{"id":7868,"date":"2021-01-19T13:51:51","date_gmt":"2021-01-19T11:51:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=7868"},"modified":"2021-01-19T13:51:51","modified_gmt":"2021-01-19T11:51:51","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/pitkaaikaissairaudet-ja-koronavirus-yhdistavat-kansanterveydelliset-haasteet\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Alkuvuodesta 2020 Suomeenkin levinneen koronaviruspandemian aikana on huomattu, ett\u00e4 COVID-19- tauti aiheuttaa vakavampia oireita ja johtaa useammin kuolemaan niiden kohdalla, jotka ovat jo valmiiksi hauraita; i\u00e4kk\u00e4it\u00e4 ja\/tai monisairaita. I\u00e4n yhteys koronatartunnan saaneiden kuolleisuuteen n\u00e4ytti jo epidemian alkuvaiheessa niin vahvalta, ett\u00e4&hellip;","protected":false,"raw":""},"author":1,"featured_media":7870,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"<strong>Alkuvuodesta 2020 Suomeenkin levinneen koronaviruspandemian aikana on huomattu, ett\u00e4 COVID-19- tauti aiheuttaa vakavampia oireita ja johtaa useammin kuolemaan niiden kohdalla, jotka ovat jo valmiiksi hauraita; i\u00e4kk\u00e4it\u00e4 ja\/tai monisairaita. I\u00e4n yhteys koronatartunnan saaneiden kuolleisuuteen n\u00e4ytti jo epidemian alkuvaiheessa niin vahvalta, ett\u00e4 Suomessakin p\u00e4\u00e4dyttiin tekem\u00e4\u00e4n suosituksia ja ohjeistuksia yli 70-vuotiaiden suojelemiseksi taudilta. <\/strong>\r\n\r\nI\u00e4n lis\u00e4ksi vaikeisiin oireisiin, sairaalahoitoon ja kuolleisuuteen on havaittu olevan yhteydess\u00e4 muun muassa miessukupuoli, ylipaino, tupakointi ja pitk\u00e4aikaissairaudet. Erityisesti vanhoja ja pitk\u00e4aikaissairaita koetteleva virustauti on iso kansanterveydellinen uhka etenkin maissa, joissa v\u00e4est\u00f6jen ik\u00e4\u00e4ntyminen on jo pitk\u00e4ll\u00e4. Koronaviruksen aiheuttama pandemia yhdist\u00e4\u00e4 2000-luvulla ehk\u00e4 jo osittain unohdetunkin perinteisen kansanterveysuhan, tartuntataudin, nykyajan merkitt\u00e4vimpiin kansanterveydellisiin haasteisiin: pitk\u00e4aikaissairauksiin ja monisairastavuuteen.\r\n\r\nPitk\u00e4aikaissairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys kohoaa i\u00e4n my\u00f6t\u00e4, ja suurin osa yli 65-vuotiaista sairastaa useampaa kuin yht\u00e4 pitk\u00e4aikaissairautta, eli he ovat monisairaita. Monisairastavuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuosikymmenin\u00e4. Monisairailla ihmisill\u00e4 sairauksien yhteisvaikutukset voivat n\u00e4ky\u00e4 terveydentilan nopeampana tai pahempana heikkenemisen\u00e4 kuin vain yht\u00e4 sairautta sairastavilla. Pitk\u00e4aikaissairauksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 tai niiden kanssa eletty elinaika ei n\u00e4yt\u00e4 v\u00e4henev\u00e4n. Useimpien sairauksien kohdalla kehitys on noususuuntainen hyv\u00e4n hoidon ja sairauksien l\u00f6ytymisen ansiosta. Sairauksia esiintyy yh\u00e4 enemm\u00e4n v\u00e4est\u00f6tasolla my\u00f6s siksi, ett\u00e4 ihmiset el\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n ja ehtiv\u00e4t sairastua ja sairastaa ennen kuolemaansa. Sairauksia esiintyy enemm\u00e4n vanhemmilla kuin nuoremmilla vanhoilla ihmisill\u00e4 ja esimerkiksi muistisairauden esiintyvyyden huippu on vasta yli 90-vuotiailla.\r\n\r\nYleisimm\u00e4t pitk\u00e4aikaissairaudet koronaviruksen vuoksi sairaalahoitoon joutuneilla tai tautiin kuolleilla ovat pitk\u00e4lti samoja kuin ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n v\u00e4est\u00f6n merkitt\u00e4vimm\u00e4t ja yleisimm\u00e4t, sek\u00e4 yh\u00e4 yleistyv\u00e4t pitk\u00e4aikaissairaudet: verenpainetauti, diabetes, syd\u00e4n- ja verenkiertoelinten sairaudet, pitk\u00e4aikaiset keuhkosairaudet sek\u00e4 munuaissairaudet\u00b9. My\u00f6s monisairastavuus lis\u00e4\u00e4 kuoleman riski\u00e4 ja voi hankaloittaa taudin hoitoa\u00b9 \u00b2. Lis\u00e4ksi on huomattava muistisairauden yleisyys etenkin kaikkein vanhimmilla, ja hoivakodeissa tai kotihoidon piiriss\u00e4 olevilla ihmisill\u00e4. Muistisairaalle virustaudilta suojautuminen on hankalaa ja pitk\u00e4lti muiden ihmisten toiminnan varassa.\r\n\r\nVaikeaoireisen koronaviruksen aiheuttaman taudin riskitekij\u00e4t kasaantuvat vanhoille ihmisille, ja kuolleisuus tautiin on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suurinta 80 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neill\u00e4, vaikkakin riski alkaa kasvaa jo 50-vuotiailla. Tapausm\u00e4\u00e4r\u00e4isesti suurin osa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleista on i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 80-89 vuotiaita. Yli 90-vuotiaita on kuollut v\u00e4hemm\u00e4n, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s sairastunut v\u00e4hemm\u00e4n. Tarkkoja m\u00e4\u00e4ri\u00e4 Suomesta ei ole t\u00e4lle ik\u00e4ryhm\u00e4lle saatavilla.\u00b3\r\n\r\nPelkki\u00e4 tapausm\u00e4\u00e4ri\u00e4 katsoen ei koronan vakavuudesta kuitenkaan voi tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4, vaan kuolemantapausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 t\u00e4ytyy aina suhteuttaa sairastuneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Yli 80- vuotiailla tapauksia on ollut reilut 1\u00a0300 ja kuolemantapauksia t\u00e4ss\u00e4 ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 yli 400. Vertailun vuoksi, 50-59 vuotiailla tapauksia on ollut yli 5 200 ja kuolemia noin 20.\u00b3 Tautiin kuolleiden keski-ik\u00e4 on 84, kun taas sairastuneista suurin osa on alle 60-vuotiaita ja eniten tapauksia on ollut 20-29- vuotiaiden keskuudessa\u2074.\r\n\r\nSuomessakin on n\u00e4hty paikallisia epidemioita hoivakodeissa, joissa korona on p\u00e4\u00e4ssyt tarttumaan asukkaista ja hoitajista toisiin. Hoivakodeissa asukkaat ovat tyypillisesti hyvin i\u00e4kk\u00e4it\u00e4 ja alttiita sairastumaan vakavasti viruksen levitess\u00e4 asukkaiden keskuudessa. Pandemia auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tulevaisuudessa yh\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4t, mutta aiempaa useampaa sairautta sairastavat ihmiset ovat haavoittuvaisia muille terveytt\u00e4 uhkaaville tekij\u00f6ille. Ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n v\u00e4est\u00f6n pitk\u00e4aikaissairauksien ennaltaehk\u00e4isy nousee koronapandemian my\u00f6t\u00e4 yh\u00e4 keskeisemm\u00e4ksi kansanterveydelliseksi haasteeksi.\r\n\r\nV\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenne ei yksin selit\u00e4 sairaalaan joutuneiden ja kuolleiden m\u00e4\u00e4ri\u00e4, vaikka korkea ik\u00e4 on merkitt\u00e4vin riski koronaviruksen kannalta. V\u00e4est\u00f6jen v\u00e4lisi\u00e4 eroja voivat selitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi hoitoon p\u00e4\u00e4sy ja raportoinnin erot, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s muilla v\u00e4est\u00f6n ominaisuuksilla, kuten sairastavuudella, on merkityst\u00e4 \u2075. Pitk\u00e4aikaissairauksien kanssa el\u00e4vien ik\u00e4\u00e4ntyvien ihmisten terveyden ja toimintakyvyn edist\u00e4minen on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja my\u00f6s monisairastavuutta voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4. Elinvoimaiseen vanhuuteen pyrkiminen on paitsi kansanterveyden n\u00e4k\u00f6kulmasta, my\u00f6s inhimillisesti t\u00e4rke\u00e4 tavoite. Elinvoimaisen vanhuuden pohja luodaan jo paljon ennen vanhuusik\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n elinymp\u00e4rist\u00f6n ja elintapojen yhteisvaikutuksessa.\r\n\r\n<strong><em>Kirjoittaja Pauliina Halonen ty\u00f6skentelee v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana Tampereen yliopistossa, yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa terveystieteiden alalla.\u00a0<\/em><\/strong>\r\n\r\n<strong>L\u00e4hteet:<\/strong>\r\n<ol>\r\n \t<li>Tisminetzky, M., Delulde, C., Hebert, T., Carr, C., Goldberg, R. J. &amp; Gurwitz, J. H. (2020) Age, multiple chronic conditions and COVID-19: A literature review. The journals of Gerontology Series A: Biological Sciences and Medical Sciences. https:\/\/doi.org\/10.1093\/gerona\/glaa320<\/li>\r\n \t<li>Mair, F. S. Foster, H. ME. &amp; Nicholl, B. I. (2020) Multimorbidity and the COVID-19 pandemic \u2013 An urgent call to action. Journal of comorbidity, 10 (1-2), doi: 10.1177\/2235042X20961676<\/li>\r\n \t<li>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Koronakartta. <a href=\"https:\/\/experience.arcgis.com\/experience\/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26\">https:\/\/experience.arcgis.com\/experience\/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26<\/a>. Viittausp\u00e4iv\u00e4 14.1.2021<\/li>\r\n \t<li>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilannekatsaus koronaviruksesta. https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/infektiotaudit-ja-rokotukset\/ajankohtaista\/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19\/tilannekatsaus-koronaviruksesta. Viittausp\u00e4iv\u00e4 14.1.2021.<\/li>\r\n \t<li>Medford, A. &amp; Trias-Llim\u00f3s, S. (2020) Population age structure only partially explains the large number of COVID-19 deaths at the oldest ages. Demographic Research, 43(19), 533-544. doi: 10.4054\/DemRes.2020.43.19<\/li>\r\n<\/ol>","_fi_post_name":"pitkaaikaissairaudet-ja-koronavirus-yhdistavat-kansanterveydelliset-haasteet","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Pitk\u00e4aikaissairaudet ja koronavirus yhdist\u00e4v\u00e4t kansanterveydelliset haasteet","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[132],"tags":[375,162,297,374,376,373],"class_list":["post-7868","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","tag-covid-19","tag-ikaantyneet","tag-koronavirus","tag-koronaviruspandemia","tag-monisairastavuus","tag-pitkaaikaissairaudet","entry","has-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7868","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7868"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7868\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7869,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7868\/revisions\/7869"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7870"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7868"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7868"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7868"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}