{"id":7660,"date":"2020-08-10T10:18:59","date_gmt":"2020-08-10T07:18:59","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=7660"},"modified":"2020-08-10T10:18:59","modified_gmt":"2020-08-10T07:18:59","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/suomessa-suurin-osa-iakkaista-ihmisista-kuolee-terveyskeskussairaalassa-norjassa-vanhainkodissa\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Suomessa ja Norjassa ik\u00e4\u00e4ntyneet voivat viett\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 viimeiset viikot ja p\u00e4iv\u00e4t l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kotiaan kuin erikoissairaanhoidossa. Suomessa terveyskeskussairaaloilla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli el\u00e4m\u00e4n loppuvaiheen hoidossa, mutta Norjassa t\u00e4m\u00e4 rooli on vanhainkodeilla. I\u00e4kk\u00e4iden ihmisten kuolinpaikkoja ovat sairaalat (erikoissairaanhoidon sairaala ja terveyskeskussairaala), pitk\u00e4aikaishoitoa tarjoavat&hellip;","protected":false,"raw":""},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"<strong>Suomessa ja Norjassa ik\u00e4\u00e4ntyneet voivat viett\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 viimeiset viikot ja p\u00e4iv\u00e4t l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kotiaan kuin erikoissairaanhoidossa. Suomessa terveyskeskussairaaloilla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli el\u00e4m\u00e4n loppuvaiheen hoidossa, mutta Norjassa t\u00e4m\u00e4 rooli on vanhainkodeilla. <\/strong>\r\n\r\nI\u00e4kk\u00e4iden ihmisten kuolinpaikkoja ovat sairaalat (erikoissairaanhoidon sairaala ja terveyskeskussairaala), pitk\u00e4aikaishoitoa tarjoavat vanhainkoti ja palveluasuminen sek\u00e4 koti.\r\n\r\n<strong>Vertasimme i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten kuolinpaikkoja Suomessa ja Norjassa<\/strong>\r\n\r\nTavoitteena oli saada selville, miten ik\u00e4\u00e4ntyneiden ihmisten kuolinpaikat eroavat maissa, joissa on erilainen sosiaali- ja terveyspalveluj\u00e4rjestelm\u00e4. N\u00e4it\u00e4 maita verrattiin, koska ne ovat monella tapaa samanlaiset, mutta palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on tiettyj\u00e4 eroja, suurimpana se, ett\u00e4 Suomessa on perusterveydenhuollon sairaaloita eli terveyskeskussairaaloita. Norjassa pitk\u00e4aikaishoidon, erityisesti kotihoidon, kattavuus on suurempi kuin Suomessa.\r\n\r\nSe, miss\u00e4 ihminen kuolee, m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy monien yksil\u00f6\u00f6n ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyvien tekij\u00f6iden summana. Yksil\u00f6llisist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 tutkittiin, miten ik\u00e4, sukupuoli ja toimintakyvyn kehitys el\u00e4m\u00e4n loppuvaiheessa olivat yhteydess\u00e4 kuolinpaikkaan. Toimintakyvyn kehitys el\u00e4m\u00e4n loppuvaiheessa (end-of-life trajectory) perustuu kuolemansyyhyn, ja se kuvaa sit\u00e4, miten pitk\u00e4n ajan kuluessa ja miten jyrk\u00e4sti toimintakyky heikkenee el\u00e4m\u00e4n viimeisin\u00e4 vuosina tai kuukausina. Luokkia ovat \u00e4killinen kuolema, parantumaton sairaus, elimellinen h\u00e4iri\u00f6, hauraus ja muu.\r\n\r\n<strong>Yleisimm\u00e4t kuolinpaikat olivat terveyskeskussairaala ja vanhainkoti<\/strong>\r\n\r\nYleisin kuolinpaikka Suomessa oli terveyskeskussairaala (46 %) ja Norjassa vanhainkoti (55 %). Erikoissairaanhoidon sairaala oli v\u00e4hemm\u00e4n yleinen kuolinpaikka Suomessa (21 %) kuin Norjassa (32 %). Ero oli t\u00e4m\u00e4n suuntainen kaikissa ik\u00e4ryhmiss\u00e4, naisilla ja miehill\u00e4 ja muissa toimintakyvyn kehityksen ryhmiss\u00e4 paitsi \u00e4killinen kuolema -ryhm\u00e4ss\u00e4. Vanhainkoti oli kuolinpaikkana yleisempi ja erikoissairaanhoidon sairaala harvinaisempi vanhemmilla ja naisilla kuin nuoremmilla ja miehill\u00e4.\r\n\r\n<strong>Yleisimmiss\u00e4 kuolinpaikoissa oltiin melko pitk\u00e4\u00e4n<\/strong>\r\n\r\nTarkastelimme sit\u00e4, miten pitk\u00e4\u00e4n henkil\u00f6t olivat kuolinpaikassaan. Ne, jotka kuolivat vanhainkodissa, tehostetussa palveluasumisessa tai kotona, olivat olleet niiss\u00e4 paikoissa pitk\u00e4\u00e4n ilman siirtymi\u00e4 kodin ja\/tai hoitopaikkojen v\u00e4lill\u00e4. Erikoissairaanhoidon sairaalassa vietettiin Suomessa keskim\u00e4\u00e4rin 15 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen kuolemaa (mediaani 5) ja Norjassa 10 (6). Terveyskeskussairaalassa kuolleet olivat siell\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 69 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen kuolemaa (20).\r\n\r\n<strong>Aineisto<\/strong>\r\n\r\nTutkimuksessa k\u00e4ytettiin rekisteriaineistoja. Tutkimusjoukkoon kuuluivat kaikki vuonna 2011 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 70-vuotiaana kuolleet suomalaiset (n=37\u00a0051) ja norjalaiset (n=31\u00a0382). Tutkimusryhm\u00e4ll\u00e4mme on tietoa Suomen kuolinpaikoista uudemmiltakin vuosilta, mutta Norjasta tuoreempaa tietoa ei ollut saatavilla. Vuoden 2011 j\u00e4lkeen terveyskeskuksen merkitys ik\u00e4\u00e4ntyneiden kuolinpaikkana on jonkin verran pienentynyt ja vanhainkodin ja tehostetun palveluasumisen rooli on kasvanut. Koti luokiteltiin kuolinpaikaksi my\u00f6s silloin, jos henkil\u00f6 kuoli ulkona, liikenteess\u00e4, kyl\u00e4ss\u00e4 tai julkisella paikalla, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 luokittelu siis tarkoittaa, ett\u00e4 henkil\u00f6 ei kuollut sosiaali- ja terveydenhuollon palveluun sis\u00e4\u00e4n kirjattuna.\r\n\r\nAlkuper\u00e4isartikkeli:\r\n\r\nForma L, Aaltonen M, Raitanen J, Anthun KS, Kalseth J 2020: Place of death among older people in Finland and Norway. Scandinavian Journal of Public Health. https:\/\/doi.org\/10.1177\/1403494820944073\r\n\r\nLis\u00e4tietoja:\r\n\r\nYliopistonlehtori Leena Forma, leena.forma(at)helsinki.fi, 0504331016","_fi_post_name":"suomessa-suurin-osa-iakkaista-ihmisista-kuolee-terveyskeskussairaalassa-norjassa-vanhainkodissa","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Suomessa suurin osa i\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 ihmisist\u00e4 kuolee terveyskeskussairaalassa, Norjassa vanhainkodissa","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[130],"tags":[302,134,351,350],"class_list":["post-7660","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiedeuutiset","tag-gerec","tag-gerontologia","tag-terveyskeskussairaala","tag-vanhainkoti","entry","no-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7660","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7660"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7660\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7662,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7660\/revisions\/7662"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7660"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7660"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7660"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}