{"id":7457,"date":"2020-05-27T14:21:18","date_gmt":"2020-05-27T11:21:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.gerec.fi\/?page_id=7457"},"modified":"2024-06-19T08:42:26","modified_gmt":"2024-06-19T05:42:26","slug":"tutkimuksen-kuvaus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/research\/activeageing\/active-ageing-agnes-study\/tutkimuksen-kuvaus\/","title":{"rendered":"Description of the study","raw":"Description of the study"},"content":{"rendered":"[vc_row][vc_column][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]The purpose of AGNES-project is to study active ageing and its relationship with health, physical and psychological functioning, and well-being in old age. By active aging we mean the striving for elements of well-being through activities relating to a person\u2019s goals, functional capacities and opportunities. Many earlier studies have considered primarily physical activity while in this study we also focus on social and intellectual activity such as volunteering and, helping other people. The associations of health, functional capacity and well-being with active ageing are investigated using the University of Jyvaskyla Active Aging Scale developed in the project. Additionally, we study the associations between living environments and active lifestyle.<\/p>\n

In addition, we aim to investigate whether older people have become younger.\u00a0 We compare the results of the AGNES-study with the results of the Evergreen study conducted 30 years ago.<\/p>\n

The name of AGNES-study is formed from its longer scientific description \u201dActive ageing \u2013 resilience and external support as modifiers of the disablement outcome\u201d.[\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row]\n","protected":false,"raw":"[vc_row][vc_column][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]The purpose of AGNES-project is to study active ageing and its relationship with health, physical and psychological functioning, and well-being in old age. By active aging we mean the striving for elements of well-being through activities relating to a person\u2019s goals, functional capacities and opportunities. Many earlier studies have considered primarily physical activity while in this study we also focus on social and intellectual activity such as volunteering and, helping other people. The associations of health, functional capacity and well-being with active ageing are investigated using the University of Jyvaskyla Active Aging Scale developed in the project. Additionally, we study the associations between living environments and active lifestyle.\r\n\r\nIn addition, we aim to investigate whether older people have become younger.\u00a0 We compare the results of the AGNES-study with the results of the Evergreen study conducted 30 years ago.\r\n\r\nThe name of AGNES-study is formed from its longer scientific description \u201dActive ageing \u2013 resilience and external support as modifiers of the disablement outcome\u201d.[\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row]"},"excerpt":{"rendered":"[vc_row][vc_column][vc_column_text]AGNES-hankkeessa tutkimme aktiivisuuden yhteytt\u00e4 terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin vanhuudessa. Aktiivisuudella tarkoitetaan aktiivista el\u00e4m\u00e4notetta, aloitteellisuutta ja erilaisten asioiden tekemist\u00e4. Monissa aiemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu l\u00e4hinn\u00e4 liikunnallista aktiivisuutta, mutta t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa keskitymme my\u00f6s sosiaaliseen ja \u00e4lylliseen aktiivisuuteen kuten muiden auttamiseen ja yhteisten…","protected":false,"raw":""},"author":3,"featured_media":0,"parent":5548,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_mi_skip_tracking":false,"_fi_post_content":"[vc_row][vc_column][vc_column_text]AGNES-hankkeessa tutkimme aktiivisuuden yhteytt\u00e4 terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin vanhuudessa. Aktiivisuudella tarkoitetaan aktiivista el\u00e4m\u00e4notetta, aloitteellisuutta ja erilaisten asioiden tekemist\u00e4. Monissa aiemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu l\u00e4hinn\u00e4 liikunnallista aktiivisuutta, mutta t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa keskitymme my\u00f6s sosiaaliseen ja \u00e4lylliseen aktiivisuuteen kuten muiden auttamiseen ja yhteisten asioiden edist\u00e4miseen. Terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin yhteyksi\u00e4 aktiivisena vanhenemiseen ja sen edist\u00e4miseen tutkitaan hankkeessa kehitetyn aktiivisena vanhenemisen mittarin avulla. Tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s asuin- ja elinymp\u00e4rist\u00f6n merkityst\u00e4 aktiivisen el\u00e4m\u00e4n kannalta.\r\n\r\nLis\u00e4ksi tavoitteena on vastata kysymykseen: Ovatko i\u00e4kk\u00e4\u00e4t ihmiset nuortuneet? Vertaamme AGNES-tutkimuksen tuloksia noin 30 vuotta sitten toteutetun Ikivihre\u00e4t-tutkimuksen tuloksiin.\r\n\r\nToukokuussa 2020 t\u00e4ydensimme AGNES-tutkimusta laajennusosalla, jolla selvitimme tutkimukseen 2017-2018 osallistuneiden henkil\u00f6iden aktiivisuutta ja el\u00e4m\u00e4nlaatua koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen aikana kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020.\r\n\r\nTutkimuksen kolmas aineistonkeruu, AGNES-jatkotutkimus, on parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4.\r\n

AGNES-tutkimuksen lyhenne tulee tutkimuksen englanninkielisest\u00e4 tieteellisest\u00e4 nimest\u00e4 \u201dActive ageing \u2013 resilience and external support as modifiers of the disablement outcome\u201d.<\/blockquote>\r\n[caption id=\"attachment_7464\" align=\"alignnone\" width=\"1138\"]\"AGNES-tutkimuksen AGNES-tutkimuksen vaiheet[\/caption]\r\n\r\n[\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_tta_accordion active_section=\"0\" collapsible_all=\"true\"][vc_tta_section title=\"Aktiivisena vanhenemisen mittari, UJACAS (metoditutkimus)\" tab_id=\"1590574761529-316f0be2-57fa\"][vc_column_text]AGNES-tutkimuksen ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa kehitettiin ainutlaatuinen aktiivisena vanhenemisen mittari, UJACAS. Mittarin kehitt\u00e4misen t\u00e4rkein l\u00e4ht\u00f6kohta oli m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 aktiivisena vanheneminen tarkoittaa i\u00e4kk\u00e4\u00e4n ihmisen omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/strong>\r\n\r\nAktiivisena vanheneminen on yksi yleisimmin k\u00e4ytetyist\u00e4 positiivisen gerontologian k\u00e4sitteist\u00e4. Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 m\u00e4\u00e4ritteli aktiivisena vanhenemisen vuonna 2002 seuraavasti: \u201dAktiivisena vanheneminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet terveyteen, osallisuuteen ja turvallisuuteen el\u00e4m\u00e4nlaadun edist\u00e4miseksi ihmisten vanhetessa\u2026ottaen huomioon kunkin tarpeet, tavoitteet ja voimavarat\u201d.\u00a0 (World Health Organization, WHO, 2002).\u00a0 WHO:n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mm. vertailtaessa eri maiden lakien ja yhteiskuntael\u00e4m\u00e4n ik\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4.\r\n\r\nAktiivisuus tarkoittaa kaikkea, mit\u00e4 ihmiset tekev\u00e4t. Kun tutkitaan yksil\u00f6it\u00e4 eik\u00e4 yhteiskuntia, aktiivisena vanheneminen tarkoittaa yksil\u00f6n pyrkimyst\u00e4 aktiivisuuteen ja osallisuuteen omien tavoitteidensa, kykyjens\u00e4 ja mahdollisuuksiensa mukaan. Arviointimenetelm\u00e4n kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohtana olivat WHO:n ICF-luokituksen toiminnan ja osallistumisen kategoriat. Lis\u00e4ksi otettiin huomioon i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten n\u00e4kemykset keskeisist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nalueista sek\u00e4 osioiden ja mittarin tilastotieteelliset ominaisuudet. Mittarissa on yhteens\u00e4 17 eri aktiivisuuden muotoa ja vastaaja arvioi niist\u00e4 jokaista nelj\u00e4st\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmasta, jotka ovat halu toimintaan, kyky toimintaan, mahdollisuus toimintaan toiminnan useus ja m\u00e4\u00e4r\u00e4.\u00a0 Taustalla on ajatus, ett\u00e4 yksil\u00f6 oman toimijuutensa avulla pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa hyvinvointiansa.\r\n\r\nJyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston aktiivisena vanhenemisen mittaria (UJACAS) voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tutkimuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntyvien ihmisten parissa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4, mm. erilaisten apuv\u00e4lineiden hy\u00f6dyn arvioinnissa ja toimintaterapiassa.\r\n\r\nLue lis\u00e4\u00e4<\/strong><\/a>\r\n\r\nTiedotteet:\r\n<\/strong>Vanhuuden aktiivisuutta arvioiva uusi mittari julkaistu<\/a>[\/vc_column_text][\/vc_tta_section][vc_tta_section title=\"Aktiivisuuden, terveyden ja toimintakyvyn yhteys hyvinvointiin vanhuudessa (kohorttitutkimus)\" tab_id=\"1590574761548-9e760af6-3248\"][vc_column_text]AGNES-hankkeessa tutkitaan aktiivisuuden yhteytt\u00e4 terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin vanhuudessa. Tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s asuin- ja elinymp\u00e4rist\u00f6n merkityst\u00e4 aktiivisen el\u00e4m\u00e4n kannalta. <\/strong>\u00a0Terveyden ja toimintakyvyn yhteyksi\u00e4 aktiivisena vanhenemiseen tutkitaan aktiivisena vanhenemisen mittarin avulla.<\/strong>\r\n\r\nAGNES-tutkimukseen rekrytoitiin reilut 1000 vuosina 1942\u20131943, 1938\u20131939 ja 1933\u20131934 syntynytt\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n kaupunkialueella asuvaa henkil\u00f6\u00e4. Yhteystiedot saatiin v\u00e4est\u00f6rekisterist\u00e4. Tutkimusaineisto ker\u00e4ttiin vuosien 2017\u20132018 aikana ja mittaushetkell\u00e4 tutkittavat olivat noin 75-, 80- ja 85-vuotiaita. Tutkimukseen kuului lyhyt puhelinhaastattelu, kotihaastattelu, tutkimukset liikunta- ja terveyslaboratoriossa sek\u00e4 liike- ja sykemittarin k\u00e4ytt\u00e4minen viikon ajan. Jokainen osallistuja vietti tutkimuksen parissa keskim\u00e4\u00e4rin kahdeksan tuntia.\r\n

Kotihaastattelu<\/strong><\/h3>\r\nNoin kaksituntinen kotihaastattelu sis\u00e4lsi haastattelun ja kaksi lyhytt\u00e4 fyysisen suorituskyvyn testi\u00e4. Haastattelun yhteydess\u00e4 tutkittaville tarjottiin viikoksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kehon liikett\u00e4 ja syd\u00e4men sykett\u00e4 mittaavat laitteet. Kotihaastattelussa esitettiin kysymyksi\u00e4, jotka koskivat terveytt\u00e4, toiminta- ja liikkumiskyky\u00e4, liikkumista sek\u00e4 toimintaa ja toimintamahdollisuuksia erilaisten arkiel\u00e4m\u00e4n asioiden suhteen. Lis\u00e4ksi kysyttiin asumisesta, sosiaalisista suhteista, harrastuksista, mielialasta, el\u00e4m\u00e4nlaadusta, tavoitteista ja hyvinvoinnista sek\u00e4 ravitsemuksesta ja terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. Haastatteluun sis\u00e4ltyi my\u00f6s lyhyt muisti- ja tiedonk\u00e4sittelytoimintoja kartoittava osio. Tutkittavilta mitattiin lis\u00e4ksi k\u00e4den puristusvoima ja heille tehtiin yksinkertainen jalkojen toimintakyvyn testi (SPPB). \u00a0Haastattelun yhteydess\u00e4 tutkittaville tarjottiin viikoksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kehon liikett\u00e4 ja syd\u00e4men sykett\u00e4 mittaavat laitteet. Laitteet ker\u00e4\u00e4v\u00e4t tietoa tavanomaisesta p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 liikkumisesta. Mittarien toiminta perustuu kiihtyvyysanturin rekister\u00f6im\u00e4\u00e4n liikkeeseen ja syd\u00e4men s\u00e4hk\u00f6isen toiminnan mittaamiseen (EKG). Tutkittavia pyydettiin lis\u00e4ksi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yksinkertaista p\u00e4iv\u00e4kirjaa liikkumisestaan ja mittareiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.\r\n

Laboratoriotutkimus<\/strong><\/h3>\r\nLiikunta- ja terveyslaboratoriolla tehtyihin toimintakykymittauksiin sis\u00e4ltyi seuraavat mittaukset ja tutkimukset: pituus, paino, kuulo, n\u00e4k\u00f6, spirometria, verin\u00e4yte, syd\u00e4nfilmi, ortostaattinen koe, kehon koostuksen arviointi bioimpedanssilla, k\u00e4velynopeus (10 m), k\u00e4velykest\u00e4vyys (6 minuutin k\u00e4velytesti), reaktionopeus, kognitiivisen kyvyn testej\u00e4, k\u00e4den puristusvoima, polven ojennusvoima ja liikkumisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskeva haastattelu SoftGIS-menetelm\u00e4ll\u00e4.\u00a0 Lis\u00e4ksi terveydentilaa kartoitettiin sairaanhoitajan haastattelussa ja tarvittaessa l\u00e4\u00e4k\u00e4rintarkastuksessa.\r\n\r\nTiedotteet:<\/strong>\r\n\r\nJyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4iset sen kertovat: Kenest\u00e4 tulee aktiivivanhus?<\/a>\r\nHyv\u00e4 terveyden lukutaito edist\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4 i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4<\/a>\r\nSuomalainen sisu n\u00e4kyy ik\u00e4\u00e4ntyneiden harrastusaktiivisuudessa<\/a>\r\nK\u00e4velyn tauottaminen ja hidastaminen voi auttaa ik\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 jatkamaan ulkona liikkumista<\/a>\r\nMiss\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden ihmisten fyysist\u00e4 suorituskyky\u00e4 ja fyysist\u00e4 aktiivisuutta kannattaa mitata?<\/a>\r\nMaistiaisia AGNES-hankkeen tutkimustuloksista<\/a>\r\nS\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liikunta yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden liikkumismahdollisuuksia<\/a>\r\nYksin asuvat i\u00e4kk\u00e4\u00e4t selvi\u00e4v\u00e4t luunmurtuman j\u00e4lkeen yht\u00e4 hyvin kuin yhdess\u00e4 asuvat<\/a>\r\nSisukkuus auttaa pysym\u00e4\u00e4n aktiivisena i\u00e4n tuomista liikkumisvaikeuksista huolimatta<\/a>\r\nTerveystiedon ymm\u00e4rt\u00e4minen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten arjessa<\/a>[\/vc_column_text][\/vc_tta_section][vc_tta_section title=\"Ovatko vanhat ihmiset nuortuneet? AGNES-kohorttitutkimuksen vertailu ikivihre\u00e4t-tutkimukseen\" tab_id=\"1590575038288-31a4b12a-e730\"][vc_column_text]AGNES-tutkimus tarjosi harvinaisen mahdollisuuden verrata nykyp\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4\u00e4ntyvien toimintakyky\u00e4 ja koettua ik\u00e4\u00e4 aiempiin sukupolviin. Noin 30 vuotta sitten vuosina 1989\u20131990 saman ik\u00e4iset jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4iset osallistuivat Ikivihre\u00e4t-tutkimukseen. Tutkimuksissa osallistujien toimintakyky\u00e4 mitattiin liikunta- ja terveyslaboratoriolla muun muassa k\u00e4velynopeuden ja k\u00e4den puristusvoiman avulla. Ikivihre\u00e4t ja AGNES-tutkimusten tulokset ovat vertailukelpoisia, sill\u00e4 ne tehtiin samoilla menetelmill\u00e4. Tuloksia voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi arvioitaessa toiminnanvajausten yleisyytt\u00e4 tai hoidon tarvetta tulevaisuudessa. Tieto saattaa my\u00f6s lievitt\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyviin kohdistuvia ennakkoluuloja.\r\n\r\nTiedotteet:<\/strong>\r\n\r\nMaistiaisia AGNES-hankkeen tutkimustuloksista<\/a>[\/vc_column_text][\/vc_tta_section][vc_tta_section title=\"Jatkotutkimus: Aktiivisuus ik\u00e4\u00e4ntyvien ihmisten hyvinvoinnin edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 (interventio)\" tab_id=\"1590575089043-e95d9640-6406\"][vc_column_text]AGNES-tutkimuksen osallistujista noin 200 kutsuttiin vuoden mittaiseen satunnaistettuun kontrolloituun kokeeseen eli interventioon. Kokeessa selvitettiin vaikuttaako yksil\u00f6iden aktiivisuustavoitteita tukeva neuvonta heid\u00e4n aktiivisuuteen, el\u00e4m\u00e4nlaatuun ja liikkumiseensa. Intervention osallistujista puolet sai henkil\u00f6kohtaista aktiivisuutta tukevaa neuvontaa ja puolet yleist\u00e4 terveystietoa. Jako ryhmiin tehtiin arpomalla. Henkil\u00f6kohtaista aktiivisuutta ja hyvinvointia tukevaa neuvontaa saava ryhm\u00e4 k\u00e4vi kerran neuvojan luona, mink\u00e4 lis\u00e4ksi neuvoja oli heihin yhteydess\u00e4 puhelimitse yhteens\u00e4 nelj\u00e4sti. Sek\u00e4 neuvonnan ett\u00e4 tutkimuksen kuluessa jaetun kirjallisen materiaalin tarkoituksena oli tukea osallistujan itse asettamien tavoitteiden toteuttamista. Terveysneuvontaryhm\u00e4 sai yleist\u00e4 kirjallista materiaalia terveyden yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4. Kaikki osallistujat haastateltiin tutkimuksen alkuvaiheessa, puoliv\u00e4liss\u00e4 ja lopussa. Jatkotutkimus saatiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen elokuussa 2019.\r\n\r\nTiedotteet:<\/strong>\r\n\r\nNeuvonnalla on hankala muuttaa i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten aktiivisuutta<\/a>\r\n\r\nLis\u00e4\u00e4ntynyt arjen aktiivisuus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paranna liikkumiskyky\u00e4 tai lis\u00e4\u00e4 liikkumista ik\u00e4ihmisill\u00e4<\/a>[\/vc_column_text][\/vc_tta_section][vc_tta_section title=\"I\u00e4kk\u00e4iden ihmisten aktiivisuus koronaviruspandemian aikana (kohorttitutkimuksen laajennusosa)\" tab_id=\"1590575139014-746767cb-b5fe\"][vc_column_text]AGNES-tutkimuksen laajennusosassa selvitettiin tutkimukseen 2017-2018 osallistuneiden henkil\u00f6iden aktiivisuutta, liikkumista ja el\u00e4m\u00e4nlaatua koronaviruspandemian aikana. \u00a0AGNES-tutkimuksen laajennusosan tietoja verrattiin aiemmin ker\u00e4ttyihin tietoihin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten tietyt elinymp\u00e4rist\u00f6n tai henkil\u00f6n itsens\u00e4 piirteet ovat yhteydess\u00e4 muutoksiin. Etenkin se, mitk\u00e4 asiat lis\u00e4siv\u00e4t haavoittuvuutta tai sietokyky\u00e4 rajoituksille kiinnostivat tutkijoita.\r\n\r\nTutkimuksen laajennusosaan kutsuttiin mukaan vain AGNES-tutkimuksen ensimm\u00e4isen vaiheen osallistujat ja tutkimus toteuttiin kokonaan et\u00e4n\u00e4 kyselylomaketutkimuksena. Tutkimuksen t\u00e4m\u00e4n vaiheen aineiston keruu sijoittui touko-kes\u00e4kuulle 2020.\r\n\r\nTiedotteet:<\/strong>\r\n\r\nJyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto tutkii i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten aktiivisuutta koronaviruspandemian aikana<\/a>\r\n\r\nI\u00e4kk\u00e4iden el\u00e4m\u00e4nlaatu aleni vain v\u00e4h\u00e4n koronakev\u00e4\u00e4n liikkumisrajoituksista huolimatta<\/a>\r\n\r\nLiikunta sai ik\u00e4\u00e4ntyneet l\u00e4htem\u00e4\u00e4n kotoa koronan ensiaallon aikana<\/a>[\/vc_column_text][\/vc_tta_section][\/vc_tta_accordion][\/vc_column][\/vc_row]","_fi_post_name":"tutkimuksen-kuvaus","_fi_post_excerpt":"","_fi_post_title":"Tutkimuksen kuvaus","_en_post_content":"[vc_row][vc_column][\/vc_column][\/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]The purpose of AGNES-project is to study active ageing and its relationship with health, physical and psychological functioning, and well-being in old age. By active aging we mean the striving for elements of well-being through activities relating to a person\u2019s goals, functional capacities and opportunities. Many earlier studies have considered primarily physical activity while in this study we also focus on social and intellectual activity such as volunteering and, helping other people. The associations of health, functional capacity and well-being with active ageing are investigated using the University of Jyvaskyla Active Aging Scale developed in the project. Additionally, we study the associations between living environments and active lifestyle.\r\n\r\nIn addition, we aim to investigate whether older people have become younger.\u00a0 We compare the results of the AGNES-study with the results of the Evergreen study conducted 30 years ago.\r\n\r\nThe name of AGNES-study is formed from its longer scientific description \u201dActive ageing \u2013 resilience and external support as modifiers of the disablement outcome\u201d.[\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row]","_en_post_name":"tutkimuksen-kuvaus","_en_post_excerpt":"","_en_post_title":"Description of the study","edit_language":"en","footnotes":""},"class_list":["post-7457","page","type-page","status-publish","hentry","entry","no-media"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7457","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7457"}],"version-history":[{"count":37,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7457\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8903,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7457\/revisions\/8903"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5548"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.gerec.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7457"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}