutisotsikoita viime vuodelta:<\/strong>\r\n\r\n<strong><em>Kaatuminen koituu vuosittain yli tuhannen ik\u00e4ihmisen kohtaloksi Suomessa \u2013 Keski-Suomen kuolleisuus korkeampi kuin maassa keskim\u00e4\u00e4rin, <\/em>Keskisuomalainen 26.10.2020<\/strong>\r\n\r\n<strong><em>Tapaturmaiset aivovammat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 \u2013 Kaatuminen yleisin syy<\/em> \u2013 Mediuutiset 10.3.2020<\/strong>\r\n\r\nT\u00e4llaiset otsikot l\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4t silmillemme s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin uutisia selaillessa. I\u00e4kk\u00e4iden ihmisten kaatumisista kerrotaan mediassa useimmiten niiden vakavien seurausten kautta. Otsikot pit\u00e4v\u00e4t toki paikkansa; yli 65-vuotiailla kaatuminen on yleisin syy tapaturmaiseen kuolemaan. Lis\u00e4ksi kaatumisista aiheutuu yli 65-vuotiaille ihmisille noin 7000 lonkkamurtumaa ja yli 45 000 sairaanhoitojaksoa vuosittain. Yli 65-vuotiaan v\u00e4est\u00f6n kaatumisten ja putoamisten sairaalahoidon kustannukset ovat jo yli 200 miljoonaa euroa vuosittain.<sup>1<\/sup> Kaatumiset ja niihin liittyv\u00e4t vammat aiheuttavat paitsi suuria kustannuksia yhteiskunnalle, my\u00f6s valtavasti inhimillist\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4, kipua ja kaatumisen pelkoa. Kaatumisista revitt\u00e4vien synkkien otsikoiden sijasta aihetta voisi kuitenkin l\u00e4hesty\u00e4 kannustavaan s\u00e4vyyn viestien siit\u00e4, ett\u00e4 kaatumisia voidaan ehk\u00e4ist\u00e4.\r\n\r\nKaatumiset eiv\u00e4t ole osa normaalia ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, vaan kertovat terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisest\u00e4. Ainakin joka kolmas kaatuminen ja siihen liittyv\u00e4 vamma olisi ehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4 puuttumalla vaaratekij\u00f6ihin, kuten heikentyneeseen lihasvoimaan ja tasapainoon. Yksitt\u00e4isist\u00e4 kaatumisen ehk\u00e4isyn keinoista vahvaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on kotona-asuvien ihmisten s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisest\u00e4 liikunnasta ja erityisesti tasapaino- ja voimaharjoittelusta. Liikuntaharjoittelu v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kaatumisten, kaatujien ja kaatumisvammojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<sup>2<\/sup> Fyysiselt\u00e4 ja\/tai kognitiiviselta toimintakyvylt\u00e4\u00e4n heikompien i\u00e4kk\u00e4iden kaatumisia ehk\u00e4isev\u00e4t parhaiten moniosaiset, todettuihin vaaratekij\u00f6ihin perustuvat ja yksil\u00f6llisesti kohdennetut toimenpiteet.<sup>3<\/sup> Liikunta on keski\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s moniosaisissa kaatumisen ehk\u00e4isyohjelmissa.\r\n\r\nKaatumisten vaaratekij\u00f6it\u00e4 on tutkittu kauan ja niist\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n paljon. Vaikka kaatumisten vaaratekij\u00e4t ja kaatumisten ehk\u00e4isy saattavat tuntua l\u00e4pikalutuilta tutkimusaiheilta, ei itse ongelmaa ole ratkaistu. Siksi on kiehtovaa, ett\u00e4 alan tutkimus uudistuu, ja tutkijat selvitt\u00e4v\u00e4t aiemmin v\u00e4hemm\u00e4n huomiota saaneiden kognitiivisten ja psykologisten tekij\u00f6iden roolia kaatumisten taustalla.\r\n\r\nViime vuosina on muuan muassa havaittu, ett\u00e4 suurentunut kaatumisriski kytkeytyy persoonallisuuden piirteisiin. Henkil\u00f6t, jotka saivat personallisuuden piirteit\u00e4 arvioivissa testeiss\u00e4 matalampia pistem\u00e4\u00e4ri\u00e4 tunnollisuudessa ja korkeampia neuroottisuudessa, kaatuivat muita todenn\u00e4k\u00f6isemmin.<sup>4 <\/sup>Oma tutkimuksemme osoitti neuroottisuuden kytkeytyv\u00e4n kaatumisiin erityisesti suuremman kaatumisen pelon ja heikentyneen mielialan kautta.<sup>5<\/sup> Korkeat pistem\u00e4\u00e4r\u00e4t neuroottisuudessa kuvastavat taipumusta kokea kielteisi\u00e4 tunteita, kuten ahdistusta, ep\u00e4varmuutta ja pelkoa. Psykologisiin tekij\u00f6ihin, kuten kaatumisen pelkoon ja mielialaan voidaan kohdentaa toimenpiteit\u00e4. Lis\u00e4ksi tietoa persoonallisuuden roolista voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten liikuntaneuvonnassa ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen harjoitteluun motivoinnissa.\r\n\r\nOptimaalisen liikuntaharjoittelun ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen liikuntaan sitoutumisen edist\u00e4misen ohella tutkimukset selvitt\u00e4v\u00e4t parhaillaan sit\u00e4, tuoko kognitiivinen harjoittelu lis\u00e4hy\u00f6ty\u00e4 liikunnan vaikutuksiin kaatumisten ehk\u00e4isyss\u00e4. Gerontologian tutkimuskeskuksessa PASSWORD\u2013interventiotutkimus<sup>6<\/sup> pureutuu muuan muassa t\u00e4h\u00e4n kysymykseen.\r\n\r\nN\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, tuleeko koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne erityisesti ik\u00e4\u00e4ntyneeseen v\u00e4est\u00f6\u00f6n kohdistuneine rajoituksineen n\u00e4kym\u00e4\u00e4n kaatumistilastoissa tulevina vuosina. Nyt jos koskaan on ponnisteltava yhdess\u00e4 kaatumisten ehk\u00e4isemiseksi. Meill\u00e4 on jo alueita, joissa pitk\u00e4j\u00e4nteinen kaatumisten ehk\u00e4isy n\u00e4kyy i\u00e4kk\u00e4iden henkil\u00f6iden sairaalahoitojaksojen, lonkkamurtumien ja kaatumiskuolemien v\u00e4hentymisen\u00e4. N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva kaatumisten ehk\u00e4isyty\u00f6 ei kuitenkaan ole viel\u00e4 alueellisesti yhdenvertaista.\r\n\r\nT\u00e4st\u00e4 vuodesta alkaa sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n uusi koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehk\u00e4isyn ohjelmakausi, joka jatkuu vuoteen 2030.<sup>7 <\/sup>Ohjelma suuntaa kaikkien yhteiskunnan tahojen yhteist\u00e4 ja tavoitteellista tekemist\u00e4 tapaturmien ehk\u00e4isemiseksi. Yli 65-vuotiaiden osalta keskeisin tavoite on, ett\u00e4 tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin liittyv\u00e4 kuolleisuus ja sairaalahoitojaksot v\u00e4henev\u00e4t. Ohjelma m\u00e4\u00e4rittelee tavoitteen saavuttamiseen liittyv\u00e4t toimenpiteet sek\u00e4 tavoitteiden saavuttamisen seurannan ja mittarit. Kaatumisten ehk\u00e4isemisess\u00e4 tutkimuksella ja koulutuksella on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. Tavoiteohjelmassa korkeakoulujen rooli tulee esiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja ammattilaisten kaatumisten ehk\u00e4isemiseen liittyv\u00e4n osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4.\r\n\r\nKorkeatasoisen tutkimustiedon tuottaminen ja yhteisty\u00f6 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen systemaattisessa juurruttamisessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kaatumisten ehk\u00e4isemiseksi. Tavoitellaan yhdess\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 uutisotsikot hehkuttavat onnistuneen kaatumisen ehk\u00e4isyn my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia!\r\n\r\n<strong><em>Kirjoittaja Katri Turunen ty\u00f6skentelee tutkijatohtorina Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa gerontologian alalla liikuntatieteellisess\u00e4 tiedekunnassa.<\/em><\/strong>\r\n<h4><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/h4>\r\n<sup>1<\/sup>THL Finjury-tapaturmatietokanta 2019\r\n\r\n<sup>2<\/sup>Sherrington C, Fairhall NJ, Wallbank GK, Tiedemann A, Michaleff ZA, Howard K, Clemson L, Hopewell S, Lamb SE. Exercise for preventing falls in older people living in the community. Cochrane Database Syst Rev. 2019;1(1):CD012424. doi: 10.1002\/14651858.CD012424.pub2.\r\n\r\n<sup>3<\/sup>Hopewell S, Adedire O, Copsey BJ, Boniface GJ, Sherrington C, Clemson L, Close JC, Lamb SE. Multifactorial and multiple component interventions for preventing falls in older people living in the community. Cochrane Database Syst Rev. 2018;7(7):CD012221. doi:10.1002\/14651858.CD012221.pub2.\r\n\r\n<sup>4<\/sup>Canada B, Stephan Y, Sutin AR, Terracciano A. Personality and Falls Among Older Adults: Evidence From a Longitudinal Cohort. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 2020;75(9):1905-1910. doi: 10.1093\/geronb\/gbz040.\r\n\r\n<sup>5<\/sup> Turunen KM, Kokko K, Kek\u00e4l\u00e4inen T, Al\u00e9n M, H\u00e4nninen T, Pynn\u00f6nen K, Laukkanen P, Tirkkonen A, T\u00f6rm\u00e4kangas T, Sipil\u00e4 S.\r\n\r\n<sup>6<\/sup> Sipil\u00e4 S, Tirkkonen A, H\u00e4nninen T, Laukkanen P, Alen M, Fielding RA, Kivipelto M, Kokko K, Kulmala J, Rantanen T, Sihvonen SE, Sillanp\u00e4\u00e4 E, Stigsdotter-Neely A, T\u00f6rm\u00e4kangas T. Promoting safe walking among older people: the effects of a physical and cognitive training intervention vs. physical training alone on mobility and falls among older community-dwelling men and women (the PASSWORD study): design and methods of a randomized controlled trial. BMC Geriatr 2018;18(1):215. doi: 10.1186\/s12877-018-0906-0.\r\n\r\n<sup>7<\/sup> Korpilahti U, Koivula R, Persephone D, Jakoaho V, Lillsunde P (toim). Turvallisesti kaiken ik\u00e4\u00e4 : Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehk\u00e4isyn ohjelma 2021\u20132030 sek\u00e4 selvitys kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2020:33.\r\n\r\n&nbsp;","_fi_post_name":"hyvia-vai-huonoja-uutisia-kaatumisista","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Hyvi\u00e4 vai huonoja uutisia kaatumisista?","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[132],"tags":[380,162,378,379,377,381,154,234,209],"class_list":["post-7889","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","tag-ennaltaehkaisy","tag-ikaantyneet","tag-iakkaat","tag-kaatuminen","tag-kaatumiset","tag-kognitiivinen","tag-liikunta","tag-persoonallisuus","tag-toimintakyky","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7889","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7889"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7889\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7915,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7889\/revisions\/7915"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7900"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7889"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7889"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7889"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}