Samoin kuin monen maan hoivapolitiikka, hollantilainen hoivapolitiikka on viime vuosikymmenin\u00e4 pyrkinyt v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n i\u00e4kk\u00e4iden ymp\u00e4rivuorokautista pitk\u00e4aikaishoitoa ja kotihoitoa sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n omaisten tarjoaman avun ja hoivan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. J\u00e4lkimm\u00e4iseen on pyritty muun muassa erilaisella s\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4 ja rahallisilla korvauksilla. Muistisairaat ja henkil\u00f6t, joilla kognitio on heikentynyt, tarvitsevat yleens\u00e4 tavallista enemm\u00e4n apua joko omaisilta ja l\u00e4heisilt\u00e4 tai virallisilta avuntarjoajilta, kuten kotihoidosta tai ymp\u00e4rivuorokautisesta hoidosta. On mahdollista, ett\u00e4 kiristyv\u00e4ll\u00e4 hoivapolitiikalla huononnetaan my\u00f6s niiden tilannetta, jotka tarvitsevat apuja eniten.<\/p>
Tampereella tehty tutkimus osoitti, ett\u00e4 Hollannissa vuosien 1992-2012 v\u00e4lill\u00e4 sellaisten muistisairaiden tai muusta syyst\u00e4 kognition heikentymisest\u00e4 k\u00e4rsivien ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4, jotka eiv\u00e4t saaneet mit\u00e4\u00e4n hoitoa, kasvoi huomattavasti. Omaisten ja l\u00e4heisten antaman avun ja hoivan m\u00e4\u00e4r\u00e4 samoin kuin ymp\u00e4rivuorokautisen pitk\u00e4aikaishoidon k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4heni, kun taas ammattilaisten tarjoaman kotihoidon ja muiden tukipalvelujen k\u00e4ytt\u00f6 ei juurikaan muuttunut. Tulokset eiv\u00e4t selittyneet tutkimusjoukon yksil\u00f6llisill\u00e4 ominaisuuksilla ja niiss\u00e4 tapahtuneilla muutoksilla. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 ymp\u00e4rivuorokautisen hoidon tai ammattilaisten tarjoaman kotihoidon v\u00e4hentyminen eiv\u00e4t ole korvautuneet omaisten tarjoamalla avulla. P\u00e4invastoin,\u00a0omaisten tarjoama apu v\u00e4heni. Tuloksena on entist\u00e4 suurempi joukko ihmisi\u00e4, jotka selviytyv\u00e4t kotona ilman apua. T\u00e4h\u00e4n joukkoon kuuluvat olivat useammin miehi\u00e4, ja heill\u00e4 oli tutkimusryhm\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen tilanteeseen n\u00e4hden parempi fyysinen toimintakyky.<\/p>
Tutkimuksessa k\u00e4ytettiin Longitudinal Aging Studies Amsterdam (LASA) pitkitt\u00e4isaineistoa. Aineistoa on ker\u00e4tty vuodesta 1992 saakka kattavilla haastatteluilla. Tutkittavat olivat i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 65-85-vuotiaita (keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ik\u00e4 75 vuotta). Heille kaikille oli tehty Mini-Mental State Examination \u2013testi (MMSE-testi). T\u00e4h\u00e4n tutkimukseen valikoitiin ne henkil\u00f6t, joilla MMSE-testin tulos viittasi heikentyneeseen kognitioon. Testin tuloksen tulkinnassa otettiin huomioon tutkittavan ik\u00e4 ja koulutustaso.<\/p>
Suomalainen hoivapolitiikka noudattaa monella tavalla hollantilaisen hoivapolitiikan suuntauksia: ymp\u00e4rivuorokautista hoitoa on v\u00e4hennetty ja hoitoon p\u00e4\u00e4sy\u00e4 tiukennettu, kunnallista ammattilaisten tarjoamaa kotihoitoa ei ole saatavilla niin usein ja niin monelle kuin olisi tarvetta. Vaikka omaiset Suomessakin tarjoavat jo nyt paljon apua ja hoivaa, heilt\u00e4 odotetaan koko ajan enemm\u00e4n vastuunottoa ja ajank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden omaistensa hoidossa ja avustamisessa. Hollantilaisella aineistolla tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, etteiv\u00e4t omaiset aina pysty tai halua hoitaa l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n, tai ett\u00e4 kaikilla ei ole omaisia jotka voisivat auttaa. T\u00e4ll\u00f6in on riskin\u00e4, ett\u00e4 ihmiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t kotiin ilman apua ja hoivaa.\u00a0<\/p>
Tutkimus on osa vuoden 2018 alussa aloittanutta Ik\u00e4\u00e4ntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksik\u00f6n tutkimuksia (Centre of Excellence in Research on Ageing and Care, https:\/\/www.jyu.fi\/hytk\/fi\/laitokset\/yfi\/en\/research\/projects\/agecare\/ikaantymisen-ja-hoivan-tutkimuksen-huippuyksikko-coe-agecare-2018-2025).<\/p>
\u00a0<\/p>
Alkuper\u00e4isjulkaisu<\/p>
Trends in the use of care among people aged 65-85 with cognitive impairment in the Netherlands. Aaltonen M, Raitanen J, Comijs H, Broese van Groenou M. Ageing & Society (2018), 1-30. doi:10.1017\/S0144686X18000752.<\/p>
\u00a0<\/p>
Lis\u00e4tietoja<\/p>
Tutkijatohtori Mari Aaltonen, mari.s.aaltonen(at)uta.fi<\/p> ","_fi_post_name":"tutkimusuutinen-entista-useampi-hollantilainen-muistisairas-jaa-kotiin-ilman-apua","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Tutkimusuutinen: Entist\u00e4 useampi hollantilainen muistisairas j\u00e4\u00e4 kotiin ilman apua","_en_post_content":"","_en_post_name":"","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"","edit_language":"en","footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-37","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","entry","no-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=37"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5352,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/37\/revisions\/5352"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=37"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=37"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=37"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}