Väitös 19.10.: Liikkumiskyky edellyttää fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös tiedonkäsittelyä

TtM Taina Poranen-Clarkin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Relationship between cognitive performance and mobility over the life course" tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 19.10.2018. Vastaväittäjänä toimii professori Eija Lönnroos (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan iäkkäiden henkilöiden tiedonkäsittelytoiminnot vaikuttavat heidän liikkumisaktiivisuuteensa elinpiirissä. TtM Taina Poranen-Clarkin gerontologian ja kansanterveyden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus vahvistaa tietoa aivojen tiedonkäsittelytoimintojen merkityksestä liikkumiskyvylle. Lisäksi tutkimus tuo lisää ymmärrystä aivoterveydestä huolehtimisen merkityksestä koko elinkaaren ajan.

- Liikkumiskyky edellyttää fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös tiedonkäsittelyä. Samat aivoalueet ovat osallisena sekä kognitiivisessa toiminnanohjauksessa että motoristen toimintojen ohjauksessa, Poranen-Clark kiteyttää.

Tutkimuksessa liikkumiskykyä mitattiin liikkumisaktiivisuus elinpiirissä mittarilla, joka kuvaa henkilön toteutunutta liikkumista omassa elinpiirissään huomioiden liikkumisen laajuuden, määrän sekä mahdollisen avun tarpeen liikkumiseen. Tutkimustulokset osoittivat, että henkilöillä, joilla oli parempi kognitiivinen toiminnanohjaus, oli myös laajempi liikkumisaktiivisuus elinpiirissä. Tätä yhteyttä selitti parempi alaraajojen toimintakyky ja se, että heillä ei ollut vaikeuksia käyttää kulkuneuvoja liikkumiseensa.

- Kahden vuoden seurannassa nousi esille, että kognitiivinen toiminnanohjaus on voimakkaampi ennustaja liikkumisaktiivisuudelle elinpiirissä kuin toisin päin, Poranen-Clark lisää.

Kä­ve­le­mään op­pi­mi­siäl­lä yh­teyk­siä van­huu­den toi­min­ta­kykyyn

Poranen-Clark tutki väitöskirjassaan myös varhaislapsuuden ja varhaisen aikuisuuden yhteyksiä vanhuuden toimintakykyyn.

- Elämänkulkututkimus mahdollistaa elämän alkuvaiheen kehitysvaiheiden yhteyksien tarkastelemisen suhteessa vanhuuden toimintakykyyn, Poranen-Clark toteaa.

Varhaisempi kävelemään oppiminen ja paremmat älylliset taidot nuoruudessa saattavat vaikuttaa myönteisesti henkilön toimintakykyyn vanhuudessa.

-  Varhainen lapsuus on ajankohta, jolloin tapahtuu vilkasta aivotoiminnan kehitystä samanaikaisesti motorisen kehityksen kanssa. Varhainen aikuisuus noin kahdenkymmenen ikävuoden tietämillä on ajanjakso, jolloin aivojen kehitys on saavuttamassa huippunsa. Näillä kehitysvaiheilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia vanhuuden toimintakykyyn, Poranen-Clark lisää.

Ai­vo­ter­vey­des­tä huo­leh­ti­mi­nen koko elä­män­kaa­ren ajan tu­kee toi­min­taa van­huu­des­sa

Aivojen rakenteellinen ja toiminnallinen reservikapasiteetti karttuu koko elämän ajan. Tähän vaikuttaa mm. älykkyys, koulutus ja aivotoimintoja monipuolisesti haastava työ. Hyvä kognitiivinen reservikapasiteetti voi toimia puskurina dementoivista sairauksista johtuvia toimintakyvyn heikentymisiä vastaan vanhuudessa.

-  Interventioilla, joilla aktivoitaisiin toiminnanohjauksessa tarvittavia tiedonkäsittelytoimintoja, kuten ongelmanratkaisukykyä, työmuistin käyttöä, keskittymiskykyä tai joustavaa ajattelukykyä, voitaisiin mahdollisesti parantaa ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä ja liikkumisaktiivisuutta elinpiirissä, Poranen-Clark toteaa.

Tutkimusaineistoina käytettiin kahden eri tutkimusprojektin aineistoja. Life-Space Mobility in Old Age (LISPE) -projektista tutkimukseen osallistui 157 henkilöä. Helsinki Birth Cohort Study -aineistosta tutkimuksessa käytettiin kahta osatutkimusaineistoa. Kognitiivinen kyvykkyys oli mitattu 360 varusmieheltä varhaisessa aikuisuudessa. Heidän fyysistä suorituskykyään arvioitiin Short Form 36 -kyselyllä kahdesti keskimäärin 61 vuoden sekä 71 vuoden iässä. Neuvolakorteista saatu kävelemään oppimisikä oli tiedossa 368 mieheltä ja naiselta, jotka osallistuivat kognitiivisiin testeihin 64 vuoden iässä. Tiedonkäsittelyssä tarvittavia toimintoja mitattiin tietokonepohjaisella CogState-testistöllä.

TtM Taina Poranen-Clarkin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan "Relationship between cognitive performance and mobility over the life course" tarkastustilaisuus 19.10.2018 klo 12 alkaen yliopiston vanhassa juhlasalissa, S212. Vastaväittäjänä professori Eija Lönnroos (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.


Lisätietoja:

Taina Poranen-Clark valmistui ylioppilaaksi Länsipuiston lukiosta, Kokkolasta vuonna 1984. Hän valmistui kasvatustieteiden maisteriksi luokanopettajan koulutusohjelmasta Jyväskylän ylipistosta vuonna 1993. Erikoistumisaineinaan hänellä oli matematiikka ja liikunta. Luokanopettajan tehtävissä hän on työskennellyt yli 15 vuotta. Terveystieteiden maisteriksi Poranen-Clark valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013, jonka jälkeen hän on työskennellyt Gerontologian tutkimuskeskuksessa, Jyväskylässä, ensin projektitutkijana ja sitten tohtorikoulutettavana. Tällä hetkellä hän työskentelee GeroCenter-säätiön Päivä Farmilla -hankkeessa projektikoordinaattorina.

Julkaisutiedot:

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations 14, 78 s., Jyväskylä 2018, ISSN: 2489-9003; 14 ISBN: 978-951-39-7536-4 (PDF). Pysyvä linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59671/978-951-39-7536-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y ISBN: 978-951-39-7536-4.