{"id":6997,"date":"2019-09-04T09:47:26","date_gmt":"2019-09-04T06:47:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=6997"},"modified":"2019-09-04T09:55:42","modified_gmt":"2019-09-04T06:55:42","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/ikaantymisen-tutkijat-teorioiden-kirpputorilla\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"\u201dTutkimus on viihtyis\u00e4\u00e4 puuhaa\u201d, totesi sosiaaligerontologian emeritusprofessori Antti Karisto Gerontologian kes\u00e4koulussa. Voisivatko teoriat tehd\u00e4 siit\u00e4 entist\u00e4 viihtyis\u00e4mp\u00e4\u00e4? Milla Saajanaho Teoriat ovat aina kiehtoneet minua \u2013 miten hienoja ja systemaattisia kuvauksia asioiden todellisesta tilasta! Olikin innostavaa, kun Gerontologian tutkimuskeskuksen v\u00e4ki kokoontui&hellip;","protected":false,"raw":""},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"<strong>\u201d<em>Tutkimus on viihtyis\u00e4\u00e4 puuhaa<\/em>\u201d, totesi sosiaaligerontologian emeritusprofessori Antti Karisto Gerontologian kes\u00e4koulussa. Voisivatko teoriat tehd\u00e4 siit\u00e4 entist\u00e4 viihtyis\u00e4mp\u00e4\u00e4?<\/strong>\r\n\r\n[caption id=\"attachment_7001\" align=\"alignright\" width=\"225\"]<img class=\"size-medium wp-image-7001\" src=\"https:\/\/www.gerec.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/09\/Milla_Saajanaho_1-225x300.jpg\" alt=\"\" width=\"225\" height=\"300\" \/> Milla Saajanaho[\/caption]\r\n\r\nTeoriat ovat aina kiehtoneet minua \u2013 miten hienoja ja systemaattisia kuvauksia asioiden todellisesta tilasta! Olikin innostavaa, kun Gerontologian tutkimuskeskuksen v\u00e4ki kokoontui elokuun lopulla perinteiseen kes\u00e4kouluun pohtimaan teorian syvint\u00e4 olemusta ja sen merkityst\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymisen tutkimuksessa. N\u00e4ihin pohdintoihin johdattelivat senioritutkijoiden* tarinat siit\u00e4, miten oma tutkimuslinja ja tutkimusintressit ovat kehittyneet tutkijanuran aikana ja miten teoriat ovat tuolla polulla kulkeneet mukana.\r\n\r\nMonitieteisen\u00e4 tutkimusalana gerontologia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 lukuisien muiden tieteenalojen teorioita \u2013 ihmisiss\u00e4 ja yhteis\u00f6iss\u00e4 kun on paljon samaa i\u00e4st\u00e4 riippumatta. Varsinaisia ik\u00e4\u00e4ntymisen teorioita, niin biologian, psykologian, sosiaalitieteiden kuin yhteiskuntatieteidenkin aloilta voidaan nimet\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymisen teorioita kokoavassa k\u00e4sikirjassa (Handbook of Theories of Aging, Springer Publishing Company 2016) on reilut 700 sivua. Vaarana onkin hukkuminen t\u00e4h\u00e4n teorioiden loputtoman mielenkiintoiseen viidakkoon! Onkin ehk\u00e4 suotavampaa omaksua emeritusprofessori Antti Kariston suosittelema kirpputorishoppailijan rooli \u2013 kierrell\u00e4 ja katsella ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 teoriapaljouden joukosta itselleen se helmi oman tutkimusaiheen pohjaksi tai ymp\u00e4rille. Kirpparilta n\u00e4it\u00e4 helmi\u00e4 voisi ottaa mukaansa useammankin ja ehk\u00e4 kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4kin v\u00e4lill\u00e4 \u2013 teoriat kun harvoin ovat toisiaan poissulkevia vaan ennemminkin tarjoavat erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia tai selityksi\u00e4 samaan asiaan.\r\n\r\nTutkijan ei siis tarvitsee ottaa ja omaksua tietty\u00e4 teoreettista n\u00e4k\u00f6kulmaa \u201drautaiseksi niskapidikkeeksi\u201d kuten Karisto toteaa siteeratessaan Pavel Florenskia, 1900-luvun alkupuolella vaikuttanutta ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 monitieteilij\u00e4\u00e4 ja filosofia. Liekanaruna teoria voi sen sijaan palvella tutkijaa hyvinkin. Professori Marjaana Sepp\u00e4sen mukaan liekanarun kautta sitoudutaan johonkin teoreettiseen perinteeseen ja oma tutkimus kiinnitet\u00e4\u00e4n tietynlaiseen tutkimustraditioon. T\u00e4llainen kiinnittyminen teoriaan auttaa tutkijaa pysym\u00e4\u00e4n asiassa tieteellisen haahuilun sijaan ja sijoittamaan oman tutkimuksen laajempaan kontekstiin. Toisaalta teoria voi antaa tutkijalle linssin, jonka kautta katsoa tutkittavaa asiaa tietyst\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta \u2013 ihmistieteiss\u00e4 tutkittavat ilmi\u00f6t ovat tyypillisesti niin monimuotoisia, ett\u00e4 tutkija joutuu valitsemaan tietyn tarkastelukulman omaan aiheeseensa. Toisaalta tieteen edistyminen vaati tutkijoilta my\u00f6s <em>ajattelun liikahduksia<\/em> - omasta tutusta viitekehyksest\u00e4 irrottautumista ja vaikkapa sit\u00e4 kirpputorishoppailua oman ajattelun kehitt\u00e4miseksi.\r\n<h3>Teoriat ik\u00e4\u00e4ntymisen tutkimuksen inspiroivana voimana<\/h3>\r\nAjatus ajattelun liikahduksista korostuikin vahvasti kes\u00e4koulussa puhuneiden senioritutkijoiden puheenvuoroissa. Joskus tutkijan on hyv\u00e4 luopua omista silm\u00e4laseistaan ja tarkastella tutkimaansa aihetta uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kuten teorioista, my\u00f6s kirjailijoiden ja muiden ajattelijoiden tuotoksista, taiteesta tai vaikkapa stand-up -komiikasta voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselleen inspiraatiota ja uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa tutkimusta varten. Kariston siteeraaman sosiaaliantropologi Julian Pitt-Riversin sanomaa mukaillen, tutkijan on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 tutkimuskohteensa sis\u00e4\u00e4n oppiakseen, mutta s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 et\u00e4isyys, jotta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 on oppinut. Siis taiteen ja niin teoreettisen kuin fiktiivisen kirjallisuuden kautta voi el\u00e4yty\u00e4 ja oppia vaikkapa ik\u00e4\u00e4ntymisen kokemuksellista todellisuutta, mutta teoreettinen n\u00e4k\u00f6kulma auttaa j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n koetun tutkimusta palvelevaksi n\u00e4k\u00f6kulmaksi.\r\n\r\nTeoriat ovat aina yleistyksi\u00e4 tai koonteja joiden pyrkimyksen\u00e4 on k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tutkittavaa kohdetta tai aihetta. Perinteisesti teoriat ovat toimineet pohjana hypoteeseille, eli oletuksille, joita tutkimushavaintojen pohjalta koetellaan. Toisaalta teorioiden avulla tutkimustuloksia kootaan yhteen - ettei tutkijalta synny vain \u201dirtopalasia\u201d. Gerontologian kes\u00e4koulu avarsi teorian antia toisaalta oman ajattelun j\u00e4sent\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja kaitsijana, mutta ennen kaikkea n\u00e4k\u00f6kulmien laajentamisen v\u00e4lineen\u00e4 ja inspiraation l\u00e4hteen\u00e4. Ja kyll\u00e4, viihtyisyytt\u00e4 tutkimuksen parissa ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t, ainakin jos itse innostuu teoreettisen ajattelun kiehtovasta maailmasta. Itse ainakin innolla odotan, mihin suuntaan uudet teoreettiset inspiraatiot ja kes\u00e4koulussakin per\u00e4\u00e4nkuulutettu gerontologinen mielikuvitus minua jatkossa viev\u00e4t.\r\n\r\n<em>Blogin kirjoittaja Milla Saajanaho ty\u00f6skentelee GERECiss\u00e4 ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston liikuntatieteellisess\u00e4 tiedekunnassa. H\u00e4n on tutkijatohtorina TRAILS-hankkeessa.<\/em>\r\n\r\n&nbsp;\r\n\r\n*Kes\u00e4koulun puhujina ja t\u00e4m\u00e4n blogin inspiraation l\u00e4htein\u00e4:\r\n\r\nLiikuntagerontologian emeritusprofessori Harri Suominen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto\r\nSosiaality\u00f6n professori Marjaana Sepp\u00e4nen, Helsingin yliopisto\r\nSosiaaligerontologian emeritusprofessori Antti Karisto, Helsingin yliopisto\r\nGerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto\r\nSosiaaligerontologian dosentti Outi Jolanki, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto ja Tampereen yliopisto\r\nGerontologian professori Marja Jylh\u00e4, Tampereen yliopisto","_fi_post_name":"ikaantymisen-tutkijat-teorioiden-kirpputorilla","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Ik\u00e4\u00e4ntymisen tutkijat teorioiden kirpputorilla","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[132],"tags":[216,201],"class_list":["post-6997","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","tag-kesakoulu","tag-teoria","entry","no-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6997","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6997"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6997\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7002,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6997\/revisions\/7002"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6997"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6997"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6997"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}