{"id":7626,"date":"2020-07-14T06:34:33","date_gmt":"2020-07-14T03:34:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=7626"},"modified":"2020-07-14T06:58:56","modified_gmt":"2020-07-14T03:58:56","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/elinajanodote-90-vuotiaana-kasvaa-lisaantyvatko-terveet-sairaat-vai-seka-terveet-etta-sairaat-elinvuodet\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Suomessa 90-vuotiaiden elinajanodote kasvoi noin puolella vuodella vuosien 2001 ja 2018 v\u00e4lill\u00e4. Tervaskannot 90+ tutkimuksen mukaan toimintakykyinen elinajanodote kasvoi sek\u00e4 miehill\u00e4 ett\u00e4 naisilla kyseisell\u00e4 ajanjaksolla mutta toimintakyvyn rajoitteisissa elinvuosissa ei juuri tapahtunut muutosta. Miehill\u00e4 elinajanodote ilman sairauksia v\u00e4heni. Naisten elinajanodote…","protected":false,"raw":""},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"

Suomessa 90-vuotiaiden elinajanodote kasvoi noin puolella vuodella vuosien 2001 ja 2018 v\u00e4lill\u00e4. Tervaskannot 90+ tutkimuksen mukaan toimintakykyinen elinajanodote kasvoi sek\u00e4 miehill\u00e4 ett\u00e4 naisilla kyseisell\u00e4 ajanjaksolla mutta toimintakyvyn rajoitteisissa elinvuosissa ei juuri tapahtunut muutosta. Miehill\u00e4 elinajanodote ilman sairauksia v\u00e4heni. Naisten elinajanodote oli korkeampi kuin miesten mutta heill\u00e4 oli odotettavissa enemm\u00e4n toimintakyvyn rajoitteisia elinvuosia.<\/strong><\/h4>\r\nElinajanodote voidaan jakaa terveisiin tai toimintakykyisiin sek\u00e4 sairaisiin tai toimintakyvyn rajoitteisiin vuosiin ja molemmat voivat kasvaa tai v\u00e4henty\u00e4. Naisten elinajanodote 90-vuotiaana oli 4,4 ja miesten 3,8 vuotta vuonna 2018. Tervaskannot 90+ tutkimuksessa toimintakykyisi\u00e4 ja terveit\u00e4 elinvuosia tarkasteltiin perustoimintojen (kykenee nousemaan vuoteesta ja pukeutumaan), liikkumiskyvyn (kykenee liikkumaan sis\u00e4ll\u00e4, k\u00e4velem\u00e4\u00e4n 400 metri\u00e4 ja kulkemaan portaita) ja sairastavuuden (ei syd\u00e4nsairautta, aivohalvausta, diabetesta tai dementiaa) mukaan. Tutkimuksemme osoitti, ett\u00e4 vuodesta 2001 vuoteen 2018 sek\u00e4 naisilla ett\u00e4 miehill\u00e4 odotettavissa olevat toimintakykyiset elinvuodet lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t samoin kuin niiden suhteellinen osuus kokonaiselinajanodotteesta. Toimintakyvyn rajoitteiset vuodet eiv\u00e4t kuitenkaan juuri v\u00e4hentyneet ja ne jopa lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t naisilla liikkumiskyvyss\u00e4. Naisilla elinajanodote ilman sairauksia kasvoi hieman mutta miehill\u00e4 se v\u00e4heni, kun taas elinajanodote sairauksien kanssa kasvoi molemmilla sukupuolilla.\r\n

Miksi toimintakyvyss\u00e4 havaittiin positiivista kehityst\u00e4 mutta sairastavuus lis\u00e4\u00e4ntyi?<\/strong><\/h4>\r\nTutkimuksessa tarkasteltiin terveyden ja toimintakyvyn kehityst\u00e4 kuudessa kohortissa, joista ensimm\u00e4iseen kuuluvat olivat syntyneet vuonna 1911 tai aikaisemmin (90 vuotta vuonna 2001) ja viimeiset 1928 tai aikaisemmin (90 vuotta vuonna 2018). Positiiviseen toimintakyvyn kehitykseen n\u00e4in ollen todenn\u00e4k\u00f6isesti vaikuttivat samat tekij\u00e4t kuin elinajanodotteen kasvuun; parantuneet asuin- ja elinolot (koulutus), l\u00e4\u00e4ketieteen kehitys (rokotukset, hoidot ja kuntoutus) sek\u00e4 terveellisemm\u00e4t elintavat. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa toimintakykyrajoitteet olivat itse raportoituja, joten muita mahdollista tekij\u00f6it\u00e4 ovat my\u00f6hempien kohorttien parempi kognitiivinen toimintakyky sek\u00e4 esteett\u00f6m\u00e4mpi asuinymp\u00e4rist\u00f6. Sairauksien esiintyvyyteen vaikuttavat niiden ilmaantuminen mutta my\u00f6s se, kauanko niiden kanssa ollaan elossa. Sairastavuuden todellisen kasvun lis\u00e4ksi havaittu yleistyminen voi johtua muun muassa kehittyneest\u00e4 diagnostiikasta, joka mahdollistaa sairauksien varhaisen toteamisen ja aktiivisen hoidon. Toisaalta taas hyv\u00e4ss\u00e4 hoitotasapainossa olevien sairauksien kanssa saatetaan el\u00e4\u00e4 aikaisempaa pidemp\u00e4\u00e4n, jolloin sairastavuus kasvaa. Sairauksien hyv\u00e4 hoito voi vaikuttaa my\u00f6s positiiviseen toimintakyvyn kehitykseen. Tutkimustuloksemme toimintakyvyn positiivisesta kehityksest\u00e4 ja sairastavuuden kasvusta on saman suuntainen kansainv\u00e4listen tutkimusten kanssa. Tosin vanhimpien ik\u00e4ryhmien osalta tutkimustietoa terveyden ja toimintakyvyn aikasarjoista on vasta hyvin v\u00e4h\u00e4n.\r\n

Naiset el\u00e4v\u00e4t miehi\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n mutta ovat sairaampia; terveys - kuolleisuus ristiriita<\/strong><\/h4>\r\nTervaskannot 90+ tutkimuksessa naisten elinajanodote oli korkeampi kuin miesten ja se kasvoi enemm\u00e4n 17-vuoden ajanjaksolla. Naisten elinajanodotteesta kuitenkin suurempi osa oli toimintakyvyn rajoitteisia vuosia. T\u00e4t\u00e4 aikaisemmistakin tutkimuksista tunnettua ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan usein terveys - kuolleisuus ristiriidaksi (health-survival paradox) sukupuolten v\u00e4lill\u00e4. Ilmi\u00f6st\u00e4 tekee ristiriitaisen se, ett\u00e4 yleisesti ottaen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitteet ennustavat kuolleisuutta mutta niist\u00e4 huolimatta naiset el\u00e4v\u00e4t miehi\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n. Selitykset terveys \u2013 kuolleisuus ristiriitaan liittyv\u00e4t sukupuolten v\u00e4lisiin eroihin biologiassa, sosiaalisessa ja fyysisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja muun muassa terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4. Naisilla yleisemmin esiintyv\u00e4t sairaudet kuten nivelrikot ovat vahvemmin yhteydess\u00e4 heikentyneeseen toimintakykyyn kuin kuolleisuuteen, kun taas miehill\u00e4 yleisemm\u00e4t sairaudet kuten syd\u00e4nsairaudet johtavat useammin kuolemaan, mik\u00e4 osin selitt\u00e4\u00e4 naisten pidemp\u00e4\u00e4 elinajanodotetta sairauksista ja toimintakykyrajoitteista huolimatta.\r\n

Terveet ja sairaat elinvuodet suhteessa Suomen 90-vuotiaan v\u00e4est\u00f6n kehitykseen <\/strong><\/h4>\r\nVuodesta 2001 vuoteen 2018, 90 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden ja sit\u00e4 vanhempien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 l\u00e4hes kaksinkertaistui Suomessa 23 000:sta 51\u00a0000:een. Tutkimuksemme osoitti, ett\u00e4 vaikka elinajanodote ilman toimintakykyrajoitteita hieman kasvoi, elinajanodote toimintakykyrajoitteiden kanssa ei juurikaan v\u00e4hentynyt ja sairastavuus lis\u00e4\u00e4ntyi. Kun Tervaskannot 90+ tutkimuksen tuloksia yleistet\u00e4\u00e4n Suomen v\u00e4est\u00f6\u00f6n se tarkoittaa, ett\u00e4 perustoiminnoissa ja liikkumisessa apua tarvitsevien 90-vuotiaiden ja sit\u00e4 vanhempien m\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvoivat noin 40 % (6,700:sta 11,200:een) ja 50 % (13,700:sta 27,100:een) vuosien 2001 ja 2018 v\u00e4lill\u00e4. Lis\u00e4ksi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden sairauden (syd\u00e4nsairaus, aivohalvaus, diabetes tai dementia) kanssa el\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi noin 55 % (18,200:sta 40,000:een). Vuonna 2018, 90-vuotiaiden toimintakyky oli hieman parempi kuin vuonna 2001 mutta ik\u00e4ryhm\u00e4n nopean kasvun vuoksi v\u00e4est\u00f6tasolla toimintakykyrajoitteiset ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden sairauden kanssa eletyt vuodet ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet.\r\n

Tutkimusaineisto<\/strong><\/h4>\r\nTervaskannot 90+ kyselytutkimukseen kutsuttiin kaikki tamperelaiset 90-vuotiaat ja sit\u00e4 vanhemmat sek\u00e4 kotona ett\u00e4 pitk\u00e4aikaishoidossa asuvat. Tutkimukseen osallistui 5,540 henkil\u00f6\u00e4 vuosina 2001, 2003, 2007, 2010, 2014 ja 2018 ja tutkimusaineisto koostui 7,590 havainnosta. Vastausprosentit vaihtelivat 76,7 ja 86,3 v\u00e4lill\u00e4.\r\n\r\nTutkimus toteutettiin Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa Tampereen yliopistossa Ik\u00e4\u00e4ntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksik\u00f6ss\u00e4.\r\n

Alkuper\u00e4inen tutkimusartikkeli:<\/strong><\/h4>\r\nEnroth, L., Raitanen, J., Halonen, P., Tiainen, K. & Jylh\u00e4 M. (2020). Trends of Physical Functioning, Morbidity, and Disability-Free Life Expectancy Among the Oldest Old: Six Repeated Cross-Sectional Surveys Between 2001 and 2018 in the Vitality 90+ Study. The Journals of Gerontology: Series A<\/em>. https:\/\/doi.org\/10.1093\/gerona\/glaa144<\/a>\r\n

Lis\u00e4tietoja:<\/strong><\/h4>\r\nTutkijatohtori Linda Enroth, linda.enroth(at)tuni.fi, 040-1901647","_fi_post_name":"elinajanodote-90-vuotiaana-kasvaa-lisaantyvatko-terveet-sairaat-vai-seka-terveet-etta-sairaat-elinvuodet","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Elinajanodote 90-vuotiaana kasvaa: lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4tk\u00f6 terveet, sairaat vai sek\u00e4 terveet ett\u00e4 sairaat elinvuodet?","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[130],"tags":[339,340,209],"class_list":["post-7626","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiedeuutiset","tag-elinajanodote","tag-tervaskannot-90","tag-toimintakyky","entry","no-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7626","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7626"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7626\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7634,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7626\/revisions\/7634"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7626"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7626"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7626"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}