{"id":6981,"date":"2019-08-14T14:08:25","date_gmt":"2019-08-14T11:08:25","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=6981"},"modified":"2019-08-14T14:09:11","modified_gmt":"2019-08-14T11:09:11","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/biogerontologia-ikaantyminen-biologin-silmin\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Ik\u00e4\u00e4ntymisen tutkiminen l\u00e4hti k\u00e4yntiin 1900-luvun alussa. T\u00e4t\u00e4 ennen ik\u00e4\u00e4ntyminen ja i\u00e4n mukanaan tuomat ongelmat eiv\u00e4t olleet suurikaan pulma \u2013 olihan odotettavissa oleva elinik\u00e4 huomattavasti nykyist\u00e4 lyhyempi. T\u00e4ll\u00f6in oli j\u00e4rkev\u00e4\u00e4kin keskitty\u00e4 toisenlaisiin terveysongelmiin, vaikkapa miten suojautua kulkutaudeilta, joihin menehtyi suuria ihmisjoukkoja.…","protected":false,"raw":""},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"Ik\u00e4\u00e4ntymisen tutkiminen l\u00e4hti k\u00e4yntiin 1900-luvun alussa. T\u00e4t\u00e4 ennen ik\u00e4\u00e4ntyminen ja i\u00e4n mukanaan tuomat ongelmat eiv\u00e4t olleet suurikaan pulma \u2013 olihan odotettavissa oleva elinik\u00e4 huomattavasti nykyist\u00e4 lyhyempi. T\u00e4ll\u00f6in oli j\u00e4rkev\u00e4\u00e4kin keskitty\u00e4 toisenlaisiin terveysongelmiin, vaikkapa miten suojautua kulkutaudeilta, joihin menehtyi suuria ihmisjoukkoja. Mit\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymisen biologiasta tiedet\u00e4\u00e4n nykyisin?<\/strong>\r\n

\"\"Viel\u00e4 1900-luvulla ihmisen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen odotettavissa olevan elinik\u00e4 oli 50-vuoden paikkeilla. T\u00e4st\u00e4 on 2000-luvulle tultaessa tultu jo yli 80-vuoden, eli l\u00e4hes puolet pidemp\u00e4\u00e4n elini\u00e4n odotteeseen. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntymisen mukanaan tuomat ongelmat ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet. Kun aiemmin yleisin kuolinsyy olivat keuhkokuume ja tuberkuloosi, nykyisin k\u00e4rjess\u00e4 ovat syd\u00e4n- ja verisuonitaudit ja sy\u00f6v\u00e4t. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ihmiset joutuvat kohtaamaan vanhetessaan hyvin erilaisia haasteita, ja ik\u00e4\u00e4ntymisen tutkimus onkin edennyt harppauksin.<\/p>\r\n\r\n

Biogerontologian\u201dbig bang\u201d<\/h3>\r\nSiin\u00e4 miss\u00e4 gerontologian tutkimusala yhdist\u00e4\u00e4 biologian lis\u00e4ksi psykologiaa, sosiologiaa ja terveystiedett\u00e4, keskittyy biogerontologia selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n biologisten mekanismien kautta miten ja miksi ik\u00e4\u00e4nnymme. Biogerontologia eriytyi omaksi tutkimusalueekseen 1940-luvulla. Ensimm\u00e4inen ik\u00e4\u00e4ntymistutkijoiden kokous j\u00e4rjestettiin 1937 Massachusettsissa, USAssa. T\u00e4m\u00e4n kokouksen pohjalta perusteettiin my\u00f6hemmin Amerikan Gerontologian yhdistys (Gerontological Society of America). Vuonna 1946 puolestaan julkaistiin ensimm\u00e4inen ik\u00e4\u00e4ntymisen biologiaan keskittynyt tiedelehti (Journal of Gerontology).\r\n\r\nSamaan aikaan my\u00f6s l\u00e4\u00e4ketieteen puolella kiinnostus ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 kohtaan kasvoi, ja 1942 perustettiin Amerikan geriatrien yhdistys (American Geriatrics Society). Geriatria keskittyy vanhuuden sairauksien ja niiden hoitomuotojen l\u00e4\u00e4ketieteelliseen tutkimukseen. Kaikki t\u00e4m\u00e4 lis\u00e4si tietoisuutta ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ja sen mukanaan tuomista ongelmista. Seuraava suuri merkkipaalu tapahtui vuonna 1974, jolloin perusteettiin ik\u00e4\u00e4ntymisen kansallinen instituutti (National Institute of Aging, NIA). Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 NIAn kautta ohjautuu valtavasti varoja ik\u00e4\u00e4ntymisen tutkimiseen.\r\n

Ik\u00e4\u00e4ntymisen biologiset syyt tunnetaan nykyisin hyvin<\/h3>\r\nBiogerontologian pioneereina voidaan pit\u00e4\u00e4 tutkijoita nimelt\u00e4 Leonard Hayflick ja Robin Holliday. Hayflick havaitsi, ett\u00e4 soluilla on rajallinen kyky jakautua. T\u00e4t\u00e4 rajallista solunjakautumiskertojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kutsutaan yh\u00e4 l\u00f6yt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 mukaan Hayflickin rajaksi. My\u00f6hemmin Hayflickin rajan syyksi paljastuivat solun DNA:n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevat toistojaksot, telomeerit. Holliday puolestaan huomasi, ett\u00e4 epigeneettinen s\u00e4\u00e4tely toimii geenien toiminnan hiljent\u00e4misess\u00e4 ja voi siten ohjata my\u00f6s vanhenemista. Epigeneettisell\u00e4 s\u00e4\u00e4telyll\u00e4 tarkoitetaan geenins\u00e4\u00e4tely\u00e4, joka ohjaa geenien toimintaa muuttamatta niiden rakennetta. Hayflickin ja Hollidayn tutkimuksiaan voidaan pit\u00e4\u00e4 modernin biogerontologian perustana.\r\n\r\nVuosien saatossa ik\u00e4\u00e4ntymisen biologisista syist\u00e4 on muodostettu joukko teorioita. N\u00e4m\u00e4 teoriat menev\u00e4t osin p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in, niist\u00e4 jokainen esittelee osan totuudesta, mutta yksik\u00e4\u00e4n ei kykene yksiselitteisesti m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4ntymisen syit\u00e4. Ik\u00e4\u00e4ntymisen biologiset teoriat voidaan jakaa kahteen eri luokkaan: ohjelmoituun ik\u00e4\u00e4ntymiseen ja virheiden karttumisteoriaan. N\u00e4iden kategorioiden alle lukeutuu satoja eri teorioita aina telomeerien kulumisesta vastustuskyvyn heikkenemiseen, joista jokaisella on oma kannattajakuntansa.\r\n

El\u00e4mme geenien kulta-aikaa ik\u00e4\u00e4ntymisen tutkimuksessa<\/h3>\r\n\"\"\r\n\r\nViime vuosina biogerontologinen tutkimus on painottunut vahvasi genetiikan puolelle. Yksi syy t\u00e4h\u00e4n lienee ihmisen perim\u00e4nkartoitushankkeen (Human Genome Project) valmistuminen etuajassa vuonna 2003. Hankkeen my\u00f6t\u00e4 perim\u00e4tietoa voidaan yh\u00e4 paremmin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niin sairauksien kuin ik\u00e4\u00e4ntymisenkin tutkimuksessa.\r\n\r\nT\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tunnetaan jo useita yksitt\u00e4isi\u00e4 geenej\u00e4, joiden toiminnan hiljent\u00e4minen tai vahvistaminen lis\u00e4\u00e4 elinik\u00e4\u00e4 el\u00e4inmalleissa. Ihmisen elinik\u00e4 on kuitenkin harvoin seurausta vain yhden geenin toiminnasta - elinik\u00e4 on polygeeninen ominaisuus eli siihen vaikuttaa suuri joukko geenej\u00e4. \u00a0Valitettavasti geenien muokkaus ei ihmisell\u00e4 ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n niin suoraviivaista kuin ik\u00e4\u00e4ntymistutkimuksissa k\u00e4ytett\u00e4vill\u00e4 mallieli\u00f6ill\u00e4 \u2013 kehomme voi tarvita tietty\u00e4 geeni\u00e4 kasvun ja kehittymisen eri vaiheissa, vaikka samaisen geenin aktiivisuus varttuneella i\u00e4ll\u00e4 lyhent\u00e4isikin elinik\u00e4\u00e4. Asioita monimutkaistaa viel\u00e4 geeniperim\u00e4n kylki\u00e4isen\u00e4 tuleva epigeneettinen s\u00e4\u00e4tely.\r\n

Ik\u00e4\u00e4ntymisen biologisten syiden manipulointi \u2013 liian monta pelinappulaa?<\/h3>\r\nNykyinen tiet\u00e4mys ik\u00e4\u00e4ntymisen biologiasta mahdollistaa elini\u00e4n manipuloinnin \u2013 ainakin malliorganismeissa. Nykyisin pystyt\u00e4\u00e4n jo geenimanipulaation avulla luomaan poikkeuksellisen pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4 el\u00e4imi\u00e4. On kuitenkin viel\u00e4 liian optimisista uskoa, ett\u00e4 kaikkiin ik\u00e4\u00e4ntymisen syihin voitaisiin puuttua ja n\u00e4in est\u00e4\u00e4 koko ik\u00e4\u00e4ntymisprosessi. Mit\u00e4 monimukaisempi eli\u00f6, sit\u00e4 monimukaisempaa on my\u00f6s manipuloida sen toimintaa. Ik\u00e4\u00e4ntymisen biologia tarjoaa siis viel\u00e4 runsaasti ratkaisemattomia tutkimusaiheita uusien sukupolvien biogerontologeille!\r\n\r\nL\u00e4hteet:\r\n<\/strong>Roger B. McDonald: Biology of aging (2014), p.1-23.\r\nHolliday R: The significance of DNA methylation in cellular aging. Basic Life Sci 1985, 35:269-283.\r\nHayflick L: The Limited in Vitro Lifetime of Human Diploid Cell Strains. Exp Cell Res 1965, 37:614-636.\r\nHolliday R: Aging is no longer an unsolved problem in biology. Ann N Y Acad Sci 2006, 1067:1-9.\r\nJin K: Modern Biological Theories of Aging. Aging Dis 2010, 1(2):72-74.\r\nRattan SI, Singh R: Progress & prospects: gene therapy in aging. Gene Ther 2009, 16(1):3-9.\r\n\r\nKirjoittaja:<\/strong>\r\n\r\n[caption id=\"attachment_6980\" align=\"alignleft\" width=\"150\"]\"\" Sira Karvinen[\/caption]\r\n\r\nSira Karvinen<\/strong>\r\nBlogi: ik\u00e4KRIISI<\/a>\r\nTutkijatohtori\r\nSolubiologi, liikuntafysiologian tohtori\r\nGEREC, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyv\u00e4skyl\u00e4n Yliopisto","_fi_post_name":"biogerontologia-ikaantyminen-biologin-silmin","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Biogerontologia \u2013 ik\u00e4\u00e4ntyminen biologin silmin","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[132],"tags":[],"class_list":["post-6981","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","entry","no-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6981","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6981"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6981\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6987,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6981\/revisions\/6987"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6981"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6981"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6981"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}