{"id":6948,"date":"2019-08-01T14:49:00","date_gmt":"2019-08-01T11:49:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=6948"},"modified":"2019-08-01T15:02:31","modified_gmt":"2019-08-01T12:02:31","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/laadullisella-tutkimuksella-kohti-monipuolisempaa-ymmarrysta-vanhuudesta\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa pohdimme,\u00a0miten\u00a0vanhenemisen tutkimus voi hy\u00f6ty\u00e4 laadullisista tutkimusotteista, ja millaisena olemme itse kokeneet laadullisen aineiston keruun ja analysoinnin. Uskomme, ett\u00e4 jokainen gerontologi tai vanhojen ihmisten parissa ty\u00f6skentelev\u00e4 hy\u00f6tyy vanhojen ihmisten haastattelemisesta ja heid\u00e4n kokemuksiensa kuuntelemisesta.\u00a0\u00a0 Kokemuksia laadullisen aineiston ker\u00e4\u00e4misest\u00e4\u00a0 Vilhelmiina&hellip;","protected":false,"raw":""},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"<span style=\"font-family: 'Open Sans'; font-size: 14px;\">T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa pohdimme,\u00a0miten\u00a0vanhenemisen tutkimus voi hy\u00f6ty\u00e4 laadullisista tutkimusotteista, ja millaisena olemme itse kokeneet laadullisen aineiston keruun ja analysoinnin. Uskomme, ett\u00e4 jokainen gerontologi tai vanhojen ihmisten parissa ty\u00f6skentelev\u00e4 hy\u00f6tyy vanhojen ihmisten haastattelemisesta ja heid\u00e4n kokemuksiensa kuuntelemisesta.\u00a0\u00a0<\/span>\r\n\r\n<span style=\"font-size: 16px; font-family: 'Open Sans';\">Kokemuksia laadullisen aineiston ker\u00e4\u00e4misest\u00e4\u00a0<\/span>\r\n\r\n[caption id=\"attachment_6953\" align=\"alignright\" width=\"225\"]<img class=\"wp-image-6953 size-medium\" src=\"https:\/\/www.gerec.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Vilhelmiina-225x300.jpg\" alt=\"\" width=\"225\" height=\"300\" \/> Vilhelmiina Lehto[\/caption]\r\n\r\n<span style=\"font-family: 'Open Sans'; font-size: 14px;\">Olemme\u00a0molemmat tahoillamme\u00a0ker\u00e4nneet ja hy\u00f6dynt\u00e4neet\u00a0laadullista aineistoa\u00a0tutkimuksessa.\u00a0Tutkimuksen my\u00f6t\u00e4 olemme\u00a0huomanneet, ett\u00e4 vaikka olemme l\u00e4hteneet haastattelemaan vanhaa ihmist\u00e4 jostakin tietyst\u00e4 aiheesta, olemmekin saaneet aineistoa, joka kertoo paljon muustakin. Alkuvaiheessa olimme toki h\u00e4mill\u00e4mme, kun joinakin kertoina haastattelutilanteessa haastateltava vastasi kysymykseemme aivan eri tavoin, kun olimme ajatelleet.\u00a0 T\u00e4llaisessa tilanteessa haastattelija menee\u00a0helposti\u00a0h\u00e4milleen ja pyrkii siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskustelun takaisin siihen, mihin h\u00e4n alun perin oli ajatellut sen kulkevan. My\u00f6hemmin, aineistoa l\u00e4pi k\u00e4ydess\u00e4, olemme kuitenkin huomanneet, kuinka juuri n\u00e4m\u00e4 \u201dpoikkeamat\u201d haastattelussa saattavatkin kertoa aiheesta enemm\u00e4n kuin mik\u00e4\u00e4n muu. Niist\u00e4 voi kenties nousta joitakin aivan uusia n\u00e4k\u00f6kulmia\u00a0haastattelijan\u00a0tutkimaan aihepiiriin.\u00a0N\u00e4m\u00e4 poikkeamat\u00a0lis\u00e4ksi\u00a0tuovat esiin niit\u00e4 ennakko-oletuksia, joita tutkijalla\u00a0tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4nkin on\u00a0tutkimaansa\u00a0aihetta kohtaan ja my\u00f6s\u00a0osoittavat,\u00a0kuinka mahdotonta ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4 on mahduttaa johonkin tiettyyn ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyyn muottiin.\u00a0<\/span>\r\n\r\n<span style=\"font-family: 'Open Sans'; font-size: 14px;\">Haastatteluissa olemme havainneet, kuinka erilaisia vanhat ihmiset ovat. Pelkk\u00e4 ik\u00e4 ei kerro sellaista, mink\u00e4 voisi yleist\u00e4\u00e4 koskemaan kaikkia saman ik\u00e4isi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 todella konkretisoitui meille vasta silloin, kun kohtasimme ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 ihmisi\u00e4 haastatteluissa, joiden aikana olimme kiinnostuneita juuri heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, kokemuksistaan, ajatuksistaan ja mielipiteist\u00e4\u00e4n. Omat oletukset siit\u00e4, mit\u00e4 on olla vanha, mit\u00e4 on vanhuus ja kuka voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 vanhaksi, ovat lent\u00e4neet romukoppaan. Vanhuus onkin eritt\u00e4in laaja k\u00e4site. Jos ajatellaan vanhuuden alkavan jo 65-vuotiaana, mahtuu j\u00e4ljell\u00e4 oleviin vuosiin valtavan heterogeeninen, terveydelt\u00e4 ja toimintakyvylt\u00e4\u00e4n erilainen, sek\u00e4 maailmankatsomukseltaan ja kokemuksiltaan toisistaan eroava joukko. Laadullisin menetelmin voidaan saada n\u00e4kyv\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4n moninaisuus.\u00a0<\/span>\r\n\r\n<span style=\"font-size: 16px; font-family: 'Open Sans';\">Laatua ik\u00e4\u00e4ntyneiden hoivaan\u00a0<\/span>\r\n\r\n[caption id=\"attachment_6952\" align=\"alignright\" width=\"200\"]<img class=\"wp-image-6952 size-medium\" src=\"https:\/\/www.gerec.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/08\/Kata-200x300.jpg\" alt=\"\" width=\"200\" height=\"300\" \/> Katariina Tuominen[\/caption]\r\n<p style=\"text-align: left;\"><span style=\"font-family: 'Open Sans'; font-size: 14px;\">Jos jotakin siis olemme laadullisia aineistoja ker\u00e4tess\u00e4mme ja niit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4ess\u00e4mme havainneet, on se, ett\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4 on ihmeellisen moninaista. Sit\u00e4 on mahdotonta selitt\u00e4\u00e4 yksinkertaisesti ja ristiriidattomasti tai yritt\u00e4\u00e4 sovittaa yhteen muottiin. Ihminen voi helposti muuttua pelk\u00e4ksi numeroksi, yhdeksi vanhaksi ihmiseksi muiden tutkittavien joukossa. Meille i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten haastatteleminen on konkretisoinut sen, kuinka jokainen vanha ihminen on erilainen ja kokemusmaailmaltaan erityislaatuinen. N\u00e4in ollen my\u00f6s hoivan laadusta keskusteltaessa emme voi olla painottamatta ihmisten omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden huomioimista.\u00a0<\/span><\/p>\r\n<span style=\"font-family: 'Open Sans'; font-size: 14px;\">Hoidon ja hoivan laadusta puhutaan paljon.\u00a0Laki edellytt\u00e4\u00e4\u00a0ik\u00e4\u00e4ntyneille tarjottavien sosiaali- ja terveyspalveluiden\u00a0olevan laadukkaita\u00a0ja\u00a0kunnan seuraavan ik\u00e4\u00e4ntyneiden palveluiden laatua.\u00a0Mit\u00e4 hoivan laatu vanhalle ihmiselle on? Voiko sit\u00e4 arvioida mittaamalla hoitajan tai vaikka fysioterapeutin hoivakodin asukkaan hoitoon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 aikaa? Jollekin n\u00e4m\u00e4 ovat aivan varmasti t\u00e4rkeimpi\u00e4 laadukkaan hoivan\u00a0merkkej\u00e4. Mutta sit\u00e4 ne eiv\u00e4t\u00a0kenties\u00a0ole kaikille. Kuka arvostaa\u00a0kiireet\u00f6nt\u00e4 kohtaamista, kuka toivoo lempiruokaa, kuka haluaa lukea\u00a0dekkaria\u00a0my\u00f6h\u00e4\u00e4n illalla ja nukkua pitk\u00e4\u00e4n.\u00a0N\u00e4it\u00e4 yksil\u00f6llisi\u00e4 toiveita emme saa selville kysym\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4 ihmisilt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n.\u00a0\u00a0<\/span>\r\n\r\n<span style=\"font-family: 'Open Sans'; font-size: 14px;\">Joku\u00a0ehk\u00e4\u00a0jo pohtii\u00a0t\u00e4llaisten\u00a0tutkimustulosten yleistett\u00e4vyytt\u00e4. Esimerkiksi yhden hoivakodin asukkaiden haastattelulla ei voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 kaikki vastaavassa tilanteessa olevat kokevat asian samalla tavoin. Tuloksista voitaisiin kuitenkin p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi hoivan laatuun liittyv\u00e4t kokemukset vaihtelevat\u00a0ihmisten v\u00e4lill\u00e4, ja kokemukseen linkittyy\u00a0laajempia yhteiskunnallisia ajattelutapoja ja k\u00e4sityksi\u00e4.\u00a0<\/span>\r\n\r\n<span style=\"font-family: 'Open Sans'; font-size: 14px;\">Hoivan tarvitsijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4\u00a0ja kokemuksia on tarkasteltava tutkimuksen keinoin. Voi olla, ett\u00e4 hoivan ja hoidon resursseja on mahdollista kohdentaa paremmin kohtaamaan ik\u00e4\u00e4ntyneen itsens\u00e4 tarpeita ja toiveita. On vaarallista ajatella, ett\u00e4 vanhat ihmiset ovat homogeeninen joukko ihmisi\u00e4, joilla on yhtenev\u00e4t tarpeet.\u00a0Vanhojen\u00a0ihmisten\u00a0kokemusten esiin tuominen ja tutkimustulosten nostaminen my\u00f6s julkisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon pohjaksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta\u00a0palvelut ja hoiva perustuvat\u00a0ihmisten todellisille tarpeille.\u00a0<\/span>\r\n\r\n<span style=\"font-size: 16px; font-family: 'Open Sans';\">Yhdess\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4\u00a0\u00a0<\/span>\r\n\r\n<span style=\"font-family: 'Open Sans'; font-size: 14px;\">Mielest\u00e4mme pohtimisen arvoisia kaikille vanhuutta ja vanhenemista tutkiville ovat kysymykset siit\u00e4, miten vanhuutta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n voidaan tutkia ja mit\u00e4 voimme siit\u00e4 tiet\u00e4\u00e4. Mit\u00e4 tutkimuksemme voi kertoa el\u00e4m\u00e4n ja kokemusten moninaisuudesta vanhuudessa,\u00a0ja mit\u00e4 j\u00e4\u00e4 kertomatta?\u00a0Laadullisin menetelmin voidaan\u00a0ihmisel\u00e4m\u00e4n moninaisuutta\u00a0ja vanhojen ihmisten heterogeenisuutta\u00a0tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi.\u00a0\u00a0<\/span>\r\n\r\n<span style=\"font-family: 'Open Sans'; font-size: 14px;\">Kuitenkin my\u00f6s laadullisessa tutkimuksessa joudutaan t\u00e4t\u00e4 moninaisuutta usein tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja yksinkertaistamaan. Tutkijan tekem\u00e4t valinnat vaikuttavat siihen, mit\u00e4 lopulta tutkimusartikkeliin p\u00e4\u00e4tyy ja mill\u00e4 tavoin kerrottuna.\u00a0Laadullinen tutkimus,\u00a0kuten\u00a0tutkimus yleens\u00e4k\u00e4\u00e4n,\u00a0ei\u00a0ole vapaata tutkijan ennakko-oletusten, aikaisemman tiedon ja tulkintojen,\u00a0tai\u00a0erilaisten\u00a0tutkimusasetelmien\u00a0asettamista\u00a0rajoitteista.\u00a0Oli kyseess\u00e4 millaiset tutkimusmenetelm\u00e4t tahansa, j\u00e4\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4n ihmeellisyydest\u00e4 aina jotain my\u00f6s ymm\u00e4rryksemme ulkopuolelle. T\u00e4m\u00e4n vuoksi tarvitaankin monipuolista, vanhuutta ja vanhenemista eri keinoin ja eri n\u00e4k\u00f6kulmista tarkastelevaa tutkimusta laajemman\u00a0ymm\u00e4rryksen muodostamiseksi.\u00a0<\/span>\r\n\r\n<span style=\"font-family: 'Open Sans'; font-size: 14px;\">Laadulliset tutkimusmenetelm\u00e4t ovat\u00a0yksi olennainen osa gerontologin ty\u00f6kalupakkia. Erityisen t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6kalu se on silloin, kun haluamme avata sellaisia ovia, joiden takana piilee yh\u00e4 vain monipuolisempi, v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mpi ja persoonallisempi kuva vanhuudesta.\u00a0<\/span>\r\n\r\n<span style=\"font-family: 'Open Sans'; font-size: 14px;\" data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}\">\u00a0<\/span>\r\n\r\n<span style=\"font-family: 'Open Sans'; font-size: 14px;\"><em>Kirjoittajat ty\u00f6skentev\u00e4t v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa (terveystieteet). He toimivat my\u00f6s Ik\u00e4\u00e4ntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksik\u00f6n (<a href=\"https:\/\/www.jyu.fi\/hytk\/fi\/laitokset\/yfi\/en\/research\/projects\/agecare\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">CoE AgeCare<\/a>) Tampereen tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4.<\/em><\/span>","_fi_post_name":"laadullisella-tutkimuksella-kohti-monipuolisempaa-ymmarrysta-vanhuudesta","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"\u00a0Laadullisella tutkimuksella kohti monipuolisempaa ymm\u00e4rryst\u00e4 vanhuudesta","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[132],"tags":[213,212,211,210],"class_list":["post-6948","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","tag-haastattelu","tag-kokemukset","tag-kvalitatiivinen-tutkimus","tag-laadullinen-tutkimus","entry","no-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6948","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6948"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6948\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6964,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6948\/revisions\/6964"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6948"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6948"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6948"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}