{"id":7820,"date":"2020-12-16T12:16:29","date_gmt":"2020-12-16T10:16:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=7820"},"modified":"2020-12-16T12:16:29","modified_gmt":"2020-12-16T10:16:29","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/muistisairauksien-riskiin-ja-ikaantyvien-toimintakyvyn-laskuun-voidaan-vaikuttaa-monin-eri-keinoin\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 muistisairaiden ja toimintakyvylt\u00e4\u00e4n heikentyneiden henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa maailmanlaajuisesti vauhdilla. Viimeisimpien arvioiden mukaan jopa 40 % muistisairauksista on seurausta elintapa- ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ist\u00e4, joihin voidaan vaikuttaa. Tarvitaan kuitenkin viel\u00e4 paljon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimia, jotta tehokas riskitekij\u00f6ihin vaikuttaminen jalkautuu terveydenhuollon k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin.&hellip;","protected":false,"raw":""},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"<h4><strong>V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 muistisairaiden ja toimintakyvylt\u00e4\u00e4n heikentyneiden henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa maailmanlaajuisesti vauhdilla. Viimeisimpien arvioiden mukaan jopa 40 % muistisairauksista on seurausta elintapa- ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ist\u00e4, joihin voidaan vaikuttaa. Tarvitaan kuitenkin viel\u00e4 paljon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimia, jotta tehokas riskitekij\u00f6ihin vaikuttaminen jalkautuu terveydenhuollon k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. GEREC:in tutkijatohtori Inna Lisko kanssakirjoittajineen k\u00e4y katsausartikkelissaan l\u00e4pi tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimia ja tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4 muistisairauksien riskin ja ennenaikaisen toimintakyvyn heikentymisen ehk\u00e4isyst\u00e4.<\/strong><\/h4>\r\nT\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 erilaisia muistisairauksia sairastavia ihmisi\u00e4 on maailmanlaajuisesti noin 50 miljoonaa, ja 30 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4n on arvioitu olevan jo noin 150 miljoonaa. Muistisairaudet ovat t\u00e4rkein toimintakyvyn heikentymist\u00e4 aiheuttava tekij\u00e4, ja riskitekij\u00e4t muistisairauksille ja fyysisen toimintakyvyn heikentymiselle ovat ainakin osittain samoja.\r\n\r\n- Meneill\u00e4\u00e4n on v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 johtuva muistisairausepidemia ja meid\u00e4n tulisikin tehd\u00e4 nyt aktiivisesti toimia, jotta voisimme vaikuttaa n\u00e4ihin tulevaisuuden lukemiin, toteaa GEREC:in tutkijatohtori <strong>Inna Lisko<\/strong>, joka tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 Tukholman Karoliinisessa Instituutissa ty\u00f6skentelev\u00e4n Professori <strong>Miia Kivipellon<\/strong> tutkimusryhm\u00e4n kanssa.\r\n\r\nSuomalaisessa FINGER-tutkimuksessa osoitettiin ensimm\u00e4isen kerran, ett\u00e4 monipuolisen elintapaohjelman avulla voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 muistitoimintojen heikkenemist\u00e4. Erityisesti riskiryhmiss\u00e4 oleviin henkil\u00f6ihin kohdistunut elintapaohjelma sis\u00e4lsi ravitsemusneuvontaa, liikuntaharjoittelua, muistiharjoittelua, sosiaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4 ja syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien riskitekij\u00f6iden tehostettua seurantaa kahden vuoden ajan. Verrokkiryhm\u00e4 sai tavallista terveysneuvontaa.\r\n\r\n- Me suomalaiset saamme olla ylpeit\u00e4 FINGER-tutkimuksesta. FINGER:in oppeja on nyt viety ymp\u00e4ri maailmaa jo noin 30:een maahan World-Wide FINGERS -verkoston my\u00f6t\u00e4. On todella mielenkiintoista p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, millaisia tuloksia n\u00e4ist\u00e4 erilaisiin kulttuureihin ja konteksteihin muokatuista tutkimuksista aikanaan saadaan, Lisko miettii.\r\n\r\nMaailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO julkaisi vuonna 2017 muistisairauksia ja niiden hoitoa koskevan toimintasuunnitelman, joka on ollut t\u00e4rke\u00e4 merkkipaalu muistisairaiden ja heid\u00e4n l\u00e4heistens\u00e4 hyvinvoinnin edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Toinen t\u00e4rke\u00e4 merkkipaalu ajoittuu viime vuoteen, jolloin WHO julkaisi ensimm\u00e4isen kerran maailmanlaajuisen ohjeistuksen toimenpiteist\u00e4, joilla muistisairauksien \u00a0riski\u00e4 tulisi pyrki\u00e4 pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi muistisairauksien maailmanlaajuinen kattoj\u00e4rjest\u00f6 Alzheimer\u2019s Disease International on julkaissut raportin, jossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n keinoja, jotka tukevat WHO:n ohjeistuksia.\r\n\r\n- On hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaisia ohjeistuksia on tullut ja muistisairauksien eteen teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 on noussut maailmanlaajuiseksi prioriteetiksi. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 kuitenkin viel\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Esimerkiksi suurimmassa osassa kansallisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista suunnitelmista ei ole mukana muistisairausriskin pienent\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 toimenpiteit\u00e4. Olisi my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kansalliset ohjelmat saisivat riitt\u00e4v\u00e4sti rahoitusta, jotta tutkimustietoa pystytt\u00e4isiin viem\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.\r\n\r\nMuistisairauksien ja ik\u00e4\u00e4ntyneiden ennenaikaisen toimintakyvyn heikentymisen ehk\u00e4isyss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on tiivis yhteisty\u00f6 tutkijoiden, p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien, terveydenhuollon toimijoiden, kansalaisyhteiskunnan, ik\u00e4ihmisten ja heid\u00e4n l\u00e4heistens\u00e4 v\u00e4lill\u00e4.\r\n\r\n- Muistisairauksia ja ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyv\u00e4\u00e4 toimintakyvyn heikentymist\u00e4 emme voi poistaa kokonaan. Kun ihminen on vanha ja l\u00e4hell\u00e4 kuolemaa, on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 sairauksia ja rajoituksia toimintakyvyss\u00e4 on. On kuitenkin kansanterveydellisesti merkityksellist\u00e4, mik\u00e4li pystymme siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n sairauksia ja toimintakyvyn heikentymist\u00e4 mahdollisimman my\u00f6h\u00e4iseen ik\u00e4\u00e4n. On arvioitu, ett\u00e4 esimerkiksi muistisairauksien alkamisi\u00e4n siirto viidell\u00e4 vuodella eteenp\u00e4in v\u00e4hent\u00e4isi muistisairauksien esiintyvyytt\u00e4 50 %, Lisko summaa.\r\n<h4><\/h4>\r\n<h4><strong>Alkuper\u00e4isjulkaisu <\/strong><\/h4>\r\nLisko, I., Kulmala, J., Annetorp, M., Ngandu, T., Mangialasche, F. &amp; Kivipelto, M. How can dementia and disability be prevented in older adults: Where are we today and where are we going? <em>Journal of Internal Medicine<\/em>. Epub ahead of print. doi:10.1111\/JOIM.13227 <a href=\"https:\/\/onlinelibrary.wiley.com\/doi\/abs\/10.1111\/joim.13227\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">https:\/\/onlinelibrary.wiley.com\/doi\/abs\/10.1111\/joim.13227<\/a>\r\n<h4><\/h4>\r\n<h4><strong>Muita tekstiss\u00e4 esiintyneit\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4<\/strong><\/h4>\r\nWorld Health Organization. Risk reduction of cognitive decline and dementia: WHO guidelines. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. 2019. \u00a0<a href=\"https:\/\/apps.who.int\/iris\/bitstream\/handle\/10665\/312180\/9789241550543-eng.pdf?ua=1\">https:\/\/apps.who.int\/iris\/bitstream\/handle\/10665\/312180\/9789241550543-eng.pdf?ua=1<\/a>\r\n\r\nWorld Health Organization. WHO Global action plan on the public health response to dementia 2017\u20132025; 2017. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. <a href=\"https:\/\/apps.who.int\/iris\/bitstream\/handle\/10665\/259615\/9789241513487-eng.pdf?sequence=1\">https:\/\/apps.who.int\/iris\/bitstream\/handle\/10665\/259615\/9789241513487-eng.pdf?sequence=1<\/a>\r\n\r\nAlzheimer's Disease International. From plan to impact: Progress towards targets of the Global action plan on dementia 2018. <a href=\"https:\/\/www.alzint.org\/u\/from-plan-to-impact-2018.pdf\">https:\/\/www.alzint.org\/u\/from-plan-to-impact-2018.pdf<\/a>\r\n\r\n<strong>\u00a0<\/strong><strong>Lis\u00e4tietoja<\/strong>\r\n\r\nInna Lisko, FT, Tutkijatohtori\r\n\r\nLiikuntatieteellinen tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto\r\n\r\ns\u00e4hk\u00f6posti: <a href=\"mailto:inna.k.lisko@jyu.fi\">inna.k.lisko@jyu.fi<\/a>\r\n\r\npuh. 050\u00a0449 1073","_fi_post_name":"muistisairauksien-riskiin-ja-ikaantyvien-toimintakyvyn-laskuun-voidaan-vaikuttaa-monin-eri-keinoin","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Muistisairauksien riskiin ja ik\u00e4\u00e4ntyvien toimintakyvyn laskuun voidaan vaikuttaa monin eri keinoin","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[130],"tags":[368,146,162,367,249,369,209],"class_list":["post-7820","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiedeuutiset","tag-finger","tag-ikaantyminen","tag-ikaantyneet","tag-muistisairaudet","tag-muistisairaus","tag-riskitekijat","tag-toimintakyky","entry","no-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7820","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7820"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7820\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7824,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7820\/revisions\/7824"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7820"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7820"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7820"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}