{"id":386,"date":"2018-12-11T20:21:27","date_gmt":"2018-12-11T20:21:27","guid":{"rendered":"https:\/\/gerec.fi\/2018\/12\/11\/hyvia-uutisia-vanhenemisesta\/"},"modified":"2019-02-21T17:31:34","modified_gmt":"2019-02-21T15:31:34","slug":"","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/hyvia-uutisia-vanhenemisesta\/","title":{"rendered":"","raw":""},"content":{"rendered":"","protected":false,"raw":""},"excerpt":{"rendered":"Sosiaalinen \u00a0aktiivisuus on yhteydess\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten terveyteenSosiaalisesti aktiivisemmilla 65\u201384-vuotiailla ik\u00e4ihmisill\u00e4 oli\u00a0 17 vuoden seurannassa pienempi kuolleisuuden ja pitk\u00e4aikaiseen laitoshoitoon sijoittumisen riski kuin sosiaalisiin toimintoihin v\u00e4hemm\u00e4n osallistuvilla. Erityisesti ns. kollektiivisiin sosiaalisiin toimintoihin, kuten kulttuuriharrastuksiin, j\u00e4rjest\u00f6toimintaan, matkustamiseen ja tanssimiseen, osallistuminen selitti v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4…","protected":false,"raw":""},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"
<\/div>

Sosiaalinen \u00a0aktiivisuus on yhteydess\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten terveyteen<\/b><\/p>

Sosiaalisesti aktiivisemmilla 65\u201384-vuotiailla ik\u00e4ihmisill\u00e4 oli\u00a0 17 vuoden seurannassa pienempi kuolleisuuden ja pitk\u00e4aikaiseen laitoshoitoon sijoittumisen riski kuin sosiaalisiin toimintoihin v\u00e4hemm\u00e4n osallistuvilla. Erityisesti ns. kollektiivisiin sosiaalisiin toimintoihin, kuten kulttuuriharrastuksiin, j\u00e4rjest\u00f6toimintaan, matkustamiseen ja tanssimiseen, osallistuminen selitti v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuolleisuutta ja laitoshoitoon sijoittumista. T\u00e4llaisissa harrastuksissa ihmiset tekev\u00e4t itselleen mielekk\u00e4it\u00e4 asioita yhdess\u00e4 toisten kanssa ja voivat kokea yhteenkuuluvuutta, hyv\u00e4ksyttyn\u00e4 ja pidettyn\u00e4 olemista. Produktiivinen sosiaalinen aktiivisuus, ts. toisten auttaminen ja yhteiseksi hyv\u00e4ksi toimiminen, ei ollut yhteydess\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4n kuolleisuuden riskiin, vaan yhteys selittyi kokonaan osallistujien paremmalla terveydell\u00e4. Produktiivinen sosiaalinen aktiivisuus saattaa silti olla yksi ik\u00e4ihmisten hyvinvointia lis\u00e4\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4, sill\u00e4 sen my\u00f6t\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 ja ik\u00e4\u00e4ntynyt voi kokea tekev\u00e4ns\u00e4 hy\u00f6dyllisi\u00e4 asioita ja olevansa tarpeellinen.<\/p>

Sosiaalisen aktiivisuuden on aiemmissakin tutkimuksissa todettu yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten kognitiivista ja fyysist\u00e4 toimintakyky\u00e4 ja olevan yhteydess\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4n kuolleisuuden riskiin.\u00a0 Sosiaalinen osallistuminen my\u00f6s\u00a0 pienent\u00e4\u00e4 masennusoireiden ilmaantumisen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n depressiivisten oireiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 ihmisill\u00e4.<\/p>

Omassa tutkimuksessamme ei voitu ottaa huomioon vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4 laajemmin, vaan auttamisessa keskityttiin sukulaisten, naapureiden ja yst\u00e4vien arkip\u00e4iv\u00e4n askareissa auttamiseen. Tutkimus oli osa laajempaa Ikivihre\u00e4t-projektia ja osallistujia oli 1\u00a0181. Jatkotutkimukset antavat viitett\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sosiaalisen aktiivisuuden terveytt\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 vaikutus saattaa osaltaan selitty\u00e4 osallistujien paremmalla liikkumiskyvyll\u00e4. Toisaalta niin kollektiivinen kuin produktiivinenkin sosiaalinen aktiivisuus saattaa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 liikkumiskyky\u00e4, sill\u00e4 useat aktiivisuusmuodot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t fyysist\u00e4 aktiivisuutta. Sen sijaan aineistomme perusteella voidaan sanoa, ett\u00e4 parempi kognitiivinen toimintakyky ja v\u00e4h\u00e4isempi depressiivisten oireiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ovat resursseja osallistumiselle kuin yhteytt\u00e4 v\u00e4litt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>

Katja Pynn\u00f6nen
Tohtorikoulutettava
Gerontologian tutkimuskeskus, Terveystieteiden laitos
Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto
Puh. 044 7850 196
e-mail katja.pynnonen@jyu.fi<\/a><\/p>

Ik\u00e4\u00e4ntyvill\u00e4kin on tavoitteita<\/b><\/p>

Kaikissa el\u00e4m\u00e4nvaiheissa ihmiset suuntautuvat tulevaisuuteen asettamalla henkil\u00f6kohtaisia tavoitteita pyrkien n\u00e4in muokkaamaan el\u00e4m\u00e4nkulkuaan haluttuun suuntaan. Gerontologian tutkimuskeskuksessa tekeill\u00e4 oleva v\u00e4it\u00f6skirjatutkimus pyrkii selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mink\u00e4laisia tavoitteita i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 ihmisill\u00e4 on eri ik\u00e4vaiheissa ja miten ne ovat yhteydess\u00e4 esimerkiksi liikunta-aktiivisuuteen ja toimintakykyyn. Osana \u201dLife-Space Mobility in Old Age\u201d (LISPE) -projektia tavoitteita on kysytty 848:lta 75 \u2013 90 -vuotiaalta henkil\u00f6lt\u00e4. Monilla tutkituista tavoitteet liittyiv\u00e4t terveyteen ja toimintakyvyn yll\u00e4pit\u00e4miseen, mutta suurella osalla oli my\u00f6s aktiiviseen toimintaan ja itsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen liittyvi\u00e4 tavoitteita, kuten: \u201dkes\u00e4paikan rakentaminen\u201d, \u201dtehd\u00e4 golfmatka etel\u00e4\u00e4n\u201d, \u201dlihasvoiman yll\u00e4pito\u201d, \u201dolla hyv\u00e4 aviomies\u201d, \u201dvanhan ihmisen tulisi viisastua\u201d ja \u201dkirjoittaa joku tarina\u201d. I\u00e4kk\u00e4iden ihmisten tavoitteet osoittavat, ett\u00e4 terveyden yll\u00e4pit\u00e4minen on vanhuudessa keskeist\u00e4, mutta monet suuntautuvat korkeassakin i\u00e4ss\u00e4 tulevaisuuteen aktiivisesti toimien ja itse\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4en.<\/p>

Milla Saajanaho
milla.saajanaho@jyu.fi<\/a>
p. 040\u00a0805 4536<\/p>

Yksin\u00e4isyys ei ole yleist\u00e4 vanhuudessa
<\/b>Useimmat vanhat eiv\u00e4t ole yksin\u00e4isi\u00e4, ja yksin\u00e4isyyden syihin voidaan vaikuttaa<\/b><\/p>

Suuri enemmist\u00f6 vanhoista ihmisist\u00e4 ei koskaan tunne itse\u00e4\u00e4n yksin\u00e4iseksi ja useimmiten yksin\u00e4isyydell\u00e4 on taustatekij\u00f6it\u00e4 joihin voitaisiin vaikuttaa.

Tamperelaisessa TamELSA-tutkimuksessa seurattiin alun perin 60-89-vuotiaita ihmisi\u00e4 28 vuoden ajan ; heit\u00e4 tutkittiin t\u00e4n\u00e4 aikana kolme kertaa. Niist\u00e4, jotka alun perin eiv\u00e4t olleet yksin\u00e4isi\u00e4, vajaa kolmannes alkoi tuntea yksin\u00e4isyytt\u00e4 my\u00f6hemmin, ja suurimmaksi osaksi yksin\u00e4isyys oli vain ajoittaista. Ik\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 ei lis\u00e4nnyt yksin\u00e4isyytt\u00e4 vaan t\u00e4rkeit\u00e4 taustatekij\u00f6it\u00e4 olivat tarpeettomuuden tunne, masentuneisuus , puolison kuolema sek\u00e4 sosiaalisen aktiivisuuden v\u00e4heneminen.

I\u00e4kk\u00e4iden ihmisten yksin\u00e4isyytt\u00e4 voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tukemalla paremmin leskeksi j\u00e4\u00e4neit\u00e4 ja parantamalla sosiaalisen osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia vanhuusi\u00e4ss\u00e4 siten, ett\u00e4 kaikenik\u00e4iset voivat kokea t\u00e4rkeiksi ja tarpeellisiksi yhteis\u00f6n j\u00e4seniksi.

Aartsen Marja, Jylh\u00e4 Marja. Onset of loneliness in older adults: results from a 28-year follow-up. European Journal of Ageing 8: 31-38, 2011<\/i><\/p>

Marja Jylh\u00e4040 5889100 marja.jylha@uta.fi<\/a> <\/p>

Vanhat ihmiset entist\u00e4 enemm\u00e4n julkisuudessa<\/b><\/p>

Vanhenemisen tutkijat ovat olleet huolissaan vanhojen ihmisten marginaalisesta asemasta tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4. Varsinkin anglo-amerikkalaisessa maailmassa monien tutkimusten johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on ollut,\u00a0 ett\u00e4 vanhat ihmiset ovat julkisuudessa joko n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tai naurettavia.<\/p>

Viimeaikaisten suomalaistutkimusten perusteella\u00a0 tapa kirjoittaa vanhuudesta ja vanhoista ihmisist\u00e4 on muutoksessa.\u00a0 Jos aikaisemmin vanhat ihmiset onkin helposti esitetty yhten\u00e4isen\u00e4 harmaana massana, n\u00e4kyy vanhuuden monimuotoisuus tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 nykyisin entist\u00e4 paremmin.\u00a0 Suhtautuminen vanhoihin ihmisiin tai vanhuuteen vaihtelee eri yhteyksiss\u00e4. Sanomalehden taloussivuilla vanhat ihmiset saatetaan n\u00e4hd\u00e4 huoltosuhdetta heikent\u00e4v\u00e4n\u00e4 joukkona, mutta saman lehden kulttuurisivulla ylistet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 luomisvoimaista 85-vuotiasta taiteilijaa. My\u00f6s vanhemmille ihmisille suunnatut aikakauslehdet tuovat esille vanhuuden monimuotoisuutta. Toiset nauttivat el\u00e4kkeell\u00e4 saunan l\u00e4mmityksest\u00e4 tutulla m\u00f6kin, mutta toiset syv\u00e4nmerensukelluksesta uuden rakkaan kanssa.<\/p>

Mielikuvat vanhuudesta ovat muutoksessa, ja vanhana olemiseen ei ole en\u00e4\u00e4 yht\u00e4 muottia<\/p>

Lumme-Sandt\u00a0 Kirsi. Kuluttajille suunnattu l\u00e4\u00e4kemainonta 1980-luvulta 2000-luvulle. Tiedotustutkimus 4: 64-76, 2007. <\/i><\/p>

Hytti Hilkka, Lyyra Tiina-Mari, Lumme-Sandt\u00a0 Kirsi. Vanhat naiset Helsingin Sanomissa. <\/i>Gerontologia 4: 313-322, 2010.<\/i><\/p>

Lumme-Sandt\u00a0 Kirsi. Images of ageing in 50+ magazine. Journal of Aging Studies 25:45-51, 2011<\/i><\/p>

Lumme-Sandt\u00a0 Kirsi, Uotila Hanna. <\/i>Talk about love and intimate relationships in a Finnish 50+ magazine. In: Virpi Yl\u00e4nne (ed.) Age, Image, Identity. Palgrave. 2012<\/i><\/p>

Kirsi Lumme-Sandt
kirsi.lumme-sandt@uta.fi<\/a>
puh 0401901606<\/p>

Vapaaehtoisty\u00f6 on mielek\u00e4st\u00e4 el\u00e4keik\u00e4isille tekij\u00f6illeen<\/b><\/p>

Vapaaehtoisty\u00f6, ulkoliikunta ja vanhusten hyvinvointi<\/i> (VAU) -tutkimuksessa el\u00e4keik\u00e4iset vapaaehtoisty\u00f6ntekij\u00e4t auttoivat yksin kotonaan asuvia henkil\u00f6it\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin. Vapaaehtoisty\u00f6ntekij\u00e4t t\u00e4yttiv\u00e4t kolmenkuukauden toimintajakson ajan puolistrukturoitua p\u00e4iv\u00e4kirjaa, joista etsittiin kokemuksia ty\u00f6n merkityksest\u00e4. Analysoinnin tuloksena muodostui toiminnan mielekkyyden kolme p\u00e4\u00e4luokkaa: vapaaehtoisty\u00f6 on arvokasta, vapaaehtoisty\u00f6 on tarkoituksenmukaista ja vapaaehtoisty\u00f6n toteuttaminen tarjoaa my\u00f6nteisi\u00e4 kokemuksia ja haasteita. Vapaaehtoisty\u00f6 koettiin mielekk\u00e4\u00e4ksi, vaikka siihen liittyisi haasteellisina koettuja tilanteita.<\/p>

R\u00e4ih\u00e4 K, \u00c4yr\u00e4v\u00e4inen I, Rantakokko M, Lyyra T-M, Rantanen T. Toiminnan mielekkyys vapaaehtoisty\u00f6ss\u00e4. Gerontologia 2012;4. <\/i><\/p>

Irma \u00c4yr\u00e4v\u00e4inen
irma.ayravainen@jyu.fi<\/a><\/p>

Vapaaehtoisty\u00f6ss\u00e4 apua saaneet i\u00e4kk\u00e4\u00e4t henkil\u00f6t eiv\u00e4t kokeneet itse\u00e4\u00e4n passiivisiksi vastaanottajiksi, vaan yll\u00e4pitiv\u00e4t vastavuoroisuutta monin keinoin<\/b><\/p>

Vapaaehtoisty\u00f6n kautta apua saaneet vanhukset kokivat my\u00f6s osaltaan antaneensa suhteessaan vapaaehtoisty\u00f6ntekij\u00f6ihin. He\u00a0 kokivat saaneensa laajemman el\u00e4m\u00e4npiirin, mielialan kohenemista, kokeneet itsens\u00e4 arvokkaaksi ja mahdollisuuden tehd\u00e4 normaaliel\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvia asioita. Antamisen puolella he kokivat, ett\u00e4 heill\u00e4 oli mahdollisuus antamiseen ja toisaalta auttajan huomioon ottaminen.<\/p>

Tulokset saatiin Vapaaehtoisty\u00f6, ulkoliikunta ja vanhusten hyvinvointi (VAU) \u2013hankkeen haastatteluissa.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>

\u00c4yr\u00e4v\u00e4inen I, Lyyra T-M, Lintunen T, Rantanen T. Vastavuoroisuus ik\u00e4\u00e4ntyneiden ihmisten vapaaehtoisty\u00f6ss\u00e4 apua saaneiden henkil\u00f6iden kokemana. Gerontologia 2012;3:172-82. <\/i><\/p>

Irma \u00c4yr\u00e4v\u00e4inen
irma.ayravainen@jyu.fi<\/a><\/p>

Ty\u00f6kyky s\u00e4ilyy vanhuuteen<\/b><\/p>

Suuri osa el\u00e4kkeelle siirtyneist\u00e4 kunta-alan ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 arvioi ty\u00f6kykyns\u00e4 hyv\u00e4ksi vanhuudessa. Vaikka ty\u00f6kyky heikkenee keski-i\u00e4st\u00e4 alkaen, ei heikkenemisen tahti n\u00e4yt\u00e4 olevan niin kova kuin aiemmin on pel\u00e4tty.<\/p>

- Seurasimme kunta-alan ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6kyvyn kehityst\u00e4 28 vuoden ajan. Vaikka h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n suurella osalla ty\u00f6kyky s\u00e4ilyi hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla yli 70-vuotiaana, oli joukossa niit\u00e4, joiden ty\u00f6kyky heikkeni dramaattisesti. Erityisesti n\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t kokivat ty\u00f6ns\u00e4 henkisesti ja fyysisesti rasittavaksi keski-i\u00e4ss\u00e4, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tutkija Monika von Bonsdorff kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>

Ty\u00f6kyvyn heikkeneminen keski-i\u00e4ss\u00e4 antaa aikaisen varoituksen vanhuuden toimintakyvyn vaikeuksista. Tulokset ovat merkitt\u00e4vi\u00e4, koska v\u00e4est\u00f6rakenteemme vanhenee kovaa vauhtia. Yh\u00e4 useammin el\u00e4kkeelle siirtyneet ammattilaiset halutaan takaisin sorvin \u00e4\u00e4reen ty\u00f6voiman huvetessa.<\/p>

- Tutkimus osoitti, ett\u00e4 ty\u00f6kyky\u00e4 oli viel\u00e4 vanhuudessakin j\u00e4ljell\u00e4. On luontevaa, ett\u00e4 hyv\u00e4 ty\u00f6kyky vanhuudessa mahdollistaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n osallistumisen my\u00f6s el\u00e4kkeelle siirtymisen j\u00e4lkeen tavalla tai toisella Monika von Bonsdorff toteaa.<\/p>

Tutkimus perustuu Ty\u00f6terveyslaitoksen seuranta-aineistoon, jossa oli mukana l\u00e4hes 6000 kunta-alan ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ja toimihenkil\u00f6\u00e4. Heit\u00e4 on seurattu vuosien 1981 ja 2009 v\u00e4lisen\u00e4 aikana viiten\u00e4 ajankohtana. Yliopistoallianssin ja Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tulokset julkaistiin Scandinavian Journal of Work, Environment & Health lehdess\u00e4.<\/p>

Monika von Bonsdorff
Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos
Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto
p. 040\u00a0541 2524
monika.bonsdorff@jyu.fi<\/a><\/p>

Esteet\u00f6n ymp\u00e4rist\u00f6 mahdollistaa i\u00e4kk\u00e4iden henkil\u00f6iden ulkona liikkumisen ja lis\u00e4\u00e4 hyvinvointia<\/b><\/p>

Ulkona liikkuminen auttaa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten toimintakyky\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 hyvinvointia. Suurin osa i\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 ihmisist\u00e4 haluaa liikkua ulkona ja osallistua yhteis\u00f6ns\u00e4 toimintaan.\u00a0 Ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden merkitys korostuu. Muun muassa kaunis maisema sek\u00e4 hyv\u00e4t ja rauhalliset kulkureitit motivoivat i\u00e4kk\u00e4it\u00e4 ihmisi\u00e4 liikkumaan ulkona. Esteet\u00f6n ja viihtyis\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n voi turvata mahdollisuudet ulkona liikkumiseen sek\u00e4 kodin ulkopuoliseen toimintaan osallistumiseen, ja siten lis\u00e4t\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten hyvinvointia.<\/p>

Merja Rantakokko, TtT
Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos,
Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto.
Merja.rantakokko@jyu.fi<\/a><\/p>

Lihas ja j\u00e4nne mukautuvat vastaamaan toimintansa vaatimuksia l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n<\/b><\/p>

Lihasheikkous on ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 yksi suurimmista toimintakyvyn ja liikkumiskyvyn heikkenemisen ja itsen\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n menett\u00e4misen syist\u00e4. Lihasheikkouteen ei vaikuta vain lihasten koko, vaan my\u00f6s lihaksen rakenteella ja lihakseen kiinnittyv\u00e4n j\u00e4nteen ominaisuuksilla on oma roolinsa lihaksen toiminnan kannalta. Selvitimme ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyvi\u00e4 muutoksia lihaksen rakenteessa ja j\u00e4nteen ominaisuuksissa tutkimalla liikkumisen kannalta oleellisten pohjelihasten rakennetta sek\u00e4 niihin kiinnittyv\u00e4n akillesj\u00e4nteen ominaisuuksia nuorilla ja terveill\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 lihaksen rakenteessa oli vain pieni\u00e4 eroja ik\u00e4\u00e4ntyneiden ja nuorten v\u00e4lill\u00e4 ja lis\u00e4ksi vaikutuksiltaan erisuuntaiset rakenteelliset muutokset kumosivat toisensa siten, ett\u00e4 havaituilla eroilla ei luultavasti ole vaikutusta lihaksen toiminnallisuuteen. Akillesj\u00e4nteen j\u00e4ykkyyden havaittiin olevan ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 pienempi kuin nuorilla ja molemmilla ik\u00e4ryhmill\u00e4 j\u00e4ykkyyden havaittiin olevan mukautunut vastaamaan pohjelihasten voimantuottokyky\u00e4. Muutokset lihasten rakenteessa tai j\u00e4nteiden ominaisuuksissa eiv\u00e4t siis n\u00e4yt\u00e4 olevan syyn\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden ihmisten lihasheikkouteen. Lis\u00e4ksi akillesj\u00e4nne n\u00e4ytt\u00e4isi s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n kykyns\u00e4 mukautua liikkumisen vaatimuksiin ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja mahdollisesti akillesj\u00e4nteen pienempi j\u00e4ykkyys edesauttaa ik\u00e4\u00e4ntyneiden ihmisten liikuntakyvyn s\u00e4ilymisess\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>

Age-related differences in Achilles tendon properties and triceps surae muscle architecture in vivo. <\/i>Stenroth L<\/i><\/a>, <\/i>Peltonen J<\/i><\/a>, <\/i>Cronin NJ<\/i><\/a>, <\/i>Sipil\u00e4 S<\/i><\/a>, <\/i>Finni T<\/i><\/a>.<\/i>J Appl Physiol.<\/i><\/a>2012; 113(10):1537-44.<\/i><\/p>

Lauri Stenroth
Tohtorikoulutettava
Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto
lauri.stenroth@jyu.fi<\/a>, puh. 040-8054529<\/p>

Hyv\u00e4 tasapaino ja tasapainovarmuus - itsen\u00e4isempi selviytyminen arjessa lonkkamurtuman j\u00e4lkeen<\/b><\/p>

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 i\u00e4k\u00e4s henkil\u00f6 pystyy suoriutumaan mahdollisimman itsen\u00e4isesti p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 kuten ruuan laitosta. Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyss\u00e4 tutkimuksessa selvisi, ett\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4, joilla oli hyv\u00e4 tasapaino ja tasapainovarmuus, oli muita pienempi riski kokea p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 toiminnoista suoriutuminen vaikeaksi tai mahdottomaksi. Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutuksessa pit\u00e4isikin kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota toiminnallisiin ja tasapainoa kehitt\u00e4viin harjoituksiin. My\u00f6s kaatumisen pelkoa olisi t\u00e4rke\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4. Tutkimukseen osallistui 159 yli 60-vuotiasta kotona asuvaa i\u00e4k\u00e4st\u00e4 henkil\u00f6\u00e4, jotka oli leikattu lonkkamurtuman vuoksi Keski-Suomen keskussairaalassa.<\/p>

Edgren J, Salpakoski A, Rantanen T, Heinonen A, Kallinen M, von Bonsdorff MB, Portegijs E, Sihvonen S, Sipil\u00e4 S. Balance confidence and functional balance are associated with physical disability after hip fracture. <\/i>Gait and Posture 2013;2:201\u2013205.<\/i><\/p>

Johanna Edgren
Tohtorikoulutettava, TtM
Gerontologian tutkimuskeskus ja Terveystieteiden laitos, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto\u00a0
s-posti: johanna.edgren@jyu.fi; p: 040-8053565<\/p>

Polven tekonivel auttaa my\u00f6s yli 75-vuotiaita<\/b><\/p>

Tekonivelleikkauksen kokeneilla yli 75-vuotiailla oli v\u00e4hemm\u00e4n kipuja, parempi liikuntakyky ja parempi arkiel\u00e4m\u00e4n toimintakyky kuin samanik\u00e4isill\u00e4 leikkausta odottavilla. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4vi ilmi LL Katriina Limnellin tutkimuksessa, jossa \u00a0verrattiin polven tekonivelleikkausta odottavia 75-vuotiaita ja sit\u00e4 vanhempia vuotta aikaisemmin ja kahta vuotta aikaisemmin leikkauksen kokeneisiin. Enemmist\u00f6 leikatuista oli tyytyv\u00e4inen leikkaustulokseen\u00a0 ja arvioi itse terveytens\u00e4 ja liikuntakykyns\u00e4 parantuneen. He my\u00f6s k\u00e4yttiv\u00e4t selv\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n kipul\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 polvikipuun kuin leikkausta odottavat.<\/p>

Limnell K, J\u00e4msen E, Huhtala H, J\u00e4ntti P, Puolakka T, Jylh\u00e4 M. Functional ability, mobility and pain before and after knee replacement in patients aged 75 and older: a cross-sectional study. Aging Clinical and Experimental Research 2012 Nov 12 (epub ahed of printing)<\/i><\/p>

Esa.J\u00e4msen@uta.fi<\/a>
p. 044 3311 223<\/p>

N\u00e4k\u00f6 ja kuulo ovat t\u00e4rkeit\u00e4 vanhuusi\u00e4ss\u00e4<\/b><\/p>

I\u00e4kk\u00e4iden henkil\u00f6iden kuulo- ja n\u00e4k\u00f6kyvyll\u00e4 on laaja-alaisia vaikutuksia henkil\u00f6iden liikkumiskykyyn ja tasapainovarmuuteen. Kuulon ja n\u00e4\u00f6n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisill\u00e4 tarkastuksilla sek\u00e4 asianmukaisella aistien hoidolla, apuv\u00e4lineill\u00e4 ja kuntouttavilla toimenpiteill\u00e4 voidaan tukea i\u00e4kk\u00e4iden henkil\u00f6iden aktiivista ja tasa-arvoista osallisuutta yhteiskunnassa. My\u00f6s esteet\u00f6n ja turvallinen \u00a0ymp\u00e4rist\u00f6 voi auttaa kuulo- ja n\u00e4k\u00f6ongelmista k\u00e4rsivien i\u00e4kk\u00e4iden henkil\u00f6iden itsen\u00e4ist\u00e4 liikkumista.<\/p>

Kulmala J. Visual acuity in relation to functional performance, falls and mortality in old age. Studies in Sport, Physical Education and Health, nr 152, Jyv\u00e4skyl\u00e4, University of Jyv\u00e4skyl\u00e4. <\/i>Dissertation. 2010.<\/i><\/p>

http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-39-3958-8<\/i><\/a><\/p>

Jenni Kulmala
tutkijatohtori
puh. 040\u00a0805 3568
jenni.kulmala@jyu.fi<\/a><\/p>

Viljanen A. Genetic and environmental effects on hearing acuity and the association between hearing acuity, mobility and falls in older women. Studies in Sport, Physical Education and Health, nr 151, Jyv\u00e4skyl\u00e4, University of Jyv\u00e4skyl\u00e4. Dissertation. 2010.<\/em><\/p>

http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-39-3962-5<\/i><\/a><\/p>

Tutkijatohtori Anne Viljanen
puh. 040\u00a0805 3603
anne.viljanen@jyu.fi<\/a><\/p>

Hyv\u00e4 ty\u00f6kyky yhteydess\u00e4 parempaan vanhuuden toimintakykyyn <\/b><\/p>

Laajassa kunta-alan ty\u00f6ntekij\u00f6iden tutkimuksessa havaittiin ty\u00f6kyvyn ja ty\u00f6n psyykkisen kuormittavuuden olevan yhteydess\u00e4 elini\u00e4n pituuteen ja toimintakykyyn vanhuudessa.<\/p>

Ty\u00f6n vaikutusta vanhuuteen on tutkittu vasta v\u00e4h\u00e4n, mutta kiinnostus aiheeseen kasvaa kun suuret ik\u00e4luokat ovat siirtyneet tai suunnittelevat el\u00e4kkeelle siirtymist\u00e4, sanoo Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston\u00a0tutkija Mikaela von Bonsdorff.<\/p>

Keski-i\u00e4n parempi ty\u00f6kyky v\u00e4hensi vanhuuden toimintakyvyn heikkenemisen ja kuoleman riski\u00e4 Ty\u00f6terveyslaitoksen laajassa l\u00e4hes 30 vuotta kest\u00e4neess\u00e4 seurantatutkimuksessa. Ty\u00f6n korkea psyykkinen kuormitus lis\u00e4si toimihenkil\u00f6ammateissa ty\u00f6skentelevien miesten kuolleisuusriski\u00e4.<\/p>

Ty\u00f6olojen parantamisella voi siis olla kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia vanhuuden hyvinvointiin.\u00a0<\/p>

von Bonsdorff MB, Seitsamo J, Ilmarinen J, Nyg\u00e5rd CH, von Bonsdorff ME, Rantanen T. Work ability in midlife as a predictor of mortality and disability in later life: a 28-year prospective follow-up study. Canadian Medical Association Journal<\/i> 2011;183:E235-42.<\/p>

von Bonsdorff MB, Seitsamo J, Ilmarinen J, Nyg\u00e5rd CH, von Bonsdorff ME, Rantanen T. <\/i>Job strain among blue-collar and white-collar employees as a determinant of total mortality: A 28-year population-based follow-up.BMJ Open<\/i> 2012;2:e000860.<\/i><\/p>

Mikaela von Bonsdorff, Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto,
p. 0400 342\u00a0692,
mikaela.vonbonsdorff@jyu.fi<\/a>.<\/p>

Hyv\u00e4 fyysinen toimintakyky v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kuolleisuuden riski\u00e4 my\u00f6s yli 90-vuotiailla<\/b><\/p>

Hyv\u00e4 toimintakyky ja liikkumiskyky samoin kuin hyv\u00e4 itse arvioitu terveys, kotona asuminen ja naissukupuoli pident\u00e4v\u00e4t edess\u00e4 olevaa elinaikaa viel\u00e4 yli 90-vuotiaillakin. T\u00e4m\u00e4 selvisi\u00a0 Tervaskannot 90+ tutkimuksen yhdeks\u00e4n vuoden seurannassa. Erityisesti miehill\u00e4 toimintakyvyn s\u00e4ilyminen hyv\u00e4n\u00e4 ja liikkumisvaikeuksien puuttuminen alensivat merkitt\u00e4v\u00e4sti riski\u00e4 kuolla. Naisilla toimintakyvyn ja kuolleisuuden v\u00e4linen yhteys ei ollut yht\u00e4 selv\u00e4 kuin miehill\u00e4 vaan, naiset eliv\u00e4t selv\u00e4sti miehi\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n vaikka toimintakyvyss\u00e4 ja liikkumisessa olisikin vaikeuksia. Tulokset osoittavat ett\u00e4, fyysisen toimintakyvyn taso on vahva terveydentilan kuvaaja viel\u00e4 hyvinkin korkeassa i\u00e4ss\u00e4.<\/p>

Kristina Tiainen, Tiina Luukkaala, Antti Hervonen, Marja Jylh\u00e4. <\/i>Predictors of mortality in men and women aged 90 and older: A nine-year follow-up study in the Vitality 90+ Study. <\/i>Age and Ageing 2013 (painossa)<\/i><\/p>

Kristina Tiainen, tutkija
Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden yksikk\u00f6, Tampereen yliopisto
kristina.tiainen@uta.fi<\/a>,
puh. 040\u00a0190 1648<\/p>

Sosiaaliryhmien v\u00e4linen tasa-arvo v\u00e4hent\u00e4isi 90-vuotiaiden apua tarvitsevien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4\u00a0 <\/b><\/p>

Toimintakyky riippuu sosiaalisesta asemasta viel\u00e4 yli 90-vuotiaillakin. Tervaskannot 90+ tutkimuksen vuoden 2010 postikyselyn mukaan (N=1606) toimintakyky oli sit\u00e4 huonompi, mit\u00e4 alhaisempi oli aikaisempi ammattiasema ja mit\u00e4 matalampi oli koulutus.\u00a0 Toimintakyky\u00e4 arvioitiin sen perusteella, kykeneek\u00f6 tutkittava itsen\u00e4isesti eli ilman apua liikkumaan sis\u00e4ll\u00e4, k\u00e4velem\u00e4\u00e4n ainakin 400 metri\u00e4, kulkemaan portaita, pukeutumaan ja riisuutumaan sek\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n vuoteesta ja vuoteeseen. Kaikkiin toimintoihin itsen\u00e4isesti kykenevi\u00e4 oli miespuolisista\u00a0 ylemmist\u00e4 toimihenkil\u00f6ist\u00e4 76%, mutta ammattitaidottomista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 vain 45%; naisilla luvut olivat\u00a0 50% ja 26%. Vuonna 2011 Suomessa oli kaikkiaan 36\u00a0605 90 vuotta t\u00e4ytt\u00e4nytt\u00e4 henkil\u00f6\u00e4. Jos kaikkien yli 90-vuotiaiden toimintakyky oli samanlainen kuin ylemmill\u00e4 toimihenkil\u00f6ill\u00e4, Suomessa olisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 noin 10 000 avuntarvitsijaa v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>

Linda Enroth
TtM, tohtoriopiskelija
Terveystieteiden yksikk\u00f6 ja Gerontologian tutkimuskeskus,Tampereen yliopisto
linda.enroth@uta.fi<\/a>,
puh 040 1901647<\/p>

Yhdeks\u00e4nkymppisiss\u00e4 on sek\u00e4 lihavia ett\u00e4 laihoja\u00a0 \u2013 painoindeksill\u00e4 ja vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4ryksell\u00e4 silti v\u00e4li\u00e4<\/b><\/p>

Yh\u00e4 useampi el\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n yhdeks\u00e4nkymment\u00e4vuotiaaksi ja t\u00e4h\u00e4n joukkoon mahtuu niin lihavia kuin laihoja. Siisp\u00e4 vaikka vy\u00f6t\u00e4r\u00f6ll\u00e4si olisi joukko ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 senttej\u00e4, saatat silti el\u00e4\u00e4 hyvinkin pitk\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n asti. Itse asiassa vanhuusi\u00e4ss\u00e4 liev\u00e4sti ylipainoiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t el\u00e4v\u00e4n pidemp\u00e4\u00e4n kuin normaalipainoiseksi luokiteltavat.<\/p>

Tamperelaisessa Tervaskanto-tutkimuksessa selvitettiin painoindeksin ja vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4ryksen yhteytt\u00e4 kuolleisuuteen 90-vuotiailla. Nelj\u00e4n vuoden seurannassa etenkin miehill\u00e4 ylipaino oli yhteydess\u00e4 parempaan eloonj\u00e4\u00e4miseen verrattuna normaalipainoon. Naisille ja miehille yhteisen\u00e4 piirteen\u00e4 oli, ett\u00e4 kuolleisuus oli alhaisinta niill\u00e4, joilla ylipaino yhdistyi keskiarvoa matalampaan vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4rykseen. Tosin etenkin miehi\u00e4 kyseisess\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 oli hyvin v\u00e4h\u00e4n ja lis\u00e4tutkimuksia asiasta tarvitaan.<\/p>

Painoindeksin katsotaan heijastavan lihasten kokoa ja vy\u00f6t\u00e4r\u00f6nymp\u00e4ryksen rasvakudoksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Tutkimus antaa siis positiivista viesti\u00e4 sutjakassa kunnossa s\u00e4ilyville: korkea lihasmassa yhdistettyn\u00e4 alhaiseen rasvan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan hyv\u00e4 yhdistelm\u00e4 my\u00f6s vanhoista vanhimmilla.<\/p>

Inna Lisko, Kristina Tiainen, Sari Stenholm, Tiina Luukkaala, Antti Hervonen ja Marja Jylh\u00e4. <\/i>Body mass index, waist circumference, and waist-to-hip ratio as predictors of mortality in nonagenarians: The Vitality 90+ Study. Journal of Gerontology: Medical Sciences 66A(11): 1244-1250, 2011.<\/i><\/p>

Inna Lisko,
inna.lisko@uta.fi<\/a>,
040\u00a0805 3570<\/p>

Ik\u00e4\u00e4ntyneet voivat kokea terveytens\u00e4 hyv\u00e4ksi sairauksista huolimatta<\/b><\/p>

I\u00e4kk\u00e4\u00e4n ihmisen kokemus omasta terveydest\u00e4\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nlaadulleen. Tamperelaisessa TamELSA-tutkimuksessa, jossa on seurattu alunperin 60-89-vuotiaita henkil\u00f6it\u00e4 28 vuoden ajan, on todettu, ett\u00e4 l\u00e4hes 40% 60-89-vuotiaista henkil\u00f6ist\u00e4 kokee\u00a0 terveytens\u00e4 joko hyv\u00e4ksi tai melko hyv\u00e4ksi. Terveytens\u00e4 hyv\u00e4ksi kokeneet eiv\u00e4t kuitenkaan objektiivisesti mitattuna v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole terveit\u00e4, vaan monella on todettu joku pitk\u00e4aikainen sairaus.<\/p>

T\u00e4rke\u00e4\u00e4 vanhenevan ihmisen terveyskokemuksille on se, miten h\u00e4n p\u00e4rj\u00e4\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Hyv\u00e4n toimintakyvyn omaavat kokevat terveytens\u00e4 hyv\u00e4ksi useammin kuin huonon toimintakyvyn omaavat henkil\u00f6t. My\u00f6s se, ett\u00e4 sairauksista huolimatta pystyy el\u00e4m\u00e4\u00e4n oireetonta el\u00e4m\u00e4\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Positiivista on se, ett\u00e4 tekij\u00f6ihin, jotka ovat yhteydess\u00e4 hyv\u00e4n terveyden kokemuksiin, voidaan vaikuttaa. Toimintakykyyn voidaan parantaa tai s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6tasolla kuntoutuksen keinoin ett\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 muuttamalla. Oireettomuutta voidaan edist\u00e4\u00e4 sairauksien paremmalla hoidolla. N\u00e4in henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4nlaatu paranee, ja h\u00e4n voi sairauksista huolimatta el\u00e4\u00e4 t\u00e4ysipainoista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>

Vuorisalmi M, Lintonen T, Jylh\u00e4 M: Comparative vs. global self-rated health: associations with age and functional ability. Aging Clinical Exp Res<\/span> 18: 211- 217, 2006<\/i><\/p>

Vuorisalmi M, Sarkeala T, Hervonen A, Jylh\u00e4 M. Among nonagenarians, congruence between self-rated health and proxy-rated health was low but both predicted mortality. <\/i>J Clin Epidemiol<\/span><\/i> 65:553-559, 2012, doi: 10 1016\/jclinepi.2011.11001<\/i><\/p>

Merja Vuorisalmi
FT, tutkijatohtori
Terveystieteiden yksikk\u00f6, Gerontologian tutkimuskeskus
merja.vuorisalmi@uta.fi<\/a>
puh. 040\u00a0190 1630<\/p>

Palvelutaloista uusia kyl\u00e4taloja ?<\/b><\/p>

Suomalainen yhteishenki on perinteisesti konkretisoitunut monenlaisissa yhteisiss\u00e4, talkooty\u00f6n\u00e4 tehdyiss\u00e4 rakennuksissa. On ollut ty\u00f6v\u00e4entaloja, nuorisoseurantaloja, maamiesseurantaloja tai vaikkapa vapaapalokuntien taloja. Yhteiset talot ovat symboloineet yhteist\u00e4 aatetta ja joukkovoimaa, niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassakin. Nykyisin kannetaan suurta huolta yhteis\u00f6llisyyden katoamisesta ja ihmisten syrj\u00e4ytymisest\u00e4 yksil\u00f6in\u00e4 ja ihmisryhmin\u00e4. Vanhusten kohdalla uutisoidaan l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in huonosta hoidosta ja siit\u00e4, kuinka vaikea yksityisi\u00e4 palveluntuottajia on valvoa.<\/p>

Oman palvelutalossa tekem\u00e4ni tutkimuksen mukaan asiat voisivat kuitenkin vanhusten osalta olla toisin. Oikeastaan tarvitaan vain oivallus ja hyv\u00e4\u00e4 tahtoa. Voisivatko palvelutalot \u00a0toimia alueillaan uudenlaisina kyl\u00e4taloina? Esimerkiksi palvelutalojen \u00a0liikunta-, keitti\u00f6-, ruokailu-, kokous- ja ryhm\u00e4ty\u00f6tiloja voitaisiin lainata alueen harrastusseuroille palveluksia vastaan. Lasten kokkikouluun palvelutalon keitti\u00f6ss\u00e4 voisi ottaa mukaan talon asukkaita ja tilojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vastaan lapset voisivat vaikka pit\u00e4\u00e4 taiden\u00e4yttelyn talon tiloissa tai k\u00e4yd\u00e4 esiintym\u00e4ss\u00e4. Fysioterapeutti ja jalkahoitaja voisivat ottaa vastaan yksityisasiakkaita talon tiloissa iltaisin, miksei l\u00e4\u00e4k\u00e4rikin. Palvelutaloissa voitaisiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vaikkapa ty\u00f6tt\u00f6mien ruokailuja, paikallisten taiteilijoiden n\u00e4yttelyj\u00e4, p\u00e4iv\u00e4tansseja alueen kaikille asukkaille, ohjelmallisia iltamia tai vaalipaneeleja. Tiloja on jo ja uudet talot voitaisiin suunnitella uudenlaisen, laajemman k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kunnan mukaan. Mahdollisuudet ovat oikeastaan rajattomat. Ik\u00e4ihmiset asuisivat l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 integroituneina virikkeellisemm\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, \u00a0eik\u00e4 valvontaa monien vierailijoiden takia tarvitsisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Aluehallintoviraston vastuulle.\u00a0<\/p>

Linkki tutkimukseen<\/p>

https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/bitstream\/handle\/123456789\/38400\/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201208282260.pdf?sequence=1<\/i><\/a><\/p>

Jari Pirhonen
tohtoriopiskelija
jari.pirhonen@uta.fi<\/a><\/p>

Suurin osa el\u00e4\u00e4 viimeisetkin vanhuusvuotensa kotona <\/b><\/p>

Kaikki vanhat ihmiset eiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon raskaimpia palveluja runsaasti. Palvelujen k\u00e4ytt\u00f6 keskittyy el\u00e4m\u00e4n viimeisiin kuukausiin ja vuosiin.\u00a0 Silti suurin osa vanhoista ihmisist\u00e4 (n. 60 %) viett\u00e4\u00e4 suurimman osan my\u00f6s viimeisest\u00e4 elinvuodestaan kotonaan.<\/p>

Siirtym\u00e4t hoitopaikkojen tai kodin ja hoitopaikan v\u00e4lill\u00e4 keskittyv\u00e4t paljolti el\u00e4m\u00e4n loppuvaiheisiin: nelj\u00e4nnes yli 70-vuotiaista kuolleista siirtyi kotoaan hoitopaikkaan tai sairaalaan vasta viimeisen puolen vuoden aikana. Osa el\u00e4m\u00e4n loppuvaiheen siirtymist\u00e4 selittyy sill\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6s hyvin vanhat saavat \u00a0hyv\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 hoitoa, mutta osassa on kyse siit\u00e4 ettei hoitopaikoissa viel\u00e4 hyvin osata hoitaa el\u00e4m\u00e4n viimeisi\u00e4 vaiheita. \u00a0Monessa hoitopaikassa kuitenkin pyrit\u00e4\u00e4n hoitamaan vanha ihminen loppuun asti ilman turhia siirtymisi\u00e4. El\u00e4m\u00e4n loppuvaiheiden siirtym\u00e4t pitk\u00e4aikaishoitopaikoista muualle eiv\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyneet vuosina 2002\u20132008, ja siirtym\u00e4t vanhainkodeista pois viimeisen elinvuoden aikana pikemminkin v\u00e4heniv\u00e4t.<\/p>

COCTEL-hankkeessa tutkitaan vanhojen ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Rekisteriaineisto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tiedon eritasoisten sairaaloiden, ymp\u00e4rivuorokautisen hoidon ja kotihoidon k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Tutkimusjoukossa on 317\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4, jotka kuolivat vuosina 1998\u20132008 70-vuotiaana tai vanhempana sek\u00e4 222 000 verrokkihenkil\u00f6\u00e4, jotka eliv\u00e4t pidemp\u00e4\u00e4n.<\/p>

Aaltonen Mari, Forma Leena, Rissanen Pekka, Raitanen Jani, Jylh\u00e4 Marja (2010) Transitions in health and social service system at the end of life. European Journal of Ageing 7: 91-100. <\/i><\/p>

Aaltonen Mari, Rissanen Pekka, Forma Leena, Raitanen Jani, Jylh\u00e4 Marja (2012) The impact of dementia on care transitions during the last two years of life. Age and Ageing 41:52-57. <\/i><\/p>

Forma Leena (2011): Health and social service use among older people: the last two years of life. <\/i>Acta Universitatis Tamperensis 1673. <\/i><\/p>

Forma Leena, Jylh\u00e4 Marja, Aaltonen Mari, Raitanen Jani ja Rissanen Pekka (2012): Vanhuuden viimeiset vuodet. Pitk\u00e4aikaishoito ja siirtym\u00e4t hoitopaikkojen v\u00e4lill\u00e4. Kunnallisalan kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6n tutkimusjulkaisusarja 69.<\/i><\/p>

Leena Forma ja Mari Aaltonen
Terveystieteiden yksikk\u00f6 ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto
leena.forma@uta.fi<\/a>, 040\u00a0190 1604
mari.s.aaltonen@uta.fi<\/a>, 040\u00a0190 1674<\/p>


Maailma on parantunut 90-vuotiaan silmin: Tervaskannot kertovat erityisesti vanhuspalvelujen parantuneen<\/b><\/p>

Vuonna 2012 tehdyiss\u00e4 Tervaskanto-tutkimuksen el\u00e4m\u00e4ntarinahaastatteluissa 90-vuotiaat tamperelaiset kertovat, maailman muuttuneen monin tavoin parempaan suuntaan heid\u00e4n pitk\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 seikkana esille nousi se, ett\u00e4 vanhuspalvelut ovat kohentuneet. My\u00f6s yleisen elintason ja elinolojen paraneminen otettiin usein puheeksi haastatteluissa. Lis\u00e4ksi suomalaisen koulutuksen kehitys n\u00e4htiin positiivisena asiana.<\/p>

Tervaskantojen kehumien vanhuspalveluiden kehitt\u00e4misess\u00e4 tulisi haastattelujen perusteella kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota palveluiden saatavuuteen ja riitt\u00e4viin henkil\u00f6st\u00f6resursseihin. Vanhuspalveluiden toiminnassa tulisi ottaa huomioon kaksi haastateltujen esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 muuttuneen maailman aiheuttamaa huolta: turvattomuuden tunne ja taloudellinen toimeentulo.<\/p>

Taina Raittila
050-318 6752
taina.raittila@uta.fi<\/a><\/p>

Vanhusten immuunipuolustuksen heikkenemisen geenitason mekanismit<\/b><\/p>

Vanhusten sairastavuus ja kuolleisuus infektiotauteihin on moninkertainen verrattuna nuorempiin. T\u00e4m\u00e4n taustalla on immuunipuolustuksen heikkeneminen. T\u00e4m\u00e4n heikkenemisen solu- , molekyyli- ja geenitason mekanismit ovat suurelta osalta tuntemattomia. Ty\u00f6ryhm\u00e4mme on analysoinut 90-vuotiaiden vanhusten\u00a0 immuunisysteemin solujen geenien aktivaatiotasoa genominlaajuisesti. K\u00e4ytt\u00e4en eri bioinformatiikan menetelmi\u00e4 olemme osoittaneet, ett\u00e4 miehill\u00e4 ja naisilla immuunisysteemin eri osa-alueet vanhenevat hyvin eri tahtia. Samoin olemme osoittaneet, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4ll\u00e4 yleisell\u00e4 viruksella, sytomegaloviruksella, on voimakas vanhusten immuunisysteemi\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4 vaikutus.<\/p>

Kuparinen T, Marttila S, Jylh\u00e4v\u00e4 J, Tserel L, Peterson P, Jylh\u00e4 M, Hervonen A, Hurme M. Cytomegalovirus (CMV) dependent and independent changes in the aging of the human immune system: A transcriptomic analysis. Exp Gerontol epub 2013.<\/p>

Marttila S, Jylh\u00e4v\u00e4 J, Nevalainen T, Jylh\u00e4 M, Hervonen A, Tserel L, Peterson P, Hurme M. Transcriptional analysis reveals gender-specific changes in the aging of the immune system. L\u00e4hetetty julkaistavaksi.<\/p>

Saara Marttila (saara.marttila@uta.fi<\/a>), Juulia Jylh\u00e4v\u00e4 (juulia.jylhava@uta.fi<\/a>), TaY\/MED<\/p>

Ik\u00e4\u00e4ntymisen biomarkkerit<\/b><\/p>

Biologiseen ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyy monia muutoksia eri soluissa, molekyyleiss\u00e4 ja niiden tuotannossa. Tutkijoiden tavoitteena on jo vuosia ollut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 parametreja, biomarkkereita, jotka olisivat informatiivisia vanhenemisprosessin edistymisest\u00e4. Ryhm\u00e4mme on osoittanut, ett\u00e4 veress\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4 solujen ulkopuolinen DNA (cf-DNA) on t\u00e4llainen biomarkkeri: sen kohonneet veritasot 90-vuotiailla ennustavat lyhentynytt\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 olevaa elinik\u00e4\u00e4. Er\u00e4s cf-DNA:n osakomponentti, mitokondriaalinen DNA, kertoo my\u00f6s vanhusten lihasvoiman heikkenemisest\u00f6. Cf-DNA:n merkityst\u00e4 ja suhdetta muihin biomarkkereihin analysoidaan my\u00f6s laajassa eurooppalaisessa ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 tutkivassa EU-konsortiossa (MARK-AGE).<\/p>

Jylh\u00e4v\u00e4 J, Jylh\u00e4 M, Lehtim\u00e4ki T, Hervonen A, Hurme M. Circulating cell-free DNA is associated with mortality and inflammatory markers in nonagenarians: The Vitali 90+ Study. Exp Gerontol 47, 372, 2012.<\/p>

Jylh\u00e4v\u00e4 J, Marttila S, Nevalainen T, Jylh\u00e4 M, Hervonen A, Hurme M. Characterization of distinct plasma\u00a0 cell-free DNA (cf-DNA) species for their role in age-associated inflammation and frailty.<\/b> Aging Cell, painossa.<\/p>

Juulia Jylh\u00e4v\u00e4 (juulia.jylhava@uta.fi<\/a>), Saara Marttila (saara.marttila@uta.fi<\/a>), Tapio Nevalainen (tapio.l.nevalainen@uta.fi<\/a>, TaY MED<\/p> ","_fi_post_name":"hyvia-uutisia-vanhenemisesta","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Hyvi\u00e4 uutisia vanhenemisesta","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[130,1],"tags":[],"class_list":["post-386","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiedeuutiset","category-yleinen","entry","no-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/386","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=386"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/386\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5480,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/386\/revisions\/5480"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=386"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=386"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=386"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}