Tutkimusjulkaisu: Suurin osa ikääntyneistä asuu kotona hyvin lähelle kuolemaa

Suurin osa suomalaisista ikääntyneistä asuu kotona hyvin lähelle kuolemaa. Yleistynyt pitkäikäisyys saattaa kuitenkin johtaa aiempaa suurempaan pitkäaikaishoidon käyttöön elämän viimeisinä vuosina.


Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitettiin kaikkien vuosina 1998 ja 2013 vähintään 70-vuotiaana kuolleiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä sekä kotona asumista kahden viimeisen elinvuoden aikana.

Tutkimuksessa rakennettiin palvelujen käytön profiileja kahdelle viimeiselle elinvuodelle eri sosiaali- ja terveysalan hoitopaikoissa vietettyjen päivien perusteella. Tutkittavat palvelut olivat terveyskeskushoito, erikoissairaanhoito, vanhainkotihoito ja tehostettu palveluasuminen.

Yleisintä oli, että ihmiset asuivat kahden viimeisen vuoden aikana suurimmaksi osaksi kotona ja siirtyivät ympärivuorokautiseen hoitoon vasta viimeisien elinkuukausien aikana. Hoidossa he viettivät kahdesta viimeisestä elinvuodestaan hoidossa keskimäärin alle kolme kuukautta. Tähän profiiliin kuului noin 60 prosenttia kaikista vähintään 70-vuotiaana kuolleista. Lisäksi noin 8 prosenttia oli hoidossa keskimäärin alle kaksi viikkoa. Näihin kahteen suurimmaksi osaksi kotona asuvien profiiliin kuului yhteensä lähes 70 prosenttia kaikista vähintään 70-vuotiaana kuolleista.

Vuosien 1998 ja 2013 välillä kuolinikä nousi samoin kuin dementiaa sairastaneiden määrä ja osuus kaikista vähintään 70-vuotiaana kuolleista. Kymmenen suuren sairausryhmän mukaan mitattuna ihmisten diagnoosien määrä kasvoi.

Vuosien 1998 ja 2013 välillä yleistyivät ne hoitoprofiilit, joissa ihmiset viettivät suurimman osan kahdesta viimeisestä elinvuodestaan hoidossa. Toisin sanoen kotona asutut päivät kahden viimeisen elinvuoden aikana keskimäärin vähenivät. Kaikissa muissa hoitopaikoissa paitsi tehostetussa palveluasumisessa asutut päivät vähenivät. Ihmisten hoito oli siis siirtynyt perinteisestä pitkäaikaisesta laitoshoidosta ja sairaalahoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Vuosien välillä kodin ja hoitopaikkojen tai eri hoitopaikkojen väliset siirtymät yleistyivät hieman.

- Julkisessa keskustelussa puhutaan paljon siitä, miten ihmiset haluavat ja ihmisten pitäisi asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan suurin osa iäkkäistä ihmisistä jo asuu kotonaan hyvin lähelle kuolemaa, toteaa tutkija Mari Aaltonen.

- Kuitenkin täytyy muistaa, että dementia on suuri hoidontarvetta lisäävä oireyhtymä, jonka yleisyys kasvaa huomattavasti, kun eletään hyvin korkeaan ikään. Siten niiden ihmisten määrä, jotka tarvitsevat enemmän ympärivuorokautista hoitoa elämän lopussa on kasvanut, ja tulee todennäköisesti vielä kasvamaan, Aaltonen sanoo.

Tutkimus on osa Yleistyvä pitkäikäisyys ja muuttuvat palvelutarpeet -tutkimushanketta (COCTEL). Sen aineistona käytetään Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisteritietoja, jotka on yhdistetty Tilastokeskuksessa henkilötunnusten avulla. Rekisteriaineisto mahdollistaa kaikkien tiettyinä vuosina kuolleiden ihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa vietettyjen päivien seurannan.

Alkuperäinen julkaisu
Aaltonen M, Forma L, Pulkki J, Raitanen J, Rissanen P, Jylhä M. Changes in older people’s care profiles during the last 2 years of life, 1996–1998 and 2011–2013: a retrospective nationwide study in Finland. BMJ Open 2017;7:e015130. doi:10.1136/bmjopen-2016-015130

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Mari Aaltonen, 040 190 1674, mari.s.aaltonen@uta.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 11.12.2017

 

***

Tampereen yliopiston viestintäpalvelut
050 318 6613, viestinta@uta.fi
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO
www.uta.fi