V\u00e4it\u00f6stutkimuksessa tarkasteltiin muistisairaiden henkil\u00f6iden ja heid\u00e4n l\u00e4heistens\u00e4 kokemuksia teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta ja vaikutuksista heid\u00e4n arkeensa. Erityisen\u00e4 tarkastelun kohteena olivat teknologiaan liittyv\u00e4t tarpeet, koetut hy\u00f6dyt ja haitat sek\u00e4 eettiset haasteet.<\/p>
- Sosiaaliset tarpeet sek\u00e4 autonomian s\u00e4ilytt\u00e4miseen ja liikkumiseen liittyv\u00e4t tarpeet korostuvat muistisairaiden ihmisten arjessa. Teknologia voi auttaa, kunhan huomioidaan koko muistisairasta ihmist\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 sosiaalinen verkosto, huolellinen ja toistuva ohjaus, teknologian k\u00e4yt\u00f6n oikea-aikaisuus ja muistisairaan henkil\u00f6n motivointi laitteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kiteytt\u00e4\u00e4 tohtorikoulutettava Merja Riikonen Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston liikuntatieteellisest\u00e4 tiedekunnasta.<\/p>
Tutkimuksessa ilmeni, ett\u00e4 teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 rajoittaa muistisairaan autonomiaa v\u00e4hemm\u00e4n kuin ymp\u00e4rist\u00f6, jossa sit\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4. Rajoittaminen ja lukitut ovet voidaan korvata erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla.<\/p>
- Teknologialla, kuten esimerkiksi seurantarannekkeella on kuitenkin my\u00f6s negatiivisia vaikutuksia, jos siin\u00e4 on muistisairaan ihmisen arkea h\u00e4iritsevi\u00e4 elementtej\u00e4, se aiheuttaa kiistaa l\u00e4heisen ja sairastuneen v\u00e4lill\u00e4 tai jos se leimaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4, Riikonen lis\u00e4\u00e4.<\/p>
Oikein k\u00e4ytettyn\u00e4 teknologia tukee muistisairaan ihmisen arkea, s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 muistisairaan arvokkuuden kokemusta, parantaa l\u00e4heisen jaksamista eik\u00e4 h\u00e4iritse muistisairaan ihmisen arkea.<\/p>
- Teknologian k\u00e4yt\u00f6n eettisyyden tai ep\u00e4eettisyyden kussakin tilanteessa m\u00e4\u00e4rittelee muistisairaan ihmisen tarve, motivaatio, kokemus laitteesta, aikaisemman el\u00e4m\u00e4n kokemukset saman tyyppisist\u00e4 tilanteista, persoona ja my\u00f6s sairauden vaihe, Riikonen luettelee.<\/p>
- Tilanne tulisi harkita jokaisen muistisairaan ihmisen kohdalla yksil\u00f6llisesti.<\/p>
Jos kotona asuvilta muistisairailta ihmisilt\u00e4 puuttuu sosiaalinen verkosto, he erist\u00e4ytyv\u00e4t ja syrj\u00e4ytyv\u00e4t. Lis\u00e4ksi yksin\u00e4isyys altistaa my\u00f6s kodin vangiksi j\u00e4\u00e4miselle.<\/p>
- T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yhteiskunnassamme on iso ryhm\u00e4 muistisairaita ihmisi\u00e4, joiden liikkumista rajoitetaan toistuvasti. Teknologisilla ratkaisuilla voidaan turvallisuutta ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta lis\u00e4t\u00e4, koska se mahdollistaa itsen\u00e4isen liikkumisen turvallisesti, Riikonen sanoo.<\/p>
Tutkimuksessa k\u00e4ytettiin etnografista n\u00e4k\u00f6kulmaa haastattelemalla ja havainnoimalla muistisairaita ihmisi\u00e4 ja heid\u00e4n l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n teknologisten apuv\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6tilanteissa. Ensimm\u00e4inen vaihe toteutettiin vuosina 2004\u20132007 ja kohderyhm\u00e4n\u00e4 olivat 25 muistisairautta sairastavaa kotona yksin tai omaishoitajansa kanssa asuvaa henkil\u00f6\u00e4 sek\u00e4 heid\u00e4n 25 l\u00e4heist\u00e4\u00e4n. Koteihin vietiin yhteens\u00e4 29 erilaista laitetta. Toinen keruuvaihe toteutettiin vuosina 2012\u20132014, jolloin 20 muistisairasta ihmist\u00e4 ja 20 heid\u00e4n l\u00e4heist\u00e4\u00e4n osallistui tutkimukseen. Yhteens\u00e4 tutkimukseen osallistui 90 henkil\u00f6\u00e4. Toisessa aineiston keruuvaiheessa teknologinen v\u00e4line oli GPS-kello. Tutkimus toteutettiin Etel\u00e4-Pohjanmaalla.<\/p>
FM Merja Riikosen gerontologian ja kansanterveyden v\u00e4it\u00f6skirjan \u201dMuistisairaan ihmisen kokemukset teknologiasta osana arkea - turvaa vai tunkeilevuutta?\u201d tarkastustilaisuus 26.10.2018 klo 12 alkaen Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston salissa L304.\u00a0Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 dosentti P\u00e4ivi Topo (Ik\u00e4instituutti, Helsinki) ja kustoksena professori\u00a0Taina Rantanen (Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto). V\u00e4it\u00f6stilaisuuden kieli on suomi.<\/p>
Merja Riikonen valmistui Ilmajoen lukiosta 1986. Filosofian maisteriksi kotimaisesta kirjallisuudesta ja folkloristiikasta Helsingin yliopistosta h\u00e4n valmistui 1995. Vuodesta 1998 alkaen Riikonen on ty\u00f6skennellyt erilaisissa, p\u00e4\u00e4asiassa teknologiaan ja muistisairauteen liittyviss\u00e4 tutkimus- ja kehitt\u00e4misteht\u00e4viss\u00e4. Gerontologian jatko-opinnot h\u00e4n aloitti 2005. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4n ty\u00f6skentelee FinFami Etel\u00e4n-Pohjanmaa ry:n vt. toiminnanjohtajana ja ik\u00e4\u00e4ntyneiden omaisty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4.<\/p>
Julkaisutiedot:<\/b><\/p>
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations 24, 87 s., Jyv\u00e4skyl\u00e4 2018, ISSN: 2489-9003, ISBN: 978-951-39-7568-5\u00a0 (PDF). Pysyv\u00e4 linkki v\u00e4it\u00f6skirjaan: http:\/\/urn.f\/URN:ISBN:978-951-39-7568-5<\/a><\/p>
Lis\u00e4tietoja:<\/b><\/p>