{"id":7680,"date":"2020-08-28T10:20:51","date_gmt":"2020-08-28T07:20:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=7680"},"modified":"2020-08-28T10:20:51","modified_gmt":"2020-08-28T07:20:51","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/neuroottisemmat-naiset-liikkuvat-vahemman\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Persoonallisuuden piirteet auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi toiset ihmiset liikkuvat ja toiset eiv\u00e4t. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston liikuntatieteellisess\u00e4 tiedekunnassa, Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehty tutkimus osoittaa, ett\u00e4 persoonallisuuden piirteiden kytk\u00f6kset fyysiseen aktiivisuuteen riippuvat osittain liikkumisen arviointitavasta. Persoonallisuuden piirteet kuvastavat yksil\u00f6lle tyypillist\u00e4 tapaa k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4, ajatella ja tuntea.&hellip;","protected":false,"raw":""},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"<h4><strong>Persoonallisuuden piirteet auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi toiset ihmiset liikkuvat ja toiset eiv\u00e4t. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston liikuntatieteellisess\u00e4 tiedekunnassa, Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehty tutkimus osoittaa, ett\u00e4 persoonallisuuden piirteiden kytk\u00f6kset fyysiseen aktiivisuuteen riippuvat osittain liikkumisen arviointitavasta.<\/strong><\/h4>\r\nPersoonallisuuden piirteet kuvastavat yksil\u00f6lle tyypillist\u00e4 tapaa k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4, ajatella ja tuntea. Tutkimuksessa keskityttiin kahteen piirteeseen eli ulosp\u00e4insuuntautuneisuuteen ja neuroottisuuteen. Korkeita pistem\u00e4\u00e4ri\u00e4 ulosp\u00e4insuuntautuneisuudessa saavia henkil\u00f6it\u00e4 luonnehditaan seurallisiksi, puheliaiksi ja aktiivisiksi. Korkeat pistem\u00e4\u00e4r\u00e4t neuroottisuudessa taas kuvastavat taipumusta kokea kielteisi\u00e4 tunteita, kuten ahdistusta ja ep\u00e4varmuutta.\r\n\r\nTulosten perusteella keski-ik\u00e4isten naisten korkeampi ulosp\u00e4insuuntautuneisuus ja v\u00e4h\u00e4isempi neuroottisuus kytkeytyiv\u00e4t runsaampaan vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen. Ne naiset, jotka olivat ulosp\u00e4insuuntautuneempia, kertoivat olevansa fyysisesti aktiivisempia, mutta liikemittarilla mitatussa fyysisess\u00e4 aktiivisuudessa t\u00e4m\u00e4 ei n\u00e4kynyt. Korkeampia neuroottisuuspistem\u00e4\u00e4ri\u00e4 saaneet kertoivat liikkuvansa v\u00e4hemm\u00e4n ja saivat v\u00e4hemm\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 aktiivisuutta liikemittarilla mitattuna.\r\n\r\n\u2013 Vaikka molemmat mittaustavat kartoittavat fyysisen aktiivisuuden intensiteetti\u00e4, kestoa ja useutta, mittaavat ne osittain eri asioita. Liikemittarilla saadaan paremmin napattua p\u00e4ivitt\u00e4inen arjessa askeltaen kertyv\u00e4 fyysinen aktiivisuus, kun taas itsearviointi ottaa paremmin huomioon kaikki liikuntamuodot. Siksi on luonnollista, ett\u00e4 eri liikuntamittareilla mitatut tulokset poikkeavat hieman toisistaan. Kokonaisvaltaisen kuvan saaminen ihmisen fyysisest\u00e4 aktiivisuudesta edellytt\u00e4\u00e4 sen monipuolista mittaamista, tutkijatohtori\u00a0<strong>Tiia Kek\u00e4l\u00e4inen<\/strong>\u00a0Gerontologian tutkimuskeskuksesta kertoo.\r\n<h4><strong>Persoonallisuuden piirteet voivat selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s taipumusta arvioida omaa fyysist\u00e4 aktiivisuuttaan<\/strong><\/h4>\r\nPersoonallisuus voi liitty\u00e4 fyysisen aktiivisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s ihmisen taipumuksiin arvioida omaa fyysist\u00e4 aktiivisuuttaan. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 korkeampia pistem\u00e4\u00e4ri\u00e4 neuroottisuudessa saaneet ik\u00e4ihmiset olivat taipuvaisia raportoimaan v\u00e4hemm\u00e4n fyysist\u00e4 aktiivisuutta kuin mit\u00e4 liikemittari havaitsi.\r\n\r\n\u2013 Neuroottisuus kuvastaa ihmisen taipumusta kielteisiin tuntemuksiin. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 t\u00e4llainen taipumus liittyy v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4n halukkuuteen harrastaa liikuntaa, se n\u00e4kyy my\u00f6s oman liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytymisen aliarvioimisena. Tietoa persoonallisuuden roolista liikunnan harrastamisessa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi kartoitettaessa v\u00e4h\u00e4iseen liikuntam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n taipuvaisia riskiryhmi\u00e4 ja yleisemminkin liikunnan edist\u00e4misty\u00f6ss\u00e4, Kek\u00e4l\u00e4inen pohtii.\r\n\r\nTutkimuksessa k\u00e4ytettiin kahta Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston liikuntatieteellisess\u00e4 tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa ker\u00e4tty\u00e4 aineistoa.\u00a0<a href=\"https:\/\/www.jyu.fi\/sport\/fi\/tutkimus\/hankkeet\/password\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">PASSWORD-tutkimuksesta\u00a0<\/a>k\u00e4ytettiin 314:n 70\u201385-vuotiaan miehen ja naisen ja\u00a0<a href=\"https:\/\/www.jyu.fi\/sport\/fi\/tutkimus\/hankkeet\/erma\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">ERMA-tutkimuksesta<\/a>\u00a01098:n 47\u201355-vuotiaan naisen tietoja. Fyysist\u00e4 aktiivisuutta mitattiin sek\u00e4 itsearviointiin perustuen kysym\u00e4ll\u00e4 vapaa-ajan liikunnan useudesta, kestosta ja rasittavuudesta ett\u00e4 seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ajan liikemittarilla. Persoonallisuuden piirteit\u00e4 arvioitiin itsearviointiin perustuvalla kyselyll\u00e4.\r\n\r\nTutkimus tehtiin osana opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n rahoittamaa\u00a0<a href=\"https:\/\/www.jyu.fi\/sport\/fi\/tutkimus\/hankkeet\/pathway\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">PATHWAY-hanketta<\/a>. Mukana oli tutkijoita my\u00f6s Liikunnan ja kansanterveyden edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6st\u00e4 (Likes) ja Floridan osavaltion yliopistosta.\r\n<h4><strong>Alkuper\u00e4isjulkaisu:<\/strong><\/h4>\r\nKek\u00e4l\u00e4inen T, Laakkonen EK, Terracciano A, Savikangas T, Hyv\u00e4rinen M, Tammelin TH, Rantalainen T, T\u00f6rm\u00e4kangas T, Kujala UM, Alen M, Kovanen V, Sipil\u00e4 S &amp; Kokko K. Accelerometer-measured and self-reported physical activity in relation to extraversion and neuroticism: a cross-sectional analysis of two studies. BMC Geriatrics 20:264\u00a0<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1186\/s12877-020-01669-7\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">https:\/\/doi.org\/10.1186\/s12877-020-01669-7<\/a>. Online ahead of print.\r\n<h4>Lis\u00e4tietoja:<\/h4>\r\nTutkijatohtori Tiia Kek\u00e4l\u00e4inen, tiia.m.kekalainen@jyu.fi, +358406522280","_fi_post_name":"neuroottisemmat-naiset-liikkuvat-vahemman","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Neuroottisemmat naiset liikkuvat v\u00e4hemm\u00e4n","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[130],"tags":[155,148,154,234],"class_list":["post-7680","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiedeuutiset","tag-fyysinen-aktiivisuus","tag-liikkuminen","tag-liikunta","tag-persoonallisuus","entry","no-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7680","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7680"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7680\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7682,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7680\/revisions\/7682"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7680"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7680"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7680"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}