{"id":6933,"date":"2019-06-19T13:27:52","date_gmt":"2019-06-19T10:27:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?p=6933"},"modified":"2019-06-19T13:29:21","modified_gmt":"2019-06-19T10:29:21","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/myohaisaikuisika-on-psyykkisesti-tyydyttavaa-aikaa-elamassa\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Mielikuvat ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ovat usein kielteisi\u00e4, ja my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntyvien ihmisten psyykkisest\u00e4 toimintakyvyst\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu on p\u00e4\u00e4osin kielteisesti s\u00e4vyttynytt\u00e4. Monipuolisesti arvioitaessa ik\u00e4\u00e4ntyneiden ihmisten psyykkinen toimintakyky n\u00e4ytt\u00e4ytyy kuitenkin varsin my\u00f6nteisess\u00e4 valossa. Selitys kielteisiin mielikuviin voi l\u00f6yty\u00e4 sek\u00e4 tutkimusten teoreettisista viitekehyksist\u00e4 ett\u00e4 menetelm\u00e4llisist\u00e4 valinnoista,&hellip;","protected":false,"raw":""},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"Mielikuvat ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ovat usein kielteisi\u00e4, ja my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntyvien ihmisten psyykkisest\u00e4 toimintakyvyst\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu on p\u00e4\u00e4osin kielteisesti s\u00e4vyttynytt\u00e4. Monipuolisesti arvioitaessa ik\u00e4\u00e4ntyneiden ihmisten psyykkinen toimintakyky n\u00e4ytt\u00e4ytyy kuitenkin varsin my\u00f6nteisess\u00e4 valossa. Selitys kielteisiin mielikuviin voi l\u00f6yty\u00e4 sek\u00e4 tutkimusten teoreettisista viitekehyksist\u00e4 ett\u00e4 menetelm\u00e4llisist\u00e4 valinnoista, jotka ohjaavat saatuja tuloksia ja niist\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 tulkintoja. Olemme k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kansainv\u00e4lisestikin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 TRAILS-hanketta, jossa tavoitteenamme on luoda uutta ymm\u00e4rryst\u00e4 my\u00f6h\u00e4isaikuisuuden el\u00e4m\u00e4nvaiheesta.\r\n\r\n[caption id=\"attachment_6937\" align=\"alignright\" width=\"200\"]<img class=\"size-medium wp-image-6937\" src=\"https:\/\/www.gerec.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/06\/KokkoKatja_01_1-200x300.jpg\" alt=\"\" width=\"200\" height=\"300\" \/> Katja Kokko (kuva: Petteri Kivim\u00e4ki)[\/caption]\r\n<h3>Perinteiset kehityspsykologiset teoriat vanhuudesta eiv\u00e4t sovi kuvaamaan t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n vanhenemista<\/h3>\r\nKehityspsykologian piiriss\u00e4 aikuisuus jaotellaan usein varhaisaikuisuuteen (n. 18\u201330 v), keski-ik\u00e4\u00e4n (n. 30\u201360 v) ja my\u00f6h\u00e4isaikuisuuteen (n. 60 v \u2013). T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa viittaan ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 ihmisill\u00e4 nimenomaan my\u00f6h\u00e4isaikuisiin. Heist\u00e4 puhutaan varsin tavallisesti yhten\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4. Ik\u00e4vaiheeseen puolestaan viitataan yhten\u00e4, erityisen\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheena, vaikka se monella ihmisell\u00e4 on vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 ja useita erilaisia jaksoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaihe.\r\n\r\nKuhunkin el\u00e4m\u00e4nvaiheeseen kuuluu sille tyypillisi\u00e4 ns. normatiivisia el\u00e4m\u00e4ntapahtumia sek\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4, ep\u00e4normatiivisia el\u00e4m\u00e4ntapahtumia. My\u00f6h\u00e4isaikuisuus on p\u00e4\u00e4osin normaalia aikuisuutta. Elini\u00e4n kasvaessa my\u00f6h\u00e4isaikuisuuden el\u00e4m\u00e4nvaihe voi kest\u00e4\u00e4 useita vuosikymmeni\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 useampia terveit\u00e4 elinvuosia. Kun varhaisaikuisuuden tyypillisiin el\u00e4m\u00e4ntapahtumiin kuuluu esimerkiksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n asettautuminen, my\u00f6h\u00e4isaikuisuuden siirtym\u00e4n, noin 60-vuotiaana, osalta tunnetaan esimerkiksi el\u00e4k\u00f6ityminen tai sen ennakointi. Tai kun varhaisaikuiset perustuvat perhett\u00e4, my\u00f6h\u00e4isaikuiset hoivaavat lapsenlapsiaan.\r\n<h3>Sit\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 mitataan \u2013 my\u00f6nteinen psyykkinen kehitys ik\u00e4ihmisen voimavarana<\/h3>\r\nKehityspsykologian teoriat keskittyv\u00e4t korostamaan ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyvi\u00e4 menetyksi\u00e4, jotka ovat tavallisimpia kuitenkin vasta el\u00e4m\u00e4n viimeisin\u00e4 vuosina. Teoreettisten viitekehysten p\u00e4ivitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 hienojakoisempaa tutkimustietoa my\u00f6h\u00e4isaikuisuuden eri vaiheista ja niiss\u00e4 tyydytyst\u00e4 ja huolta aiheuttavista tekij\u00f6ist\u00e4. Psykologian piiriss\u00e4 on runsaasti tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 eri ongelmak\u00e4ytt\u00e4ytymisen muodoista ja niiden kehittymisest\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4; on vaikkapa havaittu masentuneisuuden tuntemusten ja yksin\u00e4isyyden kokemusten olevan ik\u00e4ihmisten yleisi\u00e4 pulmia. My\u00f6nteisen kehityksen ja tyydytt\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4n arvioimisesta ja rakentumisesta tiedet\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n.\r\n\r\nMy\u00f6h\u00e4isaikuisuuden psyykkisen toimintakyvyn my\u00f6nteisi\u00e4 puolia arvioineet tutkimukset antavat kyseisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheesta varsin positiivisen k\u00e4sityksen. On esimerkiksi osoitettu, ett\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti tyytyv\u00e4isyys el\u00e4m\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyy i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 ja persoonallisuuden piirteiden muutokset ovat suotuisia. Lis\u00e4ksi itsetunto, optimismi ja monet kognitiiviset kyvyt pysyvyt keskim\u00e4\u00e4rin hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla varsin my\u00f6h\u00e4iseen ik\u00e4\u00e4n asti.\r\n\r\nYksinkertaistetut ja jopa v\u00e4\u00e4r\u00e4t mielikuvat ovat haitallisia. Mielikuvat ohjaavat nimitt\u00e4in sit\u00e4, miten ik\u00e4\u00e4ntyminen ja ik\u00e4\u00e4ntyneet ihmiset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yhteiskunnassa, voimavarana vai taakkana ja kuinka esimerkiksi ik\u00e4\u00e4ntyneisiin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin suhtaudutaan. Gerontologian tutkimuskeskuksessa tutkimme ik\u00e4\u00e4ntyneiden ihmisten el\u00e4m\u00e4n kirjoa eri vaiheineen ja s\u00e4vyineen.\r\n<h3>TRAILS-hanke pyrkii lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 psyykkisen kehityksen koko kirjosta<\/h3>\r\nJuuri Suomen Akatemian rahoituksen saaneessa TRAILS-hankkeessa (Developmental Psychological Perspectives on Transitions at Age 60: Individuals Navigating Across the Lifespan) tarkastelemme mielen hyvinvointia ennakoivia tekij\u00f6it\u00e4 ja mekanismeja noin 60-vuotiaana alkavan my\u00f6h\u00e4isen aikuisi\u00e4n vaiheessa. Tutkimuksen uuden aineistonkeruun on tarkoitus k\u00e4ynnisty\u00e4 vuoden 2020 alussa, ja seuranta-asetelma mahdollistaa 60-vuotiaiden tarkastelun lis\u00e4ksi pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kehityspolkujen analysoinnin. Tarkastelun kohteena ovat el\u00e4k\u00f6itymisen, isovanhemmuuden, terveyshuolien ja muuttuvien vapaa-ajan aktiviteettien tai niiden ennakoinnin yhteydet hyvinvointiin sek\u00e4 yksil\u00f6llisten ja yhteiskunnallisten tekij\u00f6iden rooli n\u00e4iss\u00e4 yhteyksiss\u00e4. TRAILS perustuu JYLS-pitkitt\u00e4istutkimukseen (the Jyv\u00e4skyl\u00e4 Longitudinal Study of Personality and Social Development), jonka professori Lea Pulkkinen aloitti vuonna 1968 ja jossa samojen ihmisten kehityst\u00e4 on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 seurattu 8-vuotiaasta 50-vuotiaaksi asti.\r\n\r\nTavoitteenamme on luoda uutta teoreettista ymm\u00e4rryst\u00e4 yksil\u00f6llisten ja kehityksellisten tekij\u00f6iden merkityksest\u00e4 my\u00f6h\u00e4isaikuisuuden siirtym\u00e4vaiheessa ja erityisesti siit\u00e4, keiden psyykkinen toimintakyky on heikentynyt ja miksi, ja ketk\u00e4 taas el\u00e4v\u00e4t psyykkisesti tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaihetta. T\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaihe luo puolestaan perustan el\u00e4m\u00e4n seuraaville vuosikymmenille.\r\n\r\n<em>Blogin kirjoittaja Katja Kokko on psykologian dosentti, GERECin johtaja ja tutkimusjohtaja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston liikuntatieteellisess\u00e4 tiedekunnassa. H\u00e4n johtaa TRAILS-hanketta.<\/em>\r\n\r\n<em>Kirjoittaja kiitt\u00e4\u00e4 kollegoita, erityisesti dosentti, erityisasiantuntija P\u00e4ivi Fadjukoffia, joka kuuluu TRAILS-tutkimusryhm\u00e4\u00e4n, blogin kommentoinnista.<\/em>","_fi_post_name":"myohaisaikuisika-on-psyykkisesti-tyydyttavaa-aikaa-elamassa","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"My\u00f6h\u00e4isaikuisik\u00e4 on psyykkisesti tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 aikaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[132],"tags":[204,199,200,202,201,203],"class_list":["post-6933","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","tag-katja-kokko","tag-kehityspsykologia","tag-myohaisaikuisuus","tag-teoreettinen-viitekehys","tag-teoria","tag-trails-hanke","entry","no-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6933","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6933"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6933\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6939,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6933\/revisions\/6939"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6933"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6933"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6933"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}